ooOOOoo Keskiviikkoa Helmet ooOOOoo
Aloitanpa omavaltaisesti uuden päiväpinon helmikuisille:) Ja kokeilen laittaa linkin edellisiin. Katsotaan onnistunko?
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=12246558&p=1&tm…
Kommentit (32)
Mutta annan palstatilaa teille muillekin...
t.Amanda ja pikkunen rv 35+4
Päivän tai parin pinot on kyllä kätevämpiä.. Pitäydytään toistaiseksi niissä. Nyt taitaa kaikki kohta olla äitiyslomalla niin monella on aikaakin. Tuo kotihoidontuen loppuminen äitiysloman ajaksi on kyllä harvinaisen epäreilua ja epäloogista. Siksipä meilläkin esikoinen saa olla hoidossa, myös synnytyksen jälkeen, osa-aikaisesti (täällä taitaa olla 16 pv/kk max niin tulee päivien mukaan). Muutenkin kotona hoitamista ei arvosteta sitten yhtään valtion puolesta. Toki aina juhlapuheissa ja vaaleja ennen, mutta käytännössä ei näy. Kotihoidontuki on SURKEAN pieni.
Valentinelläkö se oli ongelma maidon valumisen kanssa? Mulla oli samaa ongelmaa esikoista odottaessa. Tai en tiedä oliko se nyt maitoa, mutta vaaleaa nestettä ja runsaasti. Varsinkin iltaisin. Nyt kun vielä imetän esikoista (tandem tulossa) niin ei rinnat kyllä vuoda yhtään ylimääräistä. Kai nämä tuntee jo tehtävänsä kun viimeksi oli vasta edessä.. Haaveilin muuten, että ostan vielä Pompolista !bamboo-liivinsuojia. Mulla on runsaasti tsi-suojia ja Ronjaltakin on tulossa yhdet. Mutta tuolta sais kolmen paketin suht edullisesti (bambu on huippumateriaali). Tai sitten voisin itse kutoa/virkata Novitan bambulangasta liivinsuojat.. Hmm.. Pitää pohtia.
Onkohan muuten kukaan lähtenyt laitokselle??
Nyt pitää mennä laittamaan pyykkiä peseentymään..
Palaan taas.
Mrs.Marple & Kuopus, rv 35+0 (Hihhei!)
Täällä ainakin kokonaisena ollaan. Yöllä oli muutama kipeä supistus, mutta siihen jäi.
Olen ollut nyt tosi väsynyt ja nukkunut öisin sikeästi ja päivälläkin on täytynyt ottaa torkut.
Päiväpinojen kannalla olen minäkin!
Olsku ja maha rv 38+1
tulin pitkän tauon jälkeen=) Olen kyllä joulun jälkeen lukenut juttujanne ahkerasti ja nyt ajattelin itsekkin taas ottaa osaa kirjoittamalla. Raskauden puoliväliin jaksoin ja ehdin olla aktiivisempi mutta sitten remontti, loppuvuoden synttärit, joulu, uusi vuosi ja tietenkin nämä raskauden mukanaan tuomat vaivat ovat vieneet puhdin pois. Etenkin kun kotoa löytyy kaksi energistä poikaa ja lauma hevosia, koiria ja kissoja=D
Alkajaisiksi otan osaa Luukan ja sisaren perhettä kohdanneeseen suureen suruun joka toivottavasti alkaa vähitellen helpottamaan kun aikaa kuluu. Toivottavasti jaksat nauttia omasta odotuksestasi vaikka se ei varmasti ole helppoa, haleja siis sinne!
Iituliilla oli ollut melkoisesti myös vastoinkäymisiä odotuksessa mutta nythän kaikki on jo paremmalla mallilla? Toivottavasti loppuaika menee mukavasti myös siellä=)
Nyyttejäkin on jo Helmille syntynyt eli Mantelipullalle ja Siniselle Kirsikalle lämpimät onnittelut vauvoista!! =D
Turvakaukalon lämpöpussukasta teillä oli galluppia ja mä olen asian ratkaissut 56 cm ihanan pikkuisilla haalarella=) Semmonen isompi eisbärchenin makuupussi multa sitten kyllä löytyy kovien pakkasten varalle kun jouduin kakkoselle sellaisen hommata kun poika ei suostunut nukkumaan aikaisemmin päikkäreitä mistään hinnasta eikä millän kelillä sisällä. Viimeiset pari viikkoa on nyt nuluttu sisällä kun alkoiilmeisesti ahdistaa tilan vähyys rattaissa nukkuessa ja unet huononi eikä raasu enää halunnut ulos pukea nukkumaankaan, ikää siis 1v8kk.
Tissien vuotamisesta olit myös juttua, täällä ei odotusaikoina kertaakaan ole asiasta ongelmaksi asti ollut. Herunut on kyllä loppuajasta vähän maitoa mutta niin pieniä määriä että ei edes liivinsuojia ole tarvinnut ottaa aikaisemmin käyttöön ja samalla kaavalla mennään nytkin.
