***KOTILOT*** vk 43

Viime viikolla joskus oisko ollut keskiviikkona, tunsin pieniä tönäisyjä mahassa, mutta en niitä laskenut vielä liikkeiksi tai siis en tiennyt oliko niitä vai ei. Mutta sitten perjantaina illalla makasin sohvalla lukemassa lehteä ja sitten niitä alkoi tulemaan vähän useammin ja tiheämpään tahtiin, joten kyllä ne sitten liikkeitä oli. IHANAA!!! Siitä lähtien niitä on tullut muutamia kertoja päivässä, ei kauhean useasti eikä kovin voimakkaita, mutta onhan se potkuttelijakin vielä niin pieni, että ei ihme ettei vielä kovin hyvin tunnu. Varmaan sitten tihenevät ja voimistuvat päiväpäivältä.



Eli Luna76, samaan aikaan sitten alettiin liikkeitä tuntemaan. Vaikka maha ei ole juuri vielä kasvanut niin kyllä siellä sitten joku elossa ainakin on, etten ole asiaa ihan väärin ymmärtänyt niinkuin kaverini epäili kun ei maha kasva juuri ollenkaan.



Omaan oloon ei paljon mitään muita muutoksia, suht hyvä koko ajan.



Tsemppiä kaikille alkaraskauden pahoinvoinnin kanssa taisteleville, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu.



Oliko ketään, jolla ultraa tällä viikolla tai edes lähiaikoina? Itsellä kun vielä 3 pitkää viikkoa siihen rakenneultraan.



Tällä viikolla olisi torstaina tämän hetkisen kuopuksen 3-vuotissynttärit ja perjantaina olisi niitä sitten tarkoitus juhlia. Ei tosin ole tulossa kuin isovanhemmat, kummit, meiän sisarukset ym. mutta on siinä sitä porukkaa ihan riittämiin. Täytyy jo alkaa varmaan tänään siivoomaan ja kattelemaan alustavasti et mitä tarjois ja käydä kaupassa ostamassa aineksia. Poika kun haluaa kakkuunsa vihreää kermavaahtoa, tosin karamelliväriä taitaa kyllä löytyä kaapista.



No jos sitten taas tekis töitä väillä. Tulkaahan muutkin nyt kertomaan kuulumisia niin saadaan vähän säpinää tännekin puolelle!!!



LapaLepa rv 17+4

On kyllä taas hävyttömän hiljaista täällä! Kävin eilen tuolla kuumepuolella kurkkimassa 3-kuumeilijoita ja siellä oli kirjoiteltu sivukaupalla... Miten se into sitten lopahtaakin, kun tulee raskaaksi? Muistan kyllä miten itsekin silloin kuumeillessa saatoin käydä tunnin välein lukemassa, et olisko mitään uutta tai itse kirjoittamassa kuumeilun tuskaani... Sitten kun saa viivat tikkuun niin ollaan vaan tyytyväisesti raskaana ja hyvä et kerran päivässä jaksaa tänne tulla vilkaseen ;)



LapaLepa ,olipa hauska sattuma, et samana päivänä alettiin tuntea liikkeitä. Eipä niitä mulla olekaan sen perjantain jälkeen tuntunut niin paljoa kerralla kun silloin, mutta aina välillä jotain pientä hipsutusta :)



Loppuviikosta saan vihdoin varata sen rakenneultra-ajan. Jospa sinne sit heti pääsis, kun on 20 vk täynnä, eli kolmisen viikkoa joudun minäkin vielä odotteleen.



Synttäreistä kun on tässä ollut puhetta, niin kiva kun tää vauva syntyy niin eri aikaan kun noi kaks edellistä. Niillä kun on syntymäpäivien väliä vaan kolme viikkoa, niin on vähän typerä kutsua samat naamat juhlimaan muutaman viikon välein ja sit keksiä aina erilaista tarjottavaa. Pari viime vuotta me onkin tehty niin, että mummut, kummit yms. on käsketty yksille yhteisille juhlille ja sit pidetty kummallekin pojalle omat kaverisynttärit silloin varsinaisina syntymäpäivinä. Tätä uutta vauvaa saakin sit juhlia ihan rauhassa, kun ei oo kellään muulla perheenjäsenellä synttäreitä siihen aikaan.



