Ketä pyydätte kummiksi?

Ensimmäinen