Oma napa pikaisesti tähän loppuun, 4-d:ssä käytiin lokakuussa, siellä kaikki kunnossa sykeitä ja sydämen rakenteita myöden=) Kokemus oli aivan ihana!
Raskaudesta olen muuten nauttinut, mikä onkaan ihanempi kuin kasvava vatsa ja ihanat potkut, mutta liitoskivut ovat olleet riesana sieltä 15 viikolta saakka ja pahentuneet koko ajan. Lonkat, lantio ja häpyluu kipuilee koko ajan. Suonikohjut ovat myös palanneet kiusaamaan, jaloissa olevien kanssa pärjää mutta alakertaan tulleet ovat melkoiset ja erittäin kipeät kun jalkeilla on=/ Supistellut on sieltä 25 viikolta mutta kaikki oli kunnossa äitipolikäynnillä viikoilla 35+6, paikat tosin pehmenneet ja sormelle auki mutta kanavaa jäljellä. Sama tilanne on ollut kakkosen odotuksessa samoilla viikoilla ja silti parin viikon päästä onkin poika suntynyt=) Olen yrittänyt kaikin keinoin vaivoista huolimatta nauttia odotuksesta ja mielestäni olen siinä hyvin onnistunutkin, nämä vaivat kun ovat vain väliaikaisia ja eipä niitä pitkään enää tarvi kärsiä. Kiloja olen kerännyt jo reilut 12 mutta niistä pääsee sitten jopskus eroon, ehkä=)
Nyt on mentävä esikonm kanssa piirrettyjä vähän katsomaan, hyviä vointeja kaikille isovatsaisille mammoille=D
Terveisin p02p06 ja pikkuinen 36+4
Tänään sitten mulla 36 viikkoa kasassa ja jostain syystä nää viikot tuntuu hitailta. Toisaalta oon kyl päättänyt, et tiettyjä asioita ois hyvä hoitaa ennen vauvan syntymää... Esim. toi mun projekti valokuvien laitosta albumiin, jonka aloitin kyllä ennen joulua, mut nyt sit ollu taas jäissä... vielä tuhat kuvaa laittamatta!!!!!!!!!!!
Mulla oli eilen illalla kaupassa semmosta tosi ikävää vihlontaa alapäässä, mitähän se on? Vaiks mulla on jo kaks lasta, niin mul ei ole ikinä ollut supistuksia, eikä mitään synnytykseen viittaavaa!!!!! Tän raskauden alussa (sen osakeskeytyksen jälkeen) mul kylläkin oli sitä, et en pystynyt kuin hiljaa käveleen, kun tuli painontunne alapäähän, mut niitä ei sit 25 viikon jälkeen enää ollut.
Suan: sulla on hirmusen hyvä hemoglobiini, syötkö jotain rautaa?
Onko yleensäkään ketään joka ei syö rautaa, ja jos ei syö niin mis lukemis hb pyörii ilman rautaa?
P02p06: Sua ei tosiaan oon pitkään aikaa tääl näkynyt, heti tuntui nimimerkkisi tutulta. Mukavaa että sulla raskaus sujunut mukavasti!
Täällä on niin monella synnytykseen viittaavia oireita ja viikkojakin paljon kasassa, että taitaa olla osa jo vauvaa hakemassa?
Vähän mua jännittää se, et vauvan ultra-arvio oli 2500g viikolla 33+5 saas nähdä mitä se on ens maanantaina viikoilla 36+5, kun olis hyvä et ei yli 3300 g tulis painoa, mun kohdun takia. Tietty noi ultrat voi heittää aika paljonkin!
iitulii tasan 36 viikkoa!
Nyt on mennyt kolme yötä enemmän tai vähemmän valvoessa, mutta toisaalta se myös johtuu iloisestakin asiasta, sillä Tyllerö (2v10kk) on vihdoin siirtynyt omaan sänkyyn omaan huoneeseen ja vieläpä varsin ylpeänä omasta suorituksestaan. Heräilee tosin muutaman kerran yössä ja viereen pitää mennä ja siihen ei kelpaa kuin äiti, mutta ei haittaa! Aamuyöstä on kyllä tullut joka yö meidän väliin nukkumaan, mutta se on enemmän kuin ok! Kehuu itseään reippaaksi ja isoksi tytöksi ja omassa sängyssä on kuulemma kiva nukkua. Tyllerö on siis nukkunut lähes koko ikänsä meidän välissä.
Pinnasänky saatiin myös koottua vauvaa varten ja tuplarattaatkin tulivat eilen. Tyllerö oli ihan liekeissä kun posti toi ne ovelle ja pakkohan niitä oli alkaa heti kasaamaan. Oikeen hienot ja näppärät ovat.
AMANDANTRIO puhui energiapiikistä. Sama on tapahtunut täällä, eilenkin yhtäkkiä kympiltä illalla aloin pestä jääkaappia! Puhumattakaan pyykkivuoren purkamisesta vaatekaappien siivouksesta.. Ihme hommaa!
G: meille ei kyllä ole ostettu turvakaukaloon lämpöpussia. 56 cm:n haalari on hankittuna ja sillä pärjätään.