Mutta nyt taas ruuanlaittoon...



Luna ja Nuppunen rv 17+3

Jospas laittasin tänne pari riviä,kun ootan ruuan valmistumista.Meillä kanssa sama tilanne,että ykkönen ja kakkonen syntyny lähekkäin.Ainakin tähän asti vielä olleet tyytyväisiä yhteisiin synttäreihin.Meillä asuu sukulaiset sen verta kaukanakin etteivät pääsisi tulemaan niin lähekkäin.

Ja muutenkin kiva saada kevätvaavi välillä,ei tarvii topata vauvaa niin kamalasti.Tosin mennyt kesä oli kyllä niin lämmin,että saa nähä kuinka kylmää ens kesänä.

Viikot kuluu minun makuun aika hitaasti.Meillä seuraava etappi rakenneultra marraskuun lopussa.Vielä ei uskalla ruveta vauvalle laittamaan mitään valmiiksikaan.Jossain välis haettava varastosta entiset vaavin vaatteet ja tutkittava mitä siellä olikaan,ja mitä pitää hankkia.

Nyt ruoka kutsuu=)

huiskutin 15+6

Mitäpäs tänne...



Voi vitsi kun olen kade teille jo kun tunnette vauvan liikkeet! Äh, mä saan odotella vielä jonkun aikaa. Molemmista muksuista tunsin liikkeet rv 16 eli vielä aikaa...



Mulla seuraava ultra 16.11 eli 3vko ja 3pv vielä. Mies lähtee sinne mukaan. Tuossa alkuraskauden ultrassa kun kävin yksin.



Kävin tänään neuvolassa, kun piti tuota verenpainetta vähän kontrolloida noiden turvotusten takia. Painoa oli tullut lisää 2kg900g! Joskin uskon sen johtuvan pitkälti tuosta turvotuksesta. Tuo huono olo kyllä pitää siitä huolen, ettei mässäilemään pääse... HB oli 157! Ja terkkari oli lentää peffalleen. Toisto useaan otteeseen, että rautaa et sitten syö! Meinas jo ruveta naurattamaan. No seuraava käynti mulla onkin jo ens viikon ke eli sitten tarkemmin tutkitaan ja hutkitaan.



Tänään taas meinasin menettää hermoni KELAn kanssa. Kyllä joka asiasta saa kysellä perään. Nyt sitten päättivät ottaa mulle liikaa maksetun äitiyspvrahan pois kerta pamauksella. Eli 20.11 ystävällisesti ottavat 250¿ pois!! Sitä kun siis ei voi ottaa osissa ja silleen! Ja vielä kun kyselin asioista KELAsta ennen keikkaduunien aloittamista ja tässä sitä ollaan. P laitos!



Väsy on kamala eikä tuo harmaus ja vesisade kyllä yhtään piristä päivää! Tulis sitä lunta jo, niin näyttäis vähän paremmalta.



Taidan oikasta vähän itseäni tuohon sohvalle...



Mukavaa viikonalkua kaikille!!



AIHA Rv 9+0

Meillä esikoinen syntynyt lokakuussa ja kuopus maaliskuussa. Ja nyt kolmosen la toukokuun lopussa. Mä toivon aluksi kesävauvaa, mut tärppäs sit aiemmin ;) No eipä tarvii ison mahan kans hikoilla helteillä...

Miehellä on synttärit marraskuussa ja mulla joulukuussa eli pippaloita sitten loppuvuonna kolmet. No onpahan vuodessa paljon " vapaita" kuukausia tulevien tenavien synttäreille.. heh...

Minäkin siis täällä, ajatella että saan itsestäni irti heti näin alkuviikosta pinoutua. Lueskelemassa kyllä käyn, mutta ei sit aina tule kirjoteltua (luuseri). Taas tässä alkoi uusi rviikko ja vauveliini on ilmeisesti kasvanut senverta, että liikkeet tuntuu jo hyvin ja pitkin päivää. Ihan mahottoman ihmeellistä ja ihanaa niin monen vuoden tauon jälkeen.



