***** KESÄNUPUT ma- ke *****

Täällä oon kotona, ja heräsin siihen kun mies lähti seiskan aikaan töihin. En sitten saanut nukuttua vaan nousin ja nyt on kahvit juotu, muffinissit ja pitsa paistettu. Kymmeneltä on ylim neuvola sen sokerikäryn takia joten palailen ehket sitten iltapäivästä kiroilemaan tänne kuulumisia.



Oon yrittänyt itselleni toistella ettei siitä muuta kuin seuranta tuu ja hyvähän se on että seuraavat. Mutta jurppii tuo silti. Jos Kysiin laittavat niin siellä evästävät perinteisesti siltä kantilta että olet loppasuu vaikka kuinka tiukkana olisit ollut. Saas nähdä miten siinä tilanteessa osaan pitää tämän ison suuni supussa. Toivottavasti en ainakaan kiroile paljoa. Minusta saa aina niin fiksun ja filmaattisen kuvan kun alan kiroamaan kuin tukkijätkä.



Tänään lapset tulevat kotiin. Olivat torstaista asti isällään. Miehen kanssa pulusteltiin koko pääsiäinen ihan kympillä, koko ajan nenä kiinni toisessa ja sitä rataa. Oli hienoa. Varmaan synnytyksen jälkeen sitten muistellaan että " Muistatko silloin pääsiäisenä ennen vauvan syntymää.. " ;)



Ai joo, ja vauvan sänky käytiin meille, saimme yllättäen uudinverhojen pidikkeenkin lainaan joten verhot on paikoillaan ja patja oottaa sijaamista ja sänky täytettä. Mulla on hirmuinspis neuloa ja ommella nyt. Olenkin kangas-ja lankavarastoni purkanut kertaalleen kaapista ja Samulle on slipover työn alla. Ajattelin tehdä vauvalle samoista langoista. Mikäs tässä on tehdessä kerta lomalla olen. Ei niitä rojekteja sitten ehdi kun vauva on syntynyt. Jos vielä väsäisi miehen kummitytölle nukenvaatteita synttärilahjaan niin siinäpä olisikin tekemistä. Nukenvaatteet on kivoja tehdä kun ovat niin pieniä ja valmistuvat nopsaan.



Isä tulee tänään yökylään, on Kuopiossa päin työreissulla ja parin viikon välein käy meillä yötä. Tuo äidin saumurin lainaan ja äiti oli löytänyt Käsityölehdestä imetyspaidan ohjeen. Löysin tukevan oloista trikoota kaapista, jos siitä saisi paidan aikaiseksi. Olen kuolannut niitä Boob- imetyspaitoja Bebes verkkokaupasta. Saatana että ovat kalliita! Mutta ehket silti tilaan yhden ja jos toisen tekisi itse. H&M imetyspaitoja kävin kokeilemassa ja vaikuttivat vähän huonoilta. Lie kun on isot tissit niin ei jotenkin saanut palaa esille sillai kätevästi. Pitänee tuossa toukokuun aikana laittaa tilausta sinne Bebesiin, sitten kun on taas rahaa. Tässä kuussa kun ei jäänyt mitään käteen kun palkasta lähti normilaskujen päälle se yli 800e lakimiespalkkioita.. :(



Jos olisi varaa niin tilaisin kesäksi semmoisen imetysmekonkin. Näyttivät kivoilta, hinta vaan oli 85e.. =O



Aurinko paistaa, taidan pisamoita hankkia tänään.



- Pirkko ja punkero 26+4 (tai sinnepäin)

Koko pääsiäinen oli täynnä hulinaa, etten edes käynyt sivustolla. Nyt en jaksa vanhoja juttuja lukea, joten pihalla ollaan kaikista keskusteluista.



Meillä juhlittiin esikoisen 4 v. synttäreitä useampana päivänä. Ja nyt olen niin puhki, etten halua vähään aikaan edes nähdä yhtään täytekakkua. Eilen heitin viimeiset (toisen tekemäni täytekakun) rippeet roskiin, ei vaan pysty enää syömään.



Tässä olisi muutama työpäivä ja lauantaina lähdetään lappiin. Onneksi mennään tytön kanssa lentäen, niin ei tartte autossa puolta vuorokautta istua.



Masussa kaik hyvin. Kova myllerrys käy, välillä tunkee peppuaan ihan tosissaan ylöspäin. Esikoisesta oli kovin hauska katsoa, kun äitin maha liikehti ja eli ihan omaa elämäänsä.



Yöt joko kukutaan tai jos nukutaan, herään tosi aikaisin.



Eliador ja masujumppaaja 29+4

Siis mähän olen kuvitellut nauttivani keväästä huhti-toukokuun yksin kotona kun mies on töissä ja tyttö yksityisessä päiväkodissa hoidossa. Sitten mulla aamulla välähti, että onkohan kunnalla joku ihme sääntö kunnan yksityisen hoidon tuen perusteissa, että sitä ei makseta kun toinen vanhemmista on kotona. Soittelin asiasta ja niinhän se on, tukea maksetaan vain jos molemmat on töissä. Meillä ongelmia suunnitelmiin aiheutuu toukokuusta kun olen äitiysvapaalla, huhtikuunhan olen lomalla. No aikoivat selvitellä asian päiväkodin kanssa toukokuun osalta. Nähtävästi tukiperusteisiin on tulossa muutoksia syksyllä, varmaan myös tähän seikkaan, lisäksi kyse on vain yhdestä kuukaudesta, jonka ajaksi turha viedä tyttöä uuteen tarhaan. Voishan tyttö olla kotona ja varmaan onkin jos tämä ei muuten onnistu, mutta olisin halunnut ottaa viimeset viikot rennosti. Sovin kuitenkin jo äitini kanssa että tulee meille kesäkuun alusta avustamaan, ja odottelemaan h-hetkeä. Ehkä tämä tästä jotenkin lutviutuu. Ärsyttää vaan tämä byrokratia.

Toivottavasti ei ollut käsittämättömän hankalasti selvitetty.