Vielä vähän omaa napaa.. Viime yönä oli melkoset myllerrykset menossa alakerrassa, sellasta ihan eri meininkiä kuin ennen. Ei kylläkään supistellut. No, tänään on äitipolikäynti taas niin, selviää ainain olisko jotain siellä alkanut enemmän tapahtumaan.. Olispa!
Päivänjatkoja kaikille!
Nojanda ja Pulla 37+1
Huomenta vaan kaikille. Kiva, että meidän kadonneet lampaatkin on löytäneet takaisin Helmi-laumaan...the more the merrier!
Iituliin kanssa samoissa mennään, eli täälläkin tasan 36 raskausviikkoa täynnä. Huisia! Viikon päästä ollaan täälläkin täysaikaisia. Sen kunniaksi pakkasin vihdoin aamulla sairaalakassiin kaikki valmiiksi jo katsomani tavarat. Miehen tavarat vielä uupuu, mutta eiköhän ne tässä ehdi.
Eilen tuli kauan odotettu kuivausrumpu ja heti illalla jo testailin sitä. Hyvin toimii kunhan vaan käyttäjä lukee käyttöohjeet oikein :) . Varmasti tulee meidän perheessä (kestovaippavauva ja urheilevat vanhemmat) tosi ahkeraan käyttöön.
Mies aloitti tän viikon alussa tekemään töissä uutta projektia ja lupaili, että tän alun kiireen ja suunnittelupalaverien jälkeen, se vois tehdä enemmän töitä kotoa käsin ja näin olla läsnä Nallekarkin vauva-ajassa enemmän. Mikäs sen miellyttävämpää. Ainakin yövalvomisten kanssa auttaa, jos toinen pystyy jaksottamaan oman työnsä niin, että voidaan valvoa vuorotellen eikä mun tartte tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että hän joutuu raahautumaan unettoman yön jälkeen vielä työpaikalle.
Maidon valumisesta on ollut puhetta. Mulla tulee tosi satunnaisesti muutama tippa. Käytin joskus 10 viikkoa sitten toppia ja liivinsuojia öisin, mutta nyt olen pärjännyt ilmankin. Ostin viikonlopun kauppareissulla ekat imetysliivit. Löysin Tarjoustalosta sellaiset venyvillä kupeilla olevat kevyen tuntuiset liivit, jotka ostin yhtä kokoa nykyistä isompina. Pari kymppiä maksoivat. Niiden lisäksi pakkasin sairaalakassiinkin kaksi Sloggin perustoppia.
Mrs.Marpleko se haaveili kestoliivinsuojista? Mä ostin kans viisi paria huuto.netin kautta. Kertakäyttöisiä ostin silloin kun maitoa alkoi herua yhden paketin ja totesin, että niitä voi kyllä tässä vaiheessa käyttää useammankin päivän samaa paria, jos mitään sottaa ei tule, mutta kyllä loppupeleissä varsinaisen imetyksen aikana kankaiset ja pestävät tulee halvemmaksi ja on mukavammat käyttää.
( . ) Turvotusta on nyt niin, ettei sormukset tunnu enää mukavilta sormissa. Eilen huomasin toisten talvikenkien puristavan hieman, eli ilmeisesti jalkojakin turvottaa vähän. Eilen illalla vähän tykytti naamaa, mutta tänään ei ole ollut toistaiseksi sitäkään vaivaa. Yöunet on lyhentyneet kuuteen seitsemään tuntiin (tänäkin aamuna heräsin jo viiden jälkeen ilman mitään syytä), vessakäyntejä vähintään 3. Silti olo on kohtuu pirteä. Kotosalla jaksaa puuhailla...
Supistuksia en ole tuntenut kivuttomien lisäksi viime päivinä ollenkaan, mutta menkkakipuja on ollut muutaman kerran. Nallekarkki viihtyy lähes koko ajan jalat mun kylkiluiden alla ja tuntuu, että rintsikat painaa samasta kohtaan ahdistaen. Puuskutan jo pelkästä sohvalla makoilustakin. Paras asento olisi kädet pään takana mahdollisimman suorana sohvalla makoilu (jalat tyynyllä kohotettuina).
Eilen yritin nukkua päiväunia, mutten voinut olla makuuasennossa, sillä tuli koko ajan oksennus suuhun. Närästys on lisääntynyt selvästi ja joka aterialla saa juoda piimää ja maitoa ja sen lisäksi ottaa vielä Rennien jälkiruoaksi. Noita teidän muiden kuvailemia sukkapuikkovihlaisuja on myös tullut muutamana päivänä. Iltaisin ylämahaa kiristelee edelleen ja alakertaa vihloo kävellessä (tai paremminkin vaappuessa). Minnekään pidemmälle ei tee mieli lähteä.
Kauhea leipomisvimma on meneillään. Tein eilen pakkaseen jääneistä mokkapaloista rengasvuokaan kakkupohjan ja päälle valkosuklaamoussen. Naapurin mammat lupas tulla kahville tänään sen tuhoamaan. Mieskin tekee tän päivän etätöitä, joten ehkä sekin auttaa hieman...pääsenpä sitten taas leipomaan jotakin muuta.