Mahakin näyttää mahtavalta. Ihan kivasti ennestäänkin tätä vararavintoa ja kun kohtu kasvaa, niin tuntuu että se vielä enempi tekee tuon läskimakkarankin ulkonevammaksi. Maha on siis muhkeamman näköinen kuin ehkä tarvitsisikaan. Ja rinnat siinä nököttävät sitten nyt jo kuppikokoa suurempina koko komeuden päällä, että näin;)



Tänään sitten hankittiin isännän kanssa meille joululahja. Ostettiin olkkariin uus sohvakalusto, 3-ist. sohva ja 2 nojatuolia. Niiden toimitusaika on 6vk eli tulevat joulukuun alussa. Ihan hienot kyllä sitten ovat ja kangas pitäs kuulemma olla erinomaisesti kulutusta kestävää. Nahkasohvia emme halunneet.



Olen ajatellut ostaa tälle lapsoselle toppapuvun, kun se pakkauksen kostyymi on niin iso ja ennestään ei ihan pientä haalaria ole. Maaliskuun alulla kun syntyy, niin kyllähän silloin vielä talvihaalarin tarvitsee. Ongelmana nyt sitten se koko. Ottasko 56 vai 62 senttisen, kertokaapas. Ei osaa ajatella ite, kun ei ihan äskettäin ole niin pientä käsitellyt ja pukenut. Olisko se tuo 62 senttinen fiksumpi hankinta?



Että tasasta odotusta ja iloista mieltä tänne kuuluu, toivottavasti teille muillekin. Palailen taas, kun saan aikaiseksi.



Rouvar Rv 21+0

Meillä kuopus syntyi maaliskuun lopussa ja käytin silloin 62cm toppapukua. On vähän varaa sitten kasvaa, kun kuitenkin huhtikuussakin on vielä kylmää.



Kiva kun kävit kertoilemassa kuulumisia! Tuntuu, että kaikki kotilot ovat jo niin pitkällä raskaudessa, että masut kasvaa ja vauvat liikkuu. Plääh...



Kateellisena.. AIHA Rv9+0

Ette sit usko että on tässä väsyttänyt koko syksyn (haahaa, uskotte kyllä, kun olette jo sen läpikäyneet tai olette parhaillaan keskellä sitä). Ei oikein ehdi kirjottelemaan mukamas, mutta tosiaan kuumepuolen höyryjä ehtii kyllä lueskelemaan. Se vaan on ero kuin satasen juoksulla ja maratonilla, kuumeilessa on sellasia kuukauden pikaetappeja missä huiput ja notkahdukset tulevat nopeaan tahtiin, tää raskaana oleminen taas tällästä junnaavaa maratonia. Kuka sellasta jaksaa intensiivisesti seurata?



Äkkäsin äsken vasta että meillä on AIHA samassa kuussa laskettu aika. Tässä pinossa kun on niin eri viikoilla kaikki ihmiset niin en hahmottanut sitä aikasemmin.



Alkaa oma vointi olla jo ihan takaisin mallillaan. Ei enää väsytä niin mahdottomasti, kiva vaan että tossa pahimpaan väsybuumin aikaan piti juosta joka viikonloppu jossain päin Suomea ettei lepoa saanut. Nyt kun on edessä pari kotiviikonloppua niin nyt alkaisi taas olla jo puhtiakin.



Mulla on ultra perjantaina. Jännittää ja ei, sydänäänet kuului jo sillon viikolla 9+, että teoriassa siellä tietää jonkun köllöttelevän. Mutta toisaalta taas jännittää, että onko kaikki hyvin jne. ja hiukan mietityttää se että kuinkas venynyt tämä kohtu oikein voi olla ilman että siellä köllisi kahta. Mua nimittäin ovisaikaan alkoikin nippailla jossain vaiheessa kummaltakin puolelta, ja vitsinä heitin että kun kierto oli kikkaillut niin kummasti aiemmilla kierroilla, niin miksei sitten olisi temppuillut irrottamalla kaksi munasolua. Ja kun tämä kohtu tosiaan aamuisinkin jo tuntuu tuossa navankorkeudella, pissirakko tyhjänäkin parikolme sormea navan alapuolella ja jossain noissa tietolähteissä oli että viikolla 15+ se on vasta noin 8-10 cm navan alapuolella. No, ei tartte kauan jännittä sitä enää, pari päivää kun jaksaa. Oireet ei kyllä ole olleet kaksinkertaiset, päin vastoin, eikä meillä suvussa ole mitään kaksosiin viittaavaakaan (jos ei lasketa enoon omituiseen paikkaan hautautuneita kynsiä tai jotain muuta Stephen King kamaa. En oikein muista tarkkaan mikä tuo juttu oli, mutta puhetta oli toisesta sulautuneesta kaksosesta.)