Vauveli potkii melkosesti. Eilen näky selkeästi päälle päin. On varmaan ainakin pikkusen muuttanut asentoaan kun potkut tulee nyt ylemmäksi.



t. SannaNu ja tiuhti rv 30+1

Tosin alkaa valvotun yön jälkeen olla ajatukset jo vähän selkeämmät. Eilen oli ihan kauhea päivä - meillä jo ihan tavallinen työpäivä. Sekä minä että tyttö olimme kai yliväsyneitä viikonlopun jäljiltä. Meillä meni pääsiäisen suunnitelmat uusiksi, kun mökille tultiin lauantaina vihdoin laittamaan ikkunoita ja appiukko tuli " apuun" . Juupa juu. Meinasin lauantaina lähettää hänet takaisin kotiin, oli käyttäytyminen niin törkeää. Tai ehkä enemmän masentavaa... meille tuo kesäpaikka on oikea henkireikä kaikista puutteistaan huolimatta - laitetaan sitä mukaa kun pystytään ja jaksetaan. Hän ei osannut sanoa koko viikonloppuna yhtään positiivista kommenttia siitä. Ja lisäksi oli sitä mieltä, että esikoisemme ei osaa käyttäytyä ollenkaan, varsinkaan pöydässä, ja piti lapselle (!) lauantai-illan mykkäkoulua. Tosi rankkaa katsottavaa. On tainnut unohtaa aika perusteellisesti, millaisia 3-vuotiaat lapset ovat... tyttö oli vielä kaksi päivää jättänyt pakon edessä päiväunet väliin, torkkui vain autossa. Minusta oli tosi reipas :) Nyt menee kyllä tovi, ennen kuin appiukko pääsee lähellekään mökkiämme! Siitä ei seurannut muuta kuin unettomia öitä ja stressiä, sekä mulle että miehelle. Tarjoutui jossain vaiheessa hoitamaan esikoista synnytyksen aikoihin, mutta nyt tiedän ainakin, että takuulla turvaudun johonkin muuhun suunnitelmaan. Eihän sitä tiedä, minkä mykkäkoulun pistää taas esikoisen kanssa pystyyn!



No, eilen sitten koitti tosiaan arki ja mulla oli neuvola heti aamusta - tai siis oli aika varattu 9.40. Odottelin oven takana tunnin, kirjakin oli mukana, mutta sitten alkoi kova jano ja heikotus painaa päälle - ja masennus. Oven takana odotti ainakin 15 henkeä, lääkärillä oli tavanomaisten vastaanottojen lisäksi päivystys. Tosi huono ilma ja ehkä tuon rankan viikonlopun seurauksena olin tavallista herkemmässä tilassa - itkuhan siinä tuli ja lähdin kotiin. Ei kiinnostanut tipan vertaa nähdä koko lääkäriä. Pieni shoppailukierros piristi mieltä, mutta nyt pitäisi kai kuitenkin jossain vaiheessa varata uutta aikaa... edellisestä käynnistä on jo neljä viikkoa, enkä kuitenkaan tässä vaiheessa taida ruveta vaihtamaan yksityiselle. Pitää vaan varmaan rauhoittua vielä pari päivää, ennen kuin soitan lääkärille.



Yöllä en saanut nukuttua, kun mietin työasioita ja olematonta työmotivaatiota. Kolmisen tuntia istuin koneellakin, yhden ja neljän välillä. Päätin jättää yhden artikkelin kokonaan kirjoittamatta - sen aloitus on tökkinyt jo monta viikkoa. Keskityn sitten väikkärin käsikirjoitukseen loppukevään, saisi edes sen johonkin vaiheeseen! Eli yritän saada uuden vaihteen käyntiin.



Mahaan kuuluu mukavia - kovaa potkintaa, kuten muillakin. Tänään ollaan menossa miehen kanssa synnytysvalmennukseen :) Joogaohjaaja pitää sitä kollegansa kanssa.



Mukavaa tätä viikkoa kaikille!



Taika, 27+3

Sain eilen Kelan päätöksen: kaksi viikkoa hakemuksen saapumisen jälkeen oli tehty. Kiva juttu! Me otettiin pakkaus rahana, eli vaatteita en pääse hiplailemaan.



Tsemppiä vielä uusperhekuvioiden kanssa taisteleville. Itsellä on kokemusta " äitipuolesta" , siskojeni äidistä, jonka kanssa en kyllä ole koskaan asunut, eikä isäkään enää. Mutta osaa silti aina yllättää Suomessa käydessäni, tänne sentään ei viitsi soitella. En viitsi mennä yksityiskohtiin, vaikka ovatkin ihanan järkyttäviä ;)

Pitkästä aikaa kuulumisia täältäkin päin. Useamman kerran viikossa käyn lukemassa teidän muiden kuulumisia, mutta näin vielä töiden lomassa ei kovin usein ehdi omiaan kirjoittelemaan. Nyt kuitenkin..



Mukava kuulla että meissä kesänupuissa on usampi " paita ja peppu" -pariskunta. Mekin miehemme kanssa viihdymme erittäin hyvin yhdessä ja olemme myös samassa työpaikassa. Töissä emme juurikaan nää mutta kaiken mahdollisen vapaa-ajan yritämme viettää mahdollisimman paljon yhdessä. Tätä tosin osasin uudelta suhteelta vaatiakin, kun edellisessä suhteessa asia oli aivan päinvastoin, eli kummallakin oli omat menot ja kiinnostukset, ja siihen kaksi lasta niin ei ihme, että tämä suhde sitten kariutuikin.



Olemme myös uusperhe, joita myöskin täällä taitaa muita pari olla, ja on mukava lukea muidenkin uusperheiden ajatuksia ja kokemuksia nyt kun odottaa " uuden" kanssa ensimmäistä yhteistä lasta. Itselläni on exän kanssa 2 ihanaa tyttöä, jotka ovat yhtä paljon meillä kuin isällään. On ollut vaikea sopeutua lapsistaan erossa olemiseen ja vieläkin välillä tulee itku ikävästä vaikka olisi erossa vain 3-4 päivää. Onneksi asumme lähekkäin ja lyhyet vaihtovälit siksi mahdollisia. Mutta tottakai tahtoisi olla lastensa kanssa joka ikinen päivä :(

vaikka pääsiäisenä mietinkin että miten jaksan valvomisia vauvan kanssa kun tyttäret heräsivät jokainen vapaapäivä klo 7 ja itse olisi tahtonut nukkua..ja nukkua. Ja tänä aamuna tämä masulainen päätti aloittaa jumppatreeninsä klo 5, joten herätti sitten tunnin ennen kuin herätyskello!