Nyt hus pois koneen äärestä vähäksi aikaa...
Nonna ja Nallekarkki rv 36
Iituliilla vihloo alapäässä. Mulla ihan samanlaista ongelmaa eli kohtunsuulla nipistelee ja vihloo. Välillä tuntuu että vauva tulee justiinsa mutta eiköhän se siellä vielä jonkun viikon pysy. Ensimmäisessä odotuksessa ei vastaavaa ollut ja ensimmäiset harjoitussupistuksetkin tunsin vasta L.A:n lähestyessä. Nyt on supistellut tiuhaan puolesta välistä raskautta. Neuvolassa sanotaan kaikkeen että normaalia normaalia mutta itse neuroottisena kuulostelen jokaista oiretta. :-)
Mulla pesänrakennusvimma vaihtelee. Pari viikkoa sitten tilasin Ellokselta uusia verhoja ja ostin Ikeasta vaatekaapin johon järjestelin miehen vaatteet, miehen entisen lipaston kiikutin esikoisen huoneeseen ja esikoisen hoitopöytä-lipaston sai vauva. Suunnittelin myös leikkihuoneen seinän maalausta mutta sitten väsymys vei voiton. Toivoisin vielä yhtä energiapiikkiä että saisin koko huushollin siivottua ja järjestykseen ennen lapsen tuloa.
Meillä esikoisella 2,5v on vielä vaipat enkä nyt jaksa ruveta opettamaan kuivaksi kun itse vastustelee kaikenlaisia potta/pönttötouhuja. On sitten kaksi vaippaikäistä yhtä aikaa. Nyt kiva uhmavaihekin vielä päällä joten vastustaa välillä kaikkea.
Omaan napaan ei kuulu mitään uutta. Päivät menee niin turkasen hitaasti. Oispa joku aikakone millä pääsis muutaman viikon eteenpäin. :-)
cry-baby rv35
Viime yön nukuin taas hyvin, enkä edes herännyt kun mies lähti töihin, joten aamukin lähti käyntiin heti seitsemän jälkeen.. =] Eipä tässä paljoa mitään ole silti tullut tehtyä, ehkä pienellä päiväkävelylle vois kohta lähteä.
Mulla ei erikoisempaa " pesänrakennusviettiä" ole ollut. Vauvan sänky ei ole vielä " valmis" , eikä ensisängyksi laitettava äitiyspakkauslaatikkokaan.. =] Ne varmaankin " valmistuvat" vasta sitten, kun vauva tulee kotiin sairaalasta.
Tästä työhuoneesta puuttuu tällä hetkellä verhot. Ihan vain siitä syystä, että kun viimevuoden puolella tätä huonetta remontoitiin, ja laitettiin verhotanko, niin nyt en ole vielä keksinyt millaiset verhot tänne haluaisin. Ne on niitä " elämän vaikeita päätöksiä" .. =] No, ehkä en asian kans kovin aktiivinen ole edes ollut, eipä tänne kukaan ikkunasta sisälle nää.. =] Rullaverho on kyllä paikallaan..
Täällä odottelen vain malttamattomana perjantain ultraa.. =] Tänään pitäs mennä kaverin kans ravintolaan syömään, joten tässä olen kuolannut ravintolan ruokalistaa.. =]
Mut nyt tekemään jotain fiksua, eli jos vaiks lähtis ulkoilemaan.
jonttu 38+1
Käväisin sitten eilen - taas - päivystyksessä, kun se päänsärky vaan yltyi ja yltyi, ja tuomio oli hieman yllättävä - migreeni. Mulla on ollut migreeni viimeksi 15 vuotta sitten... Noo, kotiin sitten Panacodien kanssa, ja nyt takana 12h sekavaa, tokkuraista unta. Ja siivota pitäisi... Just.
Hyvä että on muutkin taustailijahelmet aktivoituneet! Itsekin vähän lepsuilin tuossa keskiraskaudessa, kun ei oikein kuulunut mitään uutta ja aika meni kuin siivillä, nyt tuntuu että vuorokaudessa on 25h joista kaikki kestää 70min... Eli aika mataa täälläkin.
ommoo napaa: eilen tuntui outoa kipuilua reisien yläosassa, sellainen ihme painontunne, tuntui että jalat katkeaa mahan painosta.:) Nyt kun tätä massaa alkaa olla aikasta paljon, polvet ovat kyllä alkaneet esittää vastalauseensa. Mieskin ihmetteli kun naksun ja poksun vähän joka nivelestä. Tällä hetkellä 87-vuotias ukkini, joka mursi lonkkansa tuossa kuukausi takaperin, liikkuu paremmin kun minä... aika sanoisinko omituista...
Mitenköhän sitä nyt saisi itseensä vähän virtaa? Pitäisi siivoilla ennenkun H-hetki koittaa, ei vaan ole mitään intoa ns. tarttua luudan varteen. Ja aina kun alan siivoilla, se on lähinnä sitä että huutelen miehelle että tuutko nostaan tän ja laitatko ton tonne... Eli itse en siis oikeastaan mitään tee.:)
Jos vaikka kahvi auttaisi...kokeillaan.