Sitte voikin jo alkaa kertoilemaan ympäristöön, jotenkin haluaisin olla varma siitäkin, että kaikki on vauvalla hyvin, ennen kuin kenellekään kerrotaan. Mutta sitä kun ei ikinä voi varmaksi tietää ja alkaa olla vaikea keksiä enää poseerausasentoja, ettei masu törrötä ihan silmiinpistävästi näkyvillä, niin aletaan sitten kertoilemaan pikkuhiljaa (lue: mies soittelee välittömästi joka paikkaan, se kun on hiukan kärsimätön.)



Meillä oli eka joulukuun muksu, ja jotenkin sujuvasti puin häntä talveksi. Toka oli sitten keskikesän tapaus, ja vieläkin hävettää miten en osannut pukea häntä ollenkaan oikein ( liki toppapuvussa helteillä, ettei vaan raukka palennu...). Tulevan pitäis olla toukokuun tapaus, niin ehkä mä toivottavasti sitten opin jotain kuopuksen kanssa enkä hiillosta tätä tulevaa samoin.



Synttäreitä en edes ajatellut sen enempää, kun aiemmissa muksuissakin ne meni ihan kätöselleen, ihan kuin oltais suunniteltu koko juttu piruuttamme. Nimittäin Ekan laskettu aika oli miehen siskon esikoisen synttärin aikoihin, ja sain ankaran kiellon ( ;-) olla synnyttämättä samalle päivälle. No yli meni, mutta alkoi sitten hipoa heidän toisen tytön synttäreitä, onneksi sitten syntyi kaksi päivää ennen sitä. Että on kolmella serkulla samoihin aikoihin synttärit, eikä edes samassa kaupungissa eikä edes läänissä. Tokalla oli aika sopivasti laskettu aika, mitä nyt juhannuksena, mutta meni hänkin yli ja alkoi mennä lähelle mun siskon esikoisen syntymäpäivää. Siitä sitten tiristyi päivällä ohi, mutta taas sama juttu, vierekkäisinä päivinä synttärit, eikä taaskaan samassa kaupungissa, sama lääni sentään. Ja siinä sitten on kyllä mun omat, mun äidin ja siskon toisen lapsen synttärit vielä kahden viikon sisään. Tästä purkauksesta voitte päätellä että jotenkin nämä synttärisumat mua kyllä harmittaa, vaikka sitten toisaalta ei. Ristiriitaista siis.



No joo, iltatoimiin. Hyviä vointeja itse kullekin!



rv11+1

kirjoittelin tuossajoku aika sitten, mutta tuli taukoa loppuraskauden vaivojen vuoksi. Nyt kuitenkin kaikki kolotukset ja vaivat unohtuneet, sillä niistä palkkioksi syntyi 17.10 (tasan 40+0) suloinen prinsessa " isojen" veljien iloksi.

tyttö oli siis 47 cm pitkä ja painoa 2870g pipon koko 34,5. Huomenna toivon mukaan saadaan prinsessa kotiin, viettänyt 5 päivää lastenosastolla infektioepäilyn vuoksi.