Yksi vuorokausi vapaista meni vatsataudissa. Olipa ikävää. Johtuneeko sitten lisääntyneestä verimäärästä vai mistä mutta oksentamisesta tuli kasvot täyteen pistemäisiä verenpurkaumia. Onneksi katosivat nyt taas ennen työpäivää. Sain pääsiäisenä ommeltua vauvalle sideharsosta liinoja ja aloiteltua pinnasängyn uudinverhoa. Mistään en ohjetta löytynyt joten ihan omasta päästä sen sitten teen..



Toinen lääkärikäynti oli viime viikolla. Kaikki ok, sf-mitta menee yläkäyrää ollen 27, kohdunsuu tiukasti pysynyt kiinni. Kyselin ohjeita mm.selkäkipuihin ym. niin kaikkeen vastaus oli suurinpiirtein sama; kuuluu raskauteen, sitten raskauden jälkeen taas kuntoutuu. Vähänkö ärsytti! Sitten kummastelin nivusessa pullottavaa suonta ja kertoi olevan raskausajan suonikohju ja huomasi sisätutkimusta tehdessä että niitä on myös lantionpohjassa. Ei voi mitenkään kuulemma hoitaa. Makuuasennossa heti katoavat ja särky helpottuu heti, minkä olen itsekin huomannut. Häviävät kuulemma synnytyksen jälkeen itsestään. Pitää vaan toivoa että eivät ala särkyilemään myös istumatyössäni. Sitten olisi vaan jäätävä pois töistä. Nuo ovat kuulemma sitä yleisempiä mitä enemmän on raskauksia ollut. Itse siis odotan kolmatta, aikaisemmissa raskauksissa tätä vaivaa ei ole ollut. Eikä olisi tarvinnut tulla nytkään. Ottaa pääähän. Niiden särky on meinaan tosi inhottavaa. Jalkoihin ei suonikohjuja ole sentään tullut. Lääkäri sanoi että alatiesynnytyksessä näistä ei ole haittaa mutta jos jouduttaisiin leikkaamaan niin noi lantionpohjan jutut voisivat aiheuttaa ongelmia. Jotenkin voisi esiintyä yllättäviä vuotavia suonia. Siitäkös mä nyt yritän jutustella vauvalle että eikös käännyttäisi toisinpäin, kun oli vielä perätilassa..ja sitä nyt toivon eniten että seuraavaan neuvolaan mennessä olisi kääntynyt. Vauvan syke oli 150-160, olikos tytön vai pojan syke nopeampi, oliko joku tämmöinen juttu joskus että voisi päätellä sukupuolta sykkeen nopeudesta?



Hikkaa meillä on myös ollut muutaman kerran masussa. Hauskan tuntuista, luulisi olevan vauvasta epämukavaa..



Siinäpä meiltäpäin melko paljon asiaa. Jatkossa taas yritys kirjoittaa useamminkin.



Minttu ja pallero 28+2

Jotka olette kotona. Pitkän pääsiäisvapaan jälkeen on entistä yhdentekevämpää, mitä täällä toimistolla tapahtuu. Ei voisi vähempää kiinnostaa istua täällä.



Viime viikolla kävin neuvolalääkärillä ja kun selitin, että istuessa aina puutuu, sattuu selkään ja alkaa supistella, tosin ei kipeästi, hänhän sanoi, että ei tarvitse olla sairaslomalla. Eli täytyy valittaa aika paljon isommalla kaliiberilla, jos meinaa saikulle päästä.



Uusioperheistä on täälläkin sen verran kokemusta, että itselläni on äitipuoli. Muutoin yhteiselo oli kohtalaisen rauhallista, mutta hän on kyllä sellainen sammakoidenpäästäjä, että huhhuh. Eilenkin kerroin hänelle, että töissä istuminen aiheuttaa supistuksia ja selkäkipuja ja että haen ehkä sairaslomaa. Hän sanoi, että joo, kai sitä raskaana saa olla vähän moraaliton! No hohhoijaa, onpa moraalitonta jäädä pois töistä, jos on jatkuvasti huono olo ja kun tämä raskaus itsessäänkin käy työstä. Eikä tälle firmalle tarvitse olla yhtään mitään velkaa, täällä ihmisiä kohdellaan kuin p*skaa muutenkin.



Muuten vointi on ihan hyvä, vaivoihin on tottunut jo aika hyvin. Siihen menee kyllä hermo, että sohvalla ei enää voi olla juuri mitenkään päin, koko ajan joko ahdistaa henkeä, puutuu tai sattuu johonkin paikkaan. Eli näkemiin vaan ihanille löhöilypäiville. Ja näkemiin pitkille aamu-unille ja rauhallisille makoiluille sängyssä. Ei paljon saa nautintoa sängyssä makoilusta, kun yön jälkeen on kaikki paikat ihan kipeinä...



No niin, kauhea valivali taas tuli, vaikka fiilis on periaatteessa ihan jees. Vielä stressaa ensi viikonlopun muutto, mutta onneksi se vie tehokkaasti ajatuksia pois olotiloista. Aika juoksee ja kohta ihan oikeasti voi alkaa odotella, josko se pinnasängyn täyte pullahtaisi maailmaan :)



Moraaliton Poltsi+pikkuremontoija, rv. 28+2

Viimeeksi taisin kirjoittaa viikko tai kaksi sitten? Silloin hehkutin että ompas aika mennyt nopeasti. Nyt on taas eri ääni kellossa välillä saan ahdistus kohtauksen kun ajattelen että vielä 12+2 viikkoa La:han ja siitä vielä 14-16 pvä käynnistykseen. Osittain varmaan johtuu siitä että kuopus on ollut kipeänä ja yöt on ollut tosi risasia:(



Sain tänään sokerirasituksen tulokset. Just ja just läpäisin ne, koska täällä paastoarvon rajaa oli nostettu 5.1:stä 5.3:een minulla oli paastoarvo 5.2 1h arvo 9.6 (raja 10.0), 2h arvo 6.8 (raja 8.7)Th käski kuitenkin noudattaa raskausdiabetes diettiä ja paino ei saisi hirveästi nousta.