Valentine ja maha 37+1
onko sun tsi-liivinsuojat kosteussululla? Mä tein edelliselle ilman sitä ja jäi käyttämättä, kun tuli niin pian läpi. Nyt olen tehnyt muutaman, joihin laitoin pul-kangasta uloimmaksi kerrokseksi. Ostin myllymuksuilta imetysyöpaidan ja sain sieltä kaupanpäälle liivinsuojat, joissa on tuo pul. Siitä sain idean tehdä niitä itse, mutta onko tuo pul niin hyvä rinnanpäillä, hautooko... Olis vielä pul tilkkuja ja mietin tehdäkö lisää noita liivinsuojia..
Olsku taas täällä...
Kylläpä on ollut mukavat pari aamua, kun on maassa vähän valkoista! Ihan erilainen olo itselläkin, kun harmaus on kadonnut.
Vähän ihmettelin, kun äsken kolahti postissa Kelasta päätös päivärahasta sairausloman ajalta. Mitään sellaista kun en ole hakenut, firmanhan pitäis maksaa mulle palkkaa siltä ajalta. Ilmeisesti siis firma on hakenut tuota päivärahaa, vai? En tietenkään löytänyt joulukuun palkkalaskelmaa (mihin lienenkään sen hienosti arkistoinut?!), että olisin tarkistanut maksetun palkan määrän. Tuskin se kuitenkaan on normaalista poikennut, olisinhan siinä tapauksessa varmasti sitä ihmetellyt... Täytynee kohta järjestellä noita pinoutuneita papereita muutenkin, niin eiköhän sekin sitten löydy.
Eilen kaupassa iski sitten issias vaivaamaan oikein kunnolla. Juuri kun olin päässyt kehumasta, että eipä olekaan tässä odotuksessa paljoa vihoitellut. Mies katsoi ensin, että rupeanko siellä synnyttämään vai mitä. =) Illalla haudoin selkää lämpöpakkauksella ja yö menikin sitten ihan ok.
Esikoinen oli tänään aamulla vakaasti sitä mieltä, ettei lähde hoitoon. Olipa tylsää viedä hänet silti sinne. Tosin ihan innoissaan käveli hoitoon ja siellä juoksi iloisena leikkimään, mutta mulla oli jotenkin paha mieli silti... No, ei tätä kauaa kestä enää, kai... Tänään oli vielä " pakko" viedä hänet senkin takia, että olen menossa hoitamaan pankkiin asioita, eikä siitä tulisi mitään vilkkaan kaksivuotiaan kanssa.
Onko kukaan muu muuten yhtä höpsähtäneen herkistynyt, kuin minä: miehen serkku sai vauvan reilu viikko sitten ja äsken sain sähköpostiin valokuvia pienestä. Tippa linssissä niitä täällä tihrustelin. Odotellaan vaan sitten sitä, kun se oma nykerö on täällä, miten paljon sitten kyynelehdin! =)
Nonna kehui leiponeensa. Munkin tekis mieli leipoa, eilen tuli himokohtaus tiikerikakkuun, mutta mies yrittään vähentää herkuttelua ja muukin lähipiiri on samalla asialla. Itselleni en sitten pelkästään viitsi... Vaikka tiikerikakku _periaatteessa_ säilyiskin pitkään, mutta epäilen, että tässä talossa se ei säily. =)
Olipas turhanaikainen viesti... Lähdenkin tästä viemästä palstatilaa muilta. =) Perjantaina (vasta?) neuvola, tuntuu pitkältä odotusajalta, vaikka vastahan viikko sitten tiistaina kävin.
" Vaivatonta" päivää odottajakollegat!
-Tango ja möhö 36+4
Käyn ahkerasti lueskelemassa, mutta olen laiska kirjoittaja. Olo on paksu, herkästi alkaa supistelemaan, mutta enimmäkseen kivuttomasti. Nyt on jo rv 38+1, joten ei haittaisi vaikka syntyy. Toisaalta kammoksuttaa koko synnytys, kun muistaa mitä se aiemmin oli, käynnistys, kärvistelyä, imukuppia ja lopulta sektio. Viikon päästä synnytystapa-arvio Oys.ssa, joten jospas siellä tehtäis joku ratkaisu. Mulla on murtunut häntäluu, joten se haittaa ehkä lapsen tarjontaa ja laskeutumista, vaikka tilaa olisikin (näin pähkäilimme neuvolan kätilön kanssa, kun se edellinen ei tullut imukupillakaan, vaikka tilaa on).
Meidän 2v 9kk neiti on oppinut pottapissille, oli välillä ihan totaalikieltäytyjä, mutta alkoi haluamaan muumi-tietokonetta, joten lupasin sen, jos oppii kuivaksi. Olipa hyvä motivointikeino, 1,5 vkoa pottailtu ja voi sanoa että pissikuiva on. Mitenkähän sen kakkoshädän saisi pottaan tulemaan? Tyttö tuumasi että sitten kun kakkakin tulee pottaan hän saa toisen tietokoneen..... En kyllä vielä ole sitä ekaakaan antanut, kun yritetään saada kokonaan kuivaksi. Saas sitten nähdä kuinka paljon tulee takapakkia kun vauva tulee taloon.