Synnytys oli pelkkää tuskaa..... la aamulla alkoivat supistukset, joskaan eivät säännölliset, mutta sitäkin kivuliaammat jatkuivat epäsäännöllisinä maanantaihin, jolloin tuli neuvolasta lähete synnärille, jossa todettiin että 4cm auki kanavaa vajaa cm jäljellä, eikun kotiin odottamaan synnytyksen varsinaista käynnistymistä. Supistukset jatkuivat ja tiistaina palasin synnärille, koska olivat todella tuskallisia ja väliäkin enää noin 7 minuuttia, eikun käyrille ja tilanteen tarkistus tilanne ei ollut muuttunut edellisestä päivästä mihinkään, mutta joka supistuksen myötä sydänääneet heikkenivät, joten pääsin suoraan saliin, jossa kalvot puhki noin 14.15 ja ilman kivunlievitystä tyttö syntyi klo 15.43. tietysti kakkaisesta vedestä, jonka vuoksi siis nyt ollut osastolla antibiootti kuurilla, mutta ehkäpä jo huomenna kotiutuisi, jos yön aikana ei ilmene mitään uutta.

Saattaapi olla hieman sekavaa tekstiä kun tuo juuri vuoden täyttänut isoveli kitisee flunssaisena sylissä.

hyvää ja vaivatonta odotusta vielä yhdessä koossa oleville kotiloille toivotteleepi kolmen alle 2 ja puolvuotiaan äippä.

Minä ehdin vasta näin myöhään pinolle, kun on ollut kokopäivän niin kovasti menoa..



Lapalepa kyseli ultraan menoja;

Mulla rakenneultran uusinta 4d-laitteella keskiviikkona, kun viimeksi jäi sydämmen oasalta jotain epäselvää..

Huomenna on neuvola heti aamusta, joten kaikenlaisia tutkimuksia riittää!



Rouvar: Vasta sun tekstin luettuani tajusin, että maaliskuussahan saattaa olla vielä pakkasta..! Oon nimittäin miettinyt ja tuskaillut, että hommaanko toppahaalaria ollenkaan (l.a 16.2) kun helmikuussa tuskin mennään ollenkaan ulos ja onko maaliskuussa enää pakkasta..

Mun pienet herneet paukuttaa tuolla pääkopassa yhteen, eikä saa minkäänlaista järkevää ajatusta kokoon!

Eli siis kiitos teille selväjärkisille, jotka pidätte minunkin lapseni lämpimänä = )

Tämä mamma ostaa siis toppahaalarin myös!!

(en tiedä meneekö tää järkevien ajatusten puuttuminen enää edes raskausdementian piikkiin..)



Jotenkin on ollut muutenkin kauhean vaikea osata ajatella, että mitä kaikkea sitä tuleva vauva tarvitseekaan, vaikka tämä on jo kolmas ja luulisi, että nää asiat on jo selvää pässinlihaa!



Nyt on mentävä nukkumaan, huomenna kerron neuvolaterveiset, kunhan sieltä kotiudun!



mammutti ja Vilppu rv 23+3

Mä suunnittelin, että tästä kuumeilusta ja raskaudestaotan sit kaiken ilon irti, koska tää tulee olemaan viimeinen raskaus. No, lähes ekasta kierrosta tärppäs (yhdestä pupuilukerrasta!) ja nyt oon koko alkuraskauden ollu sillä mielellä, että vasta rv 12 aletaan ajatella, että meille tosiaan tulee kolmas. Toisaalta eipähän tällä tavalla tuu sit sitä pitkästyttävää loppuraskautta, kuten viimeks. Mutta jääkö tässä synnytyskammoiselle vähän liian vähän aikaa tajuta sitten, että se synnytys tosiaan on edessä ja siihen on sopeuduttava... No, sen näkee pian...?



Eka nla on 11+4 ja ultra 12+0. Niitä odotellessa... ;)



Väsyttää ihan vietävästi, mut muuten olo on ok. Autossa ja bussissa on aamuisin vähän kuvotusta, mut vielä ainakin se pysyy hallinnassa.



Mulle tulee eka kevät-kesä-vauva. Varmaan puen sen toppahaalariin koko kesän. x) Pelkopolilla vuosi sitten kun kävin, niin mulle luvattiin, että tämä raskaus käynnistettäis sitten jo rv 38, kun mun kohdulla on taipumus väsähtää kun pitäis ryhtyä tosi toimiin. Mut koitan asennoitua siihen, että viime hetkillä tollaiset lupaukset aina perutaan. :( Pitihän toi tokakin käynnistää, mut ei käynnistetty ja siitä kiitos synnytyskammo ja muutama muu haitta. (Kandi ei uskaltanu...)