Mä en kanssa voi ymmärtää et raja-arvot on ihan erilaiset eripuolilla suomea.

Minulla on kanssa paino alkanut nousta ensin 2vko:ssa +1,5kg ja sitten viikossa +700g, nyt on ensi viikon ti neuvola saas nähdä paljonko silloin on tullut painoa lisää. Neuvolaa aikaistettiin viikolla ja on neuvola lääkäri, koska minulla oli toissa yönä taas voimakkaita supistuksia.



Äh, jotain mun piti vielä kommentoida mut unohdin mitä. Aivot ei oikein väsymyksestä johtuen toimi:D Nyt lähden kahvin keittoon jos se hieman piristäisi.



ilonella 27+5

Tänään on ollut touhukas päivä ja sen huomaa, nimittäin tähän kellonlyömään mennessä vaapun jo kuin ankka ja liikkuminen supistaa koko ajan.



Minulla on jotenkin ambivalentti olo tämän raskausmasuni kanssa. Itsestä se on iso, todella siis vaikuttaa menemisiin ja olemiseen. Toisaalta vasta tässä viime viikolla sain kommentteja että ai oletko raskaana, en ollut huomannutkaan. Joo kiva. Pitäisi kai pukeutua tiukkoihin paitoihin, vaikka onhan minulla niitäkin aina välillä mutta kun viihdyn enemmän semmoisissa vaatteissa jotka eivät kiristä masua. Minulla on kyllä ennenkin ollut tämä juttu joka kerta. Raskaus piiloutuu hyvin lantioni sisään erittäin pitkälle, varsinkin sellaisten ihmisten silmältä jotka eivät minua tunne. Tässä vaiheessa raskautta olisi jo tavallaan kivaa jos olisi legitimaatiota sille että taapertaa kuin ankka tai ei jaksa nousta portaita ;-)



Taaperrusta tosiaan, ja viime viikolla selkävaivat äityivät kaameiksi syystä että jouduin istumaan kuin tatti 8h päivässä ma-ke. Intensiiviluentosarja, istuin siis todella kaiket päivät kuuntelemassa vain kahvi- ja lounastaukoja lukuunottamatta. Maanantainahan kävin osteopaatillakin ja se tuntui auttavan, mutta luultavasti tuo alkuviikon istumissessio tuhosi koko osteopaatin saavutukset. Joudun varmaankin menemään uudestaan. Loppuviikon otin sääntönä joka ilta panacodin jotta saan nukuttua, sillä istumisen ohella makuuasento on ihan myrkkyä rungolleni tällä hetkellä ja on vain yksi asento jossa voin nukkua. Puutuuhan siihenkin. Tällä viikolla on to-pe yksi toinen intensiivikurssi joka tapahtuu eräällä tutkimusasemalla, siellä ollaan yötä. Voin jo kuvitella kuinka hyvin saan levättyä siellä leirikeskus-tyyppisessä sängyssä. Kauhistuttaa hieman etukäteen...



Vauva on kauhean aktiiviseksi heittäytynyt, potkii todella lujaa ja liikkuu hirmuisesti. Välillä tekee ihan häijyä. Taitaa kasvaa kokoa toinen mutta mahtuu kuitenkin vielä pärräämään ja kääntyilemäänkin, sillä potkut tuntuvat välillä ylös välillä alas. Onhan sillä tietty kädetkin ja voin olla väärässäkin. Jossain välissä tuntui että se oli puoli päivää poikittain, ja se tuntui jokseenkin häijyltä. Ahtaamman paikan tarvetta pikkuisella ilmeisesti..? No, eiköhän se pesä lähiviikkoina ahtaammaksi ja ahtaammaksi käy =)



Pääsiäisenä oli ihanaa, oltiin mökillä ja täysin eristyksissä koko muusta maailmasta. Kyllä oli mukavaa. Lasten kanssakin ehti ihan jutella ja touhuta aivan eri malliin kuin normaaliarjessa.



MansikkaPirkon jutuille taas naureskelin vedet silmissä, ja huomasin että jonkinlaisia sukulaissieluja ollaan sillä minultakin tuppaa joskus lipsahtelemaan liikaa perkeleitä tiukoissa tilanteissa. Tsempit pirkolle, pure huulta ;-)



terveisin

Maarmeladi, rv onnellisesti unohduksissa

Tiistai iltaa,



Kamala väsy on kun pitkästä aikaa työpäivä takana. En nyt tokene ollenkaan :o



Eilinen oli vielä vapaata ja sai rennosti olla.

Käytiin miehen kanssa aamusta ulkoilemassa. Oli upee keli. 30min käpöteltiin hyvin hyvin rauhalliseen tahtiin.. enpä mä ois parempaan kyllä pystynytkään.

Sen päälle aamupäivä sauna (ihanaa :)) ja sitten lounas. Ja johan maittoi päikkäritkin sen jälkeen :)

Sit meillä kävi kylässä 8,5kk ikäinen kummipoikamme perheineen. Mainiota menoa tuon ikäisellä. Konttausta, kipuamista ylös tukea vasten ymym..

:)

Illasta kävästiin vielä mun vanhempienkin luona kylässä.



Nukkumaanmennessä tuli kaks sellasta menkkamaista supistusta. Inhottavalta ne tuntuu kun ei oo kivuttomia :(



Yö meni taas miten meni. Valvoin 3-4, samaan aikaan kun vauvakin..

Sit heräsin jo ennen 6.. Siinä sit ootin sängyssä että kello herättää. Huoh..



Töissä oon viimeks ollut viikko sitten ma, kyllä tuntu tänään että ois ollu kauemminkin poissa. Ihan pallohukassa. Ja missä se motivaatio?? Kadonnut kauan sitten..