Huomenna oisi taas neuvola. Sokeria on ollut pissassa usein, jopa +3, mutta rasituksista en jää kiinni kuntamme korkeiden rajojen takia. Lapsi saa silti mahassa sitä sokeria, joten isoksi kasvaneen kuten ensimmäinenkin. Mitään ihmeempiä siivousintoja ei ole ollut, hyvä kun saan ruoan laitettua illalla. Tyttö on 3 pv vkossa hoidossa, joten saan rauhassa kirjoitella lopputyötäni ja lukea teidän kuulumisia, eikä tartte lounasruokaan satsata. Odotteluahan tämä jo on ja oireiden kyttäämistä, että milloinkahan tulee lähtö...
Voikaa paksusti helmet!
t. Elni ja masuasukki rv. 38+1
Viikot (tai päivät?) ne vaan vähenee. Vointi on onneksi erinomainen.
Ihan alkuun sylintäydeltä onnea Mantelipullalle ja Sinisellekirsikalle! Ihanaa, että olette jo saaneet käärönne ja kaikki on sujunut hyvin!
Mulla oli tuossa jonkinlainen pesänrakennusvimma, joka varmaan osin liittyi vuodenvaihteessa tapahtuneeseen muuttoonkin. Ei täällä todellakaan ole koti mitenkään " valmis" (ei ole oikeasti vielä vuosiin), mutta olen nyt selvästi rauhoittunut ja puuhastelen ihan seesteisenä kaikenlaista pientä.
Meillä ei ole lämpöpussia eikä kyllä toppahaalariakaan. Käytännössä liikutaan tosi vähän tuolla autollamme, ja vaunuihin on vauvalle kaikki normaalit vällyt sekä sitten sellainen hihallinen ja hupullinen toppapussi, joka oli käytössä esikoisellakin. Sairaalasta varmaan kotiudutaan useamman sisävaatekerran, villakerroksen ja kevyemmän toppahaalarin kera. Tuskinpa vauva niissä vermeissä paleltuu, kun lämmin auto noutaa sairaalan ovelta ja tuo suoraan kotiovelle. Täällä etelässä pakkanen on pysytellyt kylmimmilläänkin vain parissa asteessa, joten uskoisin, että selvitään noilla. Jos tuo ilma kovin kylmäksi äityy, niin äkkiäkös mies käy sen toppahaalarin tai lämpöpussin ennen meidän kotiutumista ostamassa.:)
Gallupia oli myös mieliteoista. Mulla auttoi alkuraskauden pahoinvointiin tällä kertaa parhaiten suolainen (esikoisesta söin vain hedelmiä ym.). Sittemmin ei ole kyllä ollut mitään erityisiä mielitekoja. Noin ylipäänsä ruoka on maistunut todella hyvin, kun ei mitään närästyksiäkään ole ollut. Olen yrittänyt pitää ruokavalion edes suhteellisen terveellisenä ja suosia kunnollista perusruokaa, mutta välillä kyllä tuntuu, että olen syönyt todella paljon! Taitaa olla aika potra vauveli tulossa, kun itselleni ei ole kuitenkaan painoa kertynyt kuin vajaat 10 kg. Toisaalta olen myös liikkunut tämän raskauden aikana tosi aktiivisesti ja välillä joutunut ihan rehkimäänkin kotona, pihalla ja esikoisen kanssa. Hedelmät ovat maistuneet jo pitkään tosi hyvin.
Petipuuhien suhteen meillä on ollut aika hiljaista. Jotenkin tällä kertaa on tuntunut enemmän kuin viimeksi, että tuo maha on pahasti tiellä ja häiritsee. Ja olen varmaan ollut väsyneempikin kuin esikoista odottaessa, joten halut eivät ole olleet ainakaan pariin kuukauteen kummoiset. Onneksi tiedämme jo, että sitten jossain vaiheessa synnytyksen jälkeen tilanne taas normalisoituu.:)
Maitoa ei mulla ole tihkunut tälläkään kertaa ollenkaan. Vähän olin sitä odotellut, mutta uskoisin, että maitoa vauvan synnyttyä tulee silti ihan hyvin. Esikoisen kanssa imetys lähti käyntiin tosi kivasti, maitoa riitti pakkaseen asti ja jatkoinkin sitten puolen vuoden ikään saakka täysimetyksellä. Toivottavasti homma sujuisi tälläkin kertaa! Vähän jännittyneenä myös odotan, onko tämä toinenkin lapsi allerginen. Esikolla puhkesivat tosi rajut ja pitkään kestäneet ruoka-aineallergiat jo nelikuisena. Pari kuukautta sinnittelin tiukalla imetysdieetillä, mutta sitten piti antaa periksi ja vaihtaa apteekin korvikemaitoon. Hienosti tuo tyttö kyllä silläkin sitten kasvoi, ja nyt, kolme ja puolivuotiaana ruokavaliosta ovat poissa oikeastaan enää kananmuna ja pähkinät.