Mut jos se lupaus pysyy, niin tää syntyis toukokuun puolella. ;)

Hulda 7+4

Anteeksi kun änkeen tänne teidän pinoon, mutta ois pari kysymystä.



Oliko teillä alkuraskaudessa (testintekoaikoihin) menkkajomotusta ja juilintaa ja " lorahdusoloa" ? Koko ajan tuntuu sille, että menkat alkaa ja juoksen päivän aikana X kertaa vessassa. (muita oireita: tissit tuntuvat suuremmille ja oudoille, valkovuoto lisääntynyt)



Kp on nyt 32/31-33 ja ajattelin odotella tätiä rauhassa ja testaan vasta sitten kun ei ala menkkoja ilmestymään. Toivottavasti jaksan odottaa loppuviikkoon ellei täti kurvaa paikalle ennen sitä.



Kiitos vastauksista, perästä tullaan! :-) Nauttikaa kasvavista masuistanne!!



T: Ona yk2 ja kp 32/31-33

ONNITTELUT CETO TYTTÖVAUVASTA! Ihanaa!!!



ONA: Kyl mulla oli just tollanen lorahtelufiilis ja valkkariahan se oli. Lisäksi mahaa ja selkääkin juili jonkin verran. Hyvältä noi sun oireet kuulostaa ja menkatkin myöhässä. Kuinka MALTAT olla testaamatta??



AIHA Rv 9+1

Cetolle onnittelut prinsessasta! Teidän perheessä tuntuu olevan pienten jalkojen vipinää ja vilskettä, kun pieniä ovat isommatkin lapset...Meille tulee reilun 4vuoden sisällä 3.lapsi ja siinäkin on äidille ja isälle ihan riittävästi kiirettä :-)



Mukava lukea miten teillä ihmisillä sijoittuu lasten synttärit! Meillä on suvussa sellainen suma syyskuussa, että vapaita päiviä on harvassa. Meidän lapset ovat väistäneet tämän vuodenajan ja eka oli talvivauva ja toinen kevät-kesävauva. Herrajesta miten vaikeeta kesävauvaa oli pukea toppapuku-vauvan jälkeen!!! Hyvä etten neuvolaan soittanut aamulla, että " mitäs tänään päälle?" Nyt tulee toinen kevätnyytti ja jospa nyt osaisin vähän käyttää järkeäkin...meidän 2.ja 3. synttäreiden väliin tule muutama viikko, peräkkäisinä kuukausina syntyvät. Tuntuu jännältä miettiä jo noin pitkälle, kun en oikein tajua vieläkään, että tosiaan sieltä on joku tulossa...



Olen tuntenut muutaman kerran jo jotain liikettä ja sekin lisää tätä hurjaa tunnetta " onko-siellä-tosiaan-joku?" Olen kyllä paisunut aika paljon näille viikoille(15+), mut minkäs teen, kun olo on heti hirveä jos jätän vähänkään pitenpää väliä syömisille. Kohtukin on aika takana ja alhaalla, ettei mene senkään piikkiin tämä turpoaminen..



Nyt taitaa yksi nuhanenä tihrustaa itkua päiväunilta...kurjia nämä flunssakaudet!



Vointeja!

Oon testaamatta, koska en halua saada negaa. ;-) Tosin jos oon raskaana, niin ehkä se plussa jo näkyis. Odottelen nyt vielä tätiä ja katsellaan loppuviikosta.



Sehän tässä outoa onkin kun ei ole hinkua testaamaan. Katsotaan eka se tädin kohtalo ja sitten testataan. :-) Mies kyllä on sanonut mulle jo monta kertaa, että testaa testaa. :-D



Kiitos vastauksestasi. Huojentavaa, että muillakin ollut tämmöisiä menkkakipuiluja raskaudesta huolimatta.