Selkä ei tykännyt istumisesta kyllä yhtään :(

Supistuksia ei tullut.. mutta tässä otankin päivän kerrallaan vaan..



Mies on nyt just polvileikkauksessa, tai kai se on jo leikattu. Oottelen soittoa että koska pääsen hakemaan hänet kotiin..

Saikkua miehellä varmaan 2 viikkoa nyt sitten. Ja sehän helpottaa meikäläisen elämää. Entistä vaikeempaa lähtee aamuisin sit töihin, voi apua.. :o



Töitä olis vielä 5 viikkoa, 25 työpäivää. Tuntuu tosi paljolta kyllä.



Töitten jälkeen en oo jaksanut muuta kun maata vaan. Oon ihan väsy :(

Selkää särkee myös ikävästi :(

Että vali vali ;)



Vauva liikkuu kamalasti ja asennot vaihtuilee kovasti vielä. Oikee kylki on se mitä eniten tykkää monotella, onkin tuo kylki aikas hellänä.



Kaikkien kuulumiset olen kyllä lukenut, en muista pitikö mun kommentoida jotain..

Jaksamisia ja tsemppiä kaikille!



a_j + pötkis 29+5

Tänään oon kävellyt ainakin yhden päivän tarpeiks. Ensin aamupäivällä hampparoin neuvolaan ja sitten iltapäivällä lonnin tuosta alamäkeen Prismalle, piti jääkaappiin saada täyttöä.



Juu, siellä neuvolassa olikin ihan iisi pössis, se vakitäti oli paikalla ja vähän naureskeli sekin tälle mun " kärylle" . Tuumasi että hän luulee, että kuopiossakin saattavat joutua nostamaan tuota paastorajaa siitä 4,8:sta. Mutta asia ei aiheuta muita toimenpiteitä kun että jatkan olemista samaan tapaan ja mittailen issekseni noita arvoja. Viikolla 36 on synnytystapa-arvio, mutta niin olisi ollut muutenkin tuon kilpirauhasen takia.



Jahas, poika kiipeää syliin kun pitäisi näyttää juutuubista monstreriautoja. Pitänee lopetella tän kerran tähän.



- Pirkko

Joo työpäivä takana ja oon ihan poikki. Juoksin koko päivän hakemaan sitä sun tätä saliin. Hetkeäkään en oikein saanut istahtaa. Loppupäivästä alkoikin sitten jo supistella mukavasti.



Eilen menin sitten hyvävointisena sinne BodyPumpiin. En todellakaan tehnyt liian raskaasti mitään, pääasiassa tein pelkät liikkeet, ilman painoja. Illalla kun menin nukkumaan, niin supisti niin kipeästi, että pelkäsin jo oikeasti sairaaareissun olevan edessä. Viiimeksi supisti noin timakkaan kun esikoisen synnytys oli lähellä. Kipu tuntui koko lantionseudussa ja alaselkää oikein poltteli. Että tais tän mamman urheilut olla sitten tässä. Ehkä kevyttä uintia ja kävelyä voi vielä harrastaa.



Huomenna on onneks se lääkäri, näkee sit ton kohdunsuun tilanteen. Toivottavasti meidän lääkäri on sitten armelias ja kirjoittaa mulla saikkua. Asiaa tietysti puoltaa se, että kohdunkaula on ollut alle 3cm jo 4 viikkoa sitten. Jotenkin uskon, että se on entisestään lyhentynyt, niin kävi esikoistakin odottaessa.



Huomenna on sitten onneksi lyhyt työpäivä tuon lääkärin takia. Just just sen puoli päivää jaksaa.



Esikoinen tuli syliin, joten on hieman vaikeaa jatkaa kirjoittamista. Huomenna lisää kuulumisia lääkärin jälkeen.



Tytteli-83 rv 30+1

[color=DarkMagenta]Pääsiäisen jälkeistä elämää täälläkin¿ Käytiin pikavisiitillä sukuloimassa. Rakennuksella pitää niin kiirettä, näin loppusuoralla kun ollaan, että turhat lomailut saa jäädä.



Vauveliini etsiskelee itselleen tilaa ja myllää ympäri vatsaa niin että tosiaan tuntuu. Nyt ovat keuhkot kohteena, eli hengittäminen on ollut paripv. todella tuskallista. Tänään onneksi jo parempi, mutta ikävän tukala olo toisinaan. Muuten vaivoja ei olekaan, tai sitten en vaan niihin kiinnitä mitään suurempaa huomiota¿



Laittelin tuossa juuri Huuto.nettiin kaikenlaista ylimääräistä vaatetta ja tavaraa. Olen lisäksi menossa parinvkon päästä yhdelle kirppikselle myymään kun tätä tavaran paljoutta on saatava jotenkin pois silmistä!!! Harmittaa kun meillä on jäänyt uusiakin vaatteita käyttämättä, kun ovat olleet säilössä muuttoa varten ja unohtuneet sinne : / No toivottavasti löytyy uusia omistajia ; )



Mahasta on vihdoin otettu kuvia. Mies on niin kiireinen että ei olla ehditty edes näkemään. Nyt sitten plokkasin sen tuohon eteiseen ja pakotin kuvaamaan. Tässä liitteenä teille todistusaineistoa ; )



Hyviä vointeja kaikille, viimeisellä neljänneksellä kohta jo kaikki : )





tässä siis se kuva:[/color]

http://www.aijaa.com/v.php?i=1816010.jpg





[color=DeepPink]art rv 30+1[/color]

Niimpä vaan muka kävi mullekin, että sokerirasitus on edessä! Terkka passitti sinne, kun toista kertaa tämän raskauden aikana sai tikkuunsa kielletyt merkit. Pöh, sanon minä - ja vähän sitä mieltä oli lääkärikin, mutta mennään nyt sitten, hyvähän se on varmistaa. Makeaa on tullut napsittua koko viime viikon ajan niin juhlavasti että ihan syystä plussaa näyttikin. Ja se eka kertakin oli sen laskiaispullan syytä..



Muuten olikin kaikki hyvin!