Kävin taas eilen neuvolassa ja nyt fundusmitta oli pompannut jo yläkäyrän yläpuolelle! Kovasti sitä ihmeteltiin, kun paino, sokeriarvot, verenpaineet ym. ovat mulla olleet koko ajan ihan ok. Eipä tuosta voi muuta johtopäätöstä vetää kuin että meille on tulossa reippaan kokoinen vauveli. Olenkin itseasiassa menossa tänään ultrattavaksi, että saadaan jonkinlainen kokoarvio tehtyä. Itse vain toivon, että synnytys käynnistyisi omia aikojaan, ettei tarvitsisi tuon koon vuoksi käynnistää. Terkkari ja lääkäri ovat kyllä antaneet jo sellaisen arvion, että mikäli vauva lasketun ajan paikkeilla on semmoinen reilu nelikiloinen, niin pystyn sen kyllä synnyttämään. Sen isommaksi ei varmastikaan päästetä. No, tänään iltapäivällä olen viisaampi.
Mukavia oloja ja rauhallisia viimemetrejä kaikille helmikuisille!
Lumileopardi ja beibi rv 37+4
Tänään kävin siellä äitipolilla ja toistaseksi ei ainakaan aleta käynnistään.Painoarvio oli 3.2kg.Tämä lääkäri sanoi et kohdunsuu auki 1cm ja 34+4 viikolla sanoi se synnytyslääkäri et 2cm auki eli kumpikohan tuo sit pitää paikkansa?!!!No paikat oli jo ihan pehmeät ja vauvanpää kiinnittynyt lantioon.Kanavaa 2cm jälellä.Meinasi lääkäri et ei mene laskettuun aikaan tämäkään vauva.Annettiin uusi aika varmuuden vuoksi 6.2 jos ei sitä ennen synny vauva.Sit taas katotaan vauvan kokoa.Nyt supistelee kyllä melko kovasti ku se katto tuon kohdunsuun tilanteen.Mulla tuli pikkusen vertakin.Joka aamu tulee aina jännässä kattoon tänne et onko uusia helmi vauvoja syntynyt.
anna_liisa 38+0
Kyselit tosta mun hbstä.. Raskauden alussa, eli ensimmäisellä mittauskerralla se oli 133. Siitä seuraava mittaus oli rv 22, jolloin se oli pudonnut 114. Tällöin aloitin raudansyömisen, yksi obsidan päivässä ja söin n. 1,5 kk. Seuraava mittaus oli rv 27 jolloin hb oli 128. Tämän jälkeen en enää syönyt yhtään ainutta missään vaiheessa ja siitä seuraavalla mittauksella rv 32 hb oli noussut 137 ja nyt sitten taas nousua ja eilen se tosiaan oli tuon 142. En tajua miten se on vaan koko ajan nousemaan päin vaikka todellakaan en mitään rautaa/vitamiineja yms. syö ja oikeastaan on pakko myöntää etten kovin paljon ajatuksiani uhraa myöskään ruoan terveellisyydelle. Eli jostain kumman syystä tuo vaan nousee nousemistaan.. No, parempi näin päin.
Ainiin mies oli tilannut netistä mulle kolme elokuvaa: Hei kuka puhuu, hei kuka puhuu nyt ja hei kuka puhuu myös. :D Pääsenpäs niitä katsomaan sitten tonne sohvan pohjalle. Olen noista kaksi ensimmäistä nähnyt joskus televisiosta, mutta en niitä oikein kunnolla muista, joten ihanaa päästä katselemaan niitä.
Ensimmäistä kertaa pääsin kokemaan myös kipeitä supistuksia viime yönä. Niitä on odotettu, vaikka eiväthän ne mukavilta tunnu. Pääasia on että jotain oikeastikin tapahtuu..
Suan ja Nuppu 37+0 (Jipii, taas yksi etappi ylitetty, voisi pikkuinen alkaa jo tulla uloskin päin. )
Mukavaa, kun tosiaan on lunta, vaikka ihan pieni kerros, mutta kuitenkin.
Minusta tuntuu hassulta kun noita neuvolakäyntejä on tosi vähän verrattuna esikoisen odotukseen. Ä-poliklinikalla kävin 1,5 viikkoa sitten ja nyt sitten ensi viikolla vasta on neuvola. Esikoisen kanssa neuvolassa oli käyntejä joka viikko viimeisen kuukauden aikana. Eipä sillä, että tässä olisi mitään erikoista tarkistettavaa, lähinnä vauvan koosta olisi kiva saada arviota synnytystä varten, samoin asennosta, se kun on ollut moneen suuntaan tässä loppuraskaudessa, eikä tunnu ymmärtävän mihin suuntaan se pää pitäisi laittaa.. :)
Samoin sisarussuhteet mietityttää: MIten auttaa esikoista hyväksymään uuden tilanteen ja sen, että äidin pitää alussa aika tiiviisti hoitaa vauvaa, eikä välttämättä jaksa samalla alailla leikkiä kuin ennen.. Vinkkejä otetaan vastaan..! :)
Olo on hyvä ja tuntuu siltä, että varmaan tätäkin vauvelia odotetaan yli lasketun ajan, mutta saapa nähdä..