T: Ona yk2 ja kp 32/31-33

Mulla oli kans miettimistä ton toppapuku asian suhteen, kun l.a. on 30.3 niin ensin ajattelin, et tarviiko sitä sillon enää, mut AIHAhan se kokeneena muakin evästi, et kyllä sillon vielä kylmä on! Ja kun vaan muistelee tätäkin vuotta, niin taisi olla vielä huhtikuussakin lunta ja pakkasta. Tää muksu viä todennäköisesti syntyy jo vähän ennen l.a. niinkuin kakkonenkin, jotenkin vaan tuntuis siltä. Tuskin ainakaan yli menee, mun kroppa pukkaa sen pihalle heti kun paino ylittää sen maagisen 3600g :) Se on kai mun sietokykyni raja sit, kun muksut on tähän mennes painanut 1. 3610g ja 2. 3620g. Hauska nähdä mitä tää sit painaa, et joko saatais vähän eri lukemia välillä.



Meillä on nyt vähän murhetta perhepiirissä, kun miehen mummu kuoli tänään. Sitä osattiin kyllä odottaa lähiaikoina tapahtuvaksi, mut onhan se silti aina vähän järkytys kun se tosiaan tapahtuu. Vanhahan hän jo oli, joulukuussa olis täyttänyt jo 87v. Nyt on sit hautajaiset tulossa reilun parin viikon päästä ja mulla alkoi heti kauhee huoli vaatteista. Mulla kun ei normaalistikaan oo mitään mustaa ja nyt kaikki tarvii vielä olla mammamallia tai ainakin reilua kokoa. Se on pakko osto sit vaan. Takin kyllä koitan lainata joltain, en ala mitään mustaa villakangastakkia tän takia hankkiin. Pojillekaan ei oo mitään sopivaa hautajaisiin päälle, joten niillekin tarvii ostaa koko kostyymi...



Viimeks kun olin raskaana, niin mun oma mummuni kuoli ihan yllättäen sydänkohtaukseen. Sepä olikin mulle hirveä järkytys, mummu kun oli mulle läheisempi kun mun äiti. Sit vielä surin sitä ettei mummu ehtinyt nähdä uutta vauvaa, kun sekin sitä niin innoissaan odotti. Mulla oli silloin 3 kk laskettuun aikaan ja sitten kun vauva syntyi niin olin sen kanssa ihan hysteerinen, kun vahdin sitä ettei se vaan kuole kun mä selkäni käännän... Hätkäytin sen monesti hereille kiljuen ja kädestä ravistellen, kun luulin ettei se hengitä... Voi reppanaa, sekä minua että vauvaa :)



Toivottavasti tän seuraavan kanssa uskaltaa ottaa vähän rennommin. Tosin varsinkin jos tää olis se kauan kaivattu tyttö, niin mahtaisko sitä uskaltaa hetkekskään silmistään laskea... Onko teillä kellään muuten ollut käytössä itkuhälytintä? Meillä ei ole ollut, mut nyt ajattelin hankkia. Ihan vaan omaksi mielenrauhaksi, et uskaltais edes eri kerrokseen mennä talon sisällä kun vauva on nukkumassa :) Mutta siis onko niistä vehkeistä oikeesti hyötyä?



No nyt tarvii mennä ruokkiin lapsukaisensa, kun ne kotiutui kavereilta.



Luna ja Nuppuliini rv 17+4

Kirjoittelenpa minäkin tänne pitkästä aikaa! Enemmän tulee tuolla kuumepuolella vielä kirjoiteltua, kun ei tää raskaus kovin pitkällä ole eikä ole juuri oireitakaan! :)



Onnea cetolle tytöstä! Teillä kyllä hulinaa riittää! :)



Meille tulee kolmas kun esikoinen 3v3kk :) Mä toivoin alunperinkin kesävauvaa, kun esikoinen on syntynyt maaliskuussa ja kuopus lokakuussa :) Itse olen syntynyt huhtikuussa ja mies joulukuussa, joten menee aika tasaisesti synttäreitä :)



Tuohon toppapuku asiaan pakko sanoa, että kun esikoinen syntyi 23.3(04) niin ei ollut enää kovin kylmä, ja kun lopullisesti päästiin kotiin sairaalasta huhtikuun puolella niin ei juurikaan enää ollut lunta maassa :) Eli meillä käytettiin sitä toppapukua tasan kerran sairaalasta kotiin tullessa. Sen jälkeen sellaista kevyt vanupukua vaunuillessa.