Kohdunsuu oli kiinni ja kiinteä, ja vauva (joka muuten oli vaihtanut sukupuolta sitten rakenneultran, hui! ;D) päkötti ihan oikeassa asennossa pää alhaalla. Vastasi viikkoja.

Painaa 1,6 kiloa, muut mitat mitä korttiin kirjasi ovatkin sitten hepreaa ;) Mikähän mitta mahtaa olla 266?? Tai 74?



Painoa oli tullut ihan kohtalaisen siedettävästi, +509g/vko. Nyt sitä onkin sitten tullut yhteensä se 10 kg...



Kyllä eniten silti jäi mietityttään tuo " sukupuolen vaihdos" , oli se niin ylläri :) VAIKKA TIESIKIN, että ehtii vielä muuttua vaikka moneenkin kertaan, eipä auttanut järki kun tunteet vei. Nyt pistettävä ajatukset ihan uusiksi, kun tulokas onkin eri sukupuolta kuin mihin on salaa ihan pikkuisen uskottu.. (ja vielä oikein 98% varmuudella tällä kertaa ;) (SItä muuten ovat veikanneet muutkin, he hehe) Romuttuipa muuten sekin uskomus että eri oireet viittaisivat eri sukupuoleenkin :) Vieläköhän mahtaa matkalla muuttua... tiedä vaikka vielä synnärillä yllättää, pikkuinen!



Nyt lukemaan meidän koululaiselle iltasatu, lupasin aku ankkaa lukea kun muuten on yhteinen aika jäänyt tältä päivältä väliin. Tärkeää on pieni yhteinen hetki 9-vuotiaalle!



Näin taas! Voikaahan hyvin, te muut isomahaiset!

t.Sakariini 30+3

...ja terkkuja sairaalasta! Tuli tuossa neljä päivää vietettyä sairaalassa kipujen takia, nyt sitten kotiutuneena pää pöhnässä lääketokkurassa ;-)

Nuo kammottavat vatsakivut vaan koveni ja koveni, tiistaina kipupiikkejä tuli 5-15min välein kellon ympäri niin että jalat ei edes enää kantanut. Yöllä sitten oli pakko tarttua luuriin ja pillittää polille että nyt kyllä otatte mut sisään (olen jo kolmesti soittanut päivystykseen ja aina vaan käännytetään muualle, ei kuulema kuulu milloin terveyskeskukseen, milloin synnärillekään...) Asiaa ehkä avitti edellisviikolla saamani supistustenestolääkitys ja synnärillä käskivät lähteä suoraan naistenkilinikalle kun viikkoja ei kuitenkaan ole niin paljoa.

Joten eikun helsinkiin, Naikkarilla syynäsivät huolella ja lähettivät sitten Meilahteen. Siellähän sitten hurahti se päivä ja yöllä sitten takaisin naikkarille osastolle, neljä päivää tiputettiin antibiootteja ja kipulääkitystä suoneen että saataisiin tulehdusarvot laskemaan. Syytä kipuihin ei löytynyt vaikka kunnon syyni käyty läpi magneettikuvauksia sun muita toimenpiteitä myöten. Melkein meinasivat leikkuriin pistää varuiksi, mutta onneksi ei tarvinnut kun antibiootit alkoi tehota ja kivutkin hellittää. Supistuksista ei siis tosiaan ollut kyse toisin kuin edellisviikolla sanottiin. Ihan se ja sama kunhan vaan kivut loppuisivat, nyt sitten popsin litalginia loppuraskauden mikäli kivut ei nyt tajuaisi sitten vaan lakata jossain vaiheessa. Antibioottikuureja on nyt kaksi erilaista päällekäin, aiheuttaa ihan kauhean olon - ja kaiken lisäksi luulen saaneeni myös hiivatulehduksen. En ole ihan varma koska en koskaan ole hiivaa potenut, ylihuomenna neuvola ja kysäisen sitten siellä.



Mutta pääasia että sain edes jonkin sortin kipulääkkeen ja mikä parasta - lepokäsky on kumottu. Nyt kun vaan saan antibiootit popsittua pois alta niin elättelen toiveita että tästä piristyykin ja sitten alkaakin oikeasti olla aika ruveta valmistautumaan vauvan tuloon. MITÄÄN ei ole vieläkään tehty, pakko nyt alkaa meittimään mm turvakaukalon hankintaa, vaatteiden yms hankintaa, ompeluista puhumattakaan. Ja vauvan sänkykin pitäisi viedä korjattavaksi. ja kaiken lisäksi olin kokonaan unohtanut täyttää ne kelan paperit, meinasi tulla kiire niittenkin kanssa :-)



Huiiiiiiih kun taas onnistuin täyttämään palstamillimetrejä höpinöilläni :-)

pari kommenttia vielä muille, jatkan sitten tuonnempana kun muistan mitä muuta piti kieli poskessa kommentoida ,-)





MansikkaPirkko voisi lähettää sitä ompeluenergiaa tännekin! Inspis olis kova kyllä, ja tarkoitus olikin puhallella pölyt saumurista ja alkaa suristaa noita kangaskasoja pienemmäksi - vaan kun EI JAKSA!!! Hitto vie. Kohta ei enää ehdi! Ei mitään. Kun mitään en ole vielä tehnyt.

Ja samma här eli nuo boobit käy kukkarolle, henkkamaukan imetyspaidat on mun mielestä huonoja, mutta helppo oli edellisen kerran ommella noita boobimallisia itsekin. Nytkin OLISI tarkoitus tehdä pari - jahka nyt ensin saisi sitä virtaa jostain...huoku



Taika: suku on pahin! Että saakin verisuonet pullistumaan kerran jos toisenkin nuo sukulaisten idiotismit. Toivottavasti sitä itse sitten isompana osaa käyttäytyä edes vähän paremmin kuin nämä nykyiset isovanhemmat! Jaksuja appiukon ja työn kanssa!



Minttu: itselläni on akupunktio auttanut loistavasti niin liitos-ja lonkkakipuihin kuin alaselän vaivoihinkin. Yläselälle venyttely auttaisi hyvin (vaikka ihan masokistista puuhaa onkin) jos vaan jaksaisin useammin sitä tehdä.