Kivoja oloja kaikille :)
37+1
Noi mun vanhat tsi-tekeleet on ilman kosteussuojaa, mulla on erilliset hahtuvalärpäkkeet (tsi nekin) jotka laitoin sitten liivinsuojan ja liivin väliin. Piti rinnat lämpöisinä talvikeleilläkin. Pitääkin etsiä ne jostain.. Mulla on yhdet osto-liivinsuojat joissa on pul-kosteussuojana, ne alkoi haiskahtamaan aika nopsasti happamelle maidolle. Joten niitä tuli sitten harvemmin käytettyä..
Mutta nyt tekis mieli vielä bambuisia.. Mun mielestä niitä !bamboo-liivinsuojia sai myös ilman pul-kangasta.
Kylläpä tänään onkin ollut laiska päivä. En oikeesti ole saanut aikaiseksi mitään. En edes lämmintä ruokaa. No syön sitten illalla kun perhe koolla.
CRY BABY: Milläkin esikoinen (2v2kk) edelleen vaipoisa, enkä aio vielä edes potalle yrittää. Meinasi saada totaalisen hepulin asian suhteen kun 2v paikkeilla asiaa kokeilin. Ajattelin että antaa olla, ainakin nyt kun vauva tulee. Kokeilee sitten vaikka ensi kesänä, kun kesällä se ehkä vähän helpompaa...
ELNI: Täällä toinen kenellä häntäluu murtunut. Murtui vuosi ennen esikoisen syntymää, ja vaurioitui jotenkin siinä synnytyksessä. Nyt kun olen asiasta kysellyt, niin ainoa vastaus mitä olen saanut on että, tuskin se nyt mitään haittaa... Ens viikolla äpkl lääkärillä aion tivata edes jotain tietoa tai jonkunlaista kommenttia asiaan!
Jasuliina + Omppu 37+2
Heippa kaikille!
Mulla on unet menneet menojaan, joten täällä koneella kukun. Päivällä otin pienet tirsat, joten nekö lie syynä. Illalla kun nukutin lapsia, niin tietty siinä hieman torkahtaa pimeässä huoneessa ja se on nykyjään liikaa mulle. Nukun viime yönkin tosi pinnallisesti ja heräilin vähän väliä. Kun nuorimmainen itki tuttiaan kolmen aikaan, ponnahdin sängystä kuin vieteriukko sitä etsimään. Ärsyttää ihan.
Mulle on tullut se pesänrakennusvietti päälle:) Kävin eilen hakemassa huutamani pinnasängyn ja tänään haettiin ikeasta hoitopöytä. Se pienin ja halvin, koska tilaa ei yksinkertaisesti ollut isomalle. Haaveilin kyllä siitä mallista, josta olisi saanut lipaston myöhemmin, mutta makkariimme ei mahtunut sitä. No ostimme hengarikaappiimme uudet vetolaatikot ja laitan sinne vauvan vaatteet. Lastenhuoneeseenkin ostin hyllyn seinälle. Huomenna pitäisi tehdä sekin huone loppuun. Seinälle pitäisi kiinnittää liitutaulu, yövalo ja se hylly. Sitten olisi valmista ainakin vähäksi aikaa. Makkariimme haluaisin laittaa uudet verhot, mutta ne pitäisi käydä lyhentämässä siskon ompelukoneella.
Musta on ihanaa, kun saan jotain aikaiseksi. Siksi kirjoittelen noista teillekin innoissani. Olen viime viikot vain nukkunut ja levännyt ja kummastellut väsymystäni. Sairasloma tuli todella tarpeeseen. Nythän olenkin jo äippälomalla, joten aktivoituminen on ihan " sallittuakin" :)
Mutta arvatkaapa mikä ärsyttää! En pysty kävelemään koirien kanssa kunnon lenkkejä. Lyhytkin matka alkaa supistamaan ja painamaan. Ehkä voisin kivun puolesta liikkuakin (hampaat irvessä), mutta jotenkin pelottaa riskeerata. Viikkoja mulla on tosiaan vain tuo 35+4. Huomenna on onneksi äippäpoli, joten tekevät sisätutkimuksen. Jos paikat eivät ole yhtään auenneet, aion todellakin vain lisätä lenkkejä. Haluan joskus synnyttämäänkin. Olen jo henkisesti valmistautunut ylimenoon, kun kakkonen syntyi 40+6 viikoilla. Muistan vain mitä tuskaa ne loppumetrin odotukset oli. Olen koko ajan vitsaillut, että karkauspäivänlapsi tästä raukasta tulee... Toivottavasti ei pidä paikkaansa.
Mua pelottaa, että äippäpolilla suosittelevat käynnistystä noiden sokerieni takia. En halua käynnistystä, koska esikoisen synnytys oli niin kamala käynnistyksen takia. Toisaalta tiedän, että käynnistäminen voi houkutella ajatuksena viimeisillä viikoilla, koska odottavan aika on todella pitkä. V