Kuopukselle saikin sitten pyntätä päälle kun ilmat vasta alkoi kylmenemään kun syntyi 20.10(05). Outoa varmaan kun kesävauvaa ei taas tarvi pukea niin paljon :)



Ja meillä ollut käytössä itkuhälytin AINA ja vannon sen nimeen! Varsinkin kun lapsi nukkuu ulkona niin itkuhälytin on oiva apu, ei tarvitse koko ajan ravata katsomassa! On kyllä ollut hintansa arvoinen kapistus, kun ollut käytössä sen 2v7kk ja hyvin toiminut! :) Philips merkkinen. Ja toimii varmasti myös tällä seuraavalla!



Eipä tällä erää muuta :)



PP 6+2

En ole käynyt tietokoneella lähes viikkoon, nyt piti tulla vaihtamaan kuulumisia. Flunssasta olemme toipuneet tänään kotona, huomenna mennään taas töihin ja päiväkotiin. Väsymys on armoton mutta pahoinvointia ei juurikaan ole, ehkä selviän ekaa kertaa ilman sitä? Viikko sitten ultrassa näkyi yksi pieni papunen sydän hakaten, äidin muru.



TOPPAPUKU: Meillä pienin on ollut 62cm, ei tuntunut haittaavan että on aluksi vähän reilu, se on hyväkin että hihat tulee vähän sormille, pysyy lämpimänä.



ITKUHÄLYTIN: Ehdoton vehje! Mutta mieluusti sellainen, joka huutaa, jos ei jostain syystä saa yhteyttä toiseen hälyttimeen. Ollaan käytetty vauvan nukkuessa pihalla, äidin ollessa esikoisen kanssa pihalla ja vauvan nukkuessa sisällä, vanhempien saunoessa jne.



SYNTTÄRIT: Meillä ei siis tällä kertaa tarvita ihan pientä toppapukua, l.a. on 9.6. Edellisten synttärit on elo- ja syyskuussa. Olen siis edellisissä raskauksissa läähättänyt helteillä tajuttomuuden rajamailla ison mahan kanssa, nyt selviän ainakin siitä. En sitten tiedä, onko elämä vauvalla kuinka hankalaa helteellä. Jos niitä nyt tuleekaan! Siis helteitä...

Onnea Cetolle hienoista uutisista!!! Onpa teillä vilinää!

Onnea Ceto pienestä prinsessasta!!! Kyllä teillä on vipinää ja vilskettä. Itse ajattelen omaa jaksamista, mutta meillähän taitaa edelliset olla jo isoja kolmannen syntyessä jos teihin muihin superäiteihin verrataan. Meillä on esikoinen 5 v 2 kk ja kakkonen 3 v 5 kk kolmosen syntyessä, joten kaipa meillä pärjätään kuin muillakin!



Synttäreistä sen verran, että meillä on esikoinen syntynyt tammikuussa ja kakkonen lokakuussa(huomenna), joten molemmat on täytynyt pukea toppahaalareihin. Esikoiselle ostin kalliin Brio-merkkisen puvun, oisko ollut 62 cm, kyllä se oli iso silloin kun sairaalasta kotiin tultiin, raukka hukkus koko haalariin, mutta äkkiä se sitten sopivaksi tuli. Nyt kun on tämä nettikaupankäynti niin in nykyään niin sieltä olen nyt tälle kolmoselle jo hankkinut vähän erikokoisia haalareita kun on niin halvalla saanut uusia tai uudenveroisia.



Huomenna olis sitten 18 viikkoa täynnä ja maha aivan olematon. Onneksi sentään kaveri potkiskelee nykyään tasaiseen tahtiin niin tietää, että siellä jotain kuitenkin on. Täällä töissäkään en ole vielä kenellekään kertonut eikä kukaan ole huomannut kun ihan kaikkia omia vaatteita vielä käytän.



Eipä mulla varmaan muuta tällä kertaa!!!



LapaLepa rv 17+6