Usein kuulee veikattavan että tytöillä olisi nopeampi suke kuin pojilla ja mulla ekassa raskaudessa näin olikin (tuli siis molemmat ja sykkeet oli ihan eri kummallakin). Viime raskaudessa sykkeet oli tosi hitaat, neuvolassakin naureskelivat pojaksi mutta niin vaan tyttö tuli. Ja nyt on myös tosi hitaat sykkeet, saa nähdä kumpi putkahtaa (tyttöolo mulla silti tällä kerralla)



uusperheille hatua nostan!!! Niin monella ystävälläni on vastaava tilanne kuin teilläkin ja ei käy kateeksi. Itse olen sen luonteinen että varmasti olisin ottanut hatkat jos pitäisi sietää exien kiukutteluja. Meilläkin alussa tapeltiin miehen exän kanssa aikansa (vaikka olivat eronneet jo vuosia ennen minun kuvioon astumistani) ja täytyy vaan huokaista helpotuksesta ettei heille ehtinyt yhteisiä lapsia siunaantumaan. Joten kaikki tsemppaukset teille, koittakaahan jaksaa naiset!



Artin mahakuva pisti muistuttamaan että pitää vissiin itsekin tässä raskaudessa edes kerran asettua kameran toiselle puolelle että jää edes joku muisto odotuksesta (noo...sen venyneen mahanahkan ja itse vauvan lisäksi tietenkin ;-)) Muitten mahoista on tullut otettua kuvia mutta miksi sitä ei omastaan saa aikaiseksi???? Hyvä Art kun pistit vähän potkua meikäläisellekin ;-))





Mutta nyt suunvuoro muille, vielä olisi siivottavaa vaikka kuinka kun anoppi tulee aamulla lastenvahdiksi jotta saan pikaisen työkeikan hoidettua alta pois. Voi kun joku tuikkaisi tuleen tän läävän :-D

Mukavaa viikkoa ja hyviä vointeja



Nappula ja Urpo-ulla 30+0

...kun selkäkipu, mahakipu ja oksetus herättivät.



Eilen käytiin kylpylässä kaverini kanssa, kun hän on kotiutunut puolen vuoden ulkomaankeikalta. Kyllä me aika rauhallisesti otettiin mutta en tiedä tuliko nämä kivut sitten siitä kuitenkin, muutenkin tämä reissu tuntui paljon kevyemmältä kuin se edellinen uintikerta, ei ollut illallakaan maha kipeänä. Uinnin jälkeen käytiin pizzalla ja nyt heti rupesi pelottamaan onko kyse listeriasta kun pizzan päälle uskalsin ottaa aurajuustoa, mutta netissä ainakin näytti olevan että ei se noin pian voi edes alkaa. Olo on nyt kyllä tässä tunnin aikana ruvennut helpottamaan kun olen istullaan. Illalla jo alaselkä oli kipeä ja sain huonosti unen, ja sitten heräsin puoli neljältä ekan kerran vessaan ja silloin oli jo melko hankala olo mutta sain kuitenkin unen uudestaan. Nyt sitten vähän ennen viittä heräsin ensin kovaan suonenvetoon oikeassa pohkeessa ja kun sen aiheuttamasta tuskanhiestä tokenin, TOSI tukalaan oloon, oksetti, ja selkää ja mahaa juili. Vieläkin olo on vähän hutera ja tuntuu että on parempi istua kuin olla makuullaan.



Liikkeitä ainakin tuntuu nyt ja tuntui eilenkin ihan normaalisti. Potkuja on nyt viikon parin aikana tullut enempi välillä jotenkin " sisällepäin" , tuntuvat hassuilta.



Ehtivät ne soittaa mua eilen jo töihinkin mutta en lähtenyt kun just sille iltaa oli sovittu tuo kylpyläkeikka. To, pe ja la oliskin sitten työpäivät tällä viikolla, saapa nähdä jaksanko. Seuraava neuvola on VASTA 4.4.



Tuossa minun mahakuva, reilu viikko sitten otettu:

http://www.aijaa.com/v.php?i=1817838.jpg



Mahanympärys oli viikko sitten 102 cm :) Lähtöpainoni oli 69, nyt kotipuntari sanoo 74,2.



Alcatraz 28+5

Kova on lumimyräkkä ulkona, ei tekisi yhtään mieli lähteä raahaamaan lapia tuonne. Mies on tämänpäivän rakennuksella joten mennään sinne syömään, eli pakko tästä on vaan lähteä...



Alcatraz81 mitenkäs voit? Kaikenlaista vatsapöpöä on TAAS liikkellä, joten toivottavasti nyt " vaan" sitä eikä mitään vakavampaa.



Vatsanympärys täällä muuten 91cm.



Joo, mutta nyt jäi kirjoittelut lyhyeen. Nuorempi sai hepulin, alkaa olla nälkäinen... ja pitää alkaa kiskomaan ulkovaatetta koko konkkaronkalle, niin päästään matkaan.



art 30+2

Ei mitään uutta taivaan alla...hirveä lumimyräkkä, kertakaikkiaan. Minun piti lähteä nuorimmaisen kanssa ulos, mutta hänellä on nyt kuumetta ja nuha sekä ruokahalu nollassa, kiitos viime viikolla saadun MPR-rokotteen :( - Noh, nukkui sentään yönsä rauhassa - minä en. Vauva on varmaan poikittain jossakin tuolla alhaalla. Sattuu niin molemmille sivuille ja vatsa on alhaalta aivan tiukkana. Siellä tuntuu jotakin kovaa molemmin puolin. Olen nyt kahtena aamuna herännyt ihan tajuttomaan pissahätään, mutten ole voinut käydä vessassa, kun muuten tuo viereen tunkeva nuorimmainen herää heti. Olen siis jalat ristissä pidätellyt pissaa aamuyön tunteina, mutta nukkumisesta ei ole tullut juuri mitään.



Uusperheistä täällä on ollut juttua: ei kuulosta minun jutultani :( Olisin varmaan juuri tuollainen piinaava ex... :) Pelkkä ajatuskin siitä, että joku toinen nainen hoitaisi/kasvattaisi minun lapsiani on jo ihan ylitsepääsemätön...Mutta me olemmekin aina mieheni kanssa olleet kuin peppu & paita ja kaiken lisäksi sukulaissielut, enkä usko, että kukaan muu jaksaisi katsella häntä tai minua niin kauan kuin olemme toistemme elämää sulostuttaneet :) Meille tuli 16v yhteiseloa täyteen viime lauantaina <3 :) Tuosta ajasta olemme olleet naimisissa tänä kesänä 11v. Olemme tunteneet toisemme lapsesta saakka, joten tällaista näinkin pitkäaikaista suhdetta lienee vaikea pyyhkäistä pois aivan täysin, mikäli niin onnettomasti sattuisi käymään, että ero tulisi. Totta kai toivon saavani vanheta yhdessä hänen kanssaan, kunnes kuolema meidät erottaa.



Jaahas, nyt kait pitäisi lopetella ja alkaa siivoamaan täällä. Ärsyttävää, kun ei voi tehdä mitään ilman älytöntä hengästymistä ja puserrusta.

Vatsan ympärystä en uskalla edes mitata, mutta voi olla, että 120cm menee kevyesti rikki - no mittasin sittenkin...tulos 119cm, taitaa olla ennätys, eipä ihme kun iho kiristää :P



Kanelisokeri 29+5

Pääsiäinen onnellisesti takanapäin! Meillä oli normaalista poikkeava pääsiäinen sillä olimme kotona koko pääsiäisen. Olemme yleensä olleet pääsiäisenpyhät sekä sitä seuraavan viikon Lapissa. Tällä kertaa jätimme reissun suosiolla väliin sillä en olisi mitenkään pystynyt istumaan autossa 11 tunnin ajomatkaa. Oli toisaalta ihan kivaakin olla kotona välillä kun sai kerrankin laittaa kunnolla pääsiäistä kotiin. Tytötkin tykkäsivät!



Tänäaamuna kävin sokerirasitustestissä ja äsken neuvolasta soitettiin että kaikki arvot olivat selkeesti alle raja-arvojen joten ei syytä huoleen. Hyvä niin!



Viime viikkojen energisen olon jälkeen tämä viikko on mennyt laiskotellessa. Toisaalta se on ollut hyväkin kun supistukset ovat vähentyneet huomattavasti kun olen vain lepäillyt.



Oletteko muuten miettineet vielä kummi- tai ristiäis/nimiäisasiaa? Meillä on kummit vielä mietinnässä sillä meidän " parhailla" kummivaihtoehdoilla on niin monta kummilasta ettei oikein tiedetä ketä viittittäis rasittaa vielä yhdellä. Ristiäisiä olen miettinyt sen verran että tulee olemaan vaikea löytää sellainen viikonloppu että kaikki haluamamme läheiset pääsisivät paikalle kun kesä on niin täynnä kaikkia tapahtumia ja lomareissuja. Sitäkin olen ajatellut että olisi aivan ihana pitää ristiäiset ulkona puutarhassa (siis mikäli säät sattuisivat suosimaan). Täytyisi vaan olla niin niin suojaisa paikka että kynttilöissä pysyy tuli. Esim. suojaisa pergola olisi aivan ihana paikka! Pitäisi vaan ensin rakentaa semmoinen ;)



Täällä minä vaan suunnittelen ristiäisiä enkä ole vielä uhrannut ajatustakaan sille mitä itse laitan päälle vauvan syntymän jälkeen! Pitäisi varmaan miettiä vähän imetysvaatteitakin, niinkuin jotkut täällä olivat jo tehneetkin. Meinaa unohtua se tosiasia että kesä yleensä oikeesti vasta alkaa juhannuksen jälkeen eli enhän mä (toivottavasti) silloin enää pidä äitiysvaatteita! Mitkään nykyiset kesävaatteet tuskin mahtuvat tulevana kesänä päälleni joten täytyy toivoa kuumaa kesää ettei tarvi käyttää paljon vaatteita :)



Kesä tuntuu tänään kylläkin tosi kaukaiselta asialta kun katselee tuota lumipyryn valkaisemaa maisemaa!



Kesää odotellessa...



GeddyLee rv 28+1

[color=green]Nappulalle paranemisia. Toivottavasti antibiootit puree. Kyllähän tuollainen varmasti säikäyttää kun ei edes kunnon syytä löydy.



Kanelisokerin liitto kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta =) Te ootte vissiin päässyt kuuluisaan kumppanuusvaiheeseen parisuhteessa. Eli peruskriisit on ylitetty ja nyt elätte yhdessä rakastuneena loppuelämän. =)



No sitten omia kuulumisia: Kävin siellä neuvolalääkärillä ja sain sitä saikkua loppuajaksi, jihuu! Enää ei tarvitse olla päivääkään töissä eikä ansionmenetystä tule paljoa mitään. Ens viikolla alkaakin sopivasti kevät, pääsen nauttimaan ihanista ilmoista. Pidän esikoista vielä huhtikuun hoidossa, toukokuussa hän jää sitten kotiin. Eli huhtikuu on pelkästään mun omaa aikaa =) Aion pistääkin paikat kunnolla kuntoon, pestä ikkunat ym. Toukokuun voi sitten ottaa rennosti ja oleskella mahdollisimman paljon pihalla.



Buukattiin jo ens viikonlopuksi reissu Helsinkiin mun siskon luo. Mennään sit käymään HopLop-puistossa lapsen kanssa. Ollaan käyty kerran ja neiti juos ihan tuulispäänä siellä. Sisko saakin kömytä sen perässä, miun alkaa jo olla hankala tän mahan kanssa.



Vielä on jotenkin epätodellinen olo, että nyt saan olla vaikka 3 vuotta kotona. Menee varmaan vähän aikaa ennen kuin osaa päästää työkuvioista irti. Pitääkin leipoa työkavereille jotain läksiäispullaa.



Nyt pitääkin lähteä esikoisen kanssa suihkuun. Ostin illaks Suffeli Puffeja, pitäähän tätä loman alkua juhlia =).



Tytteli-83 rv 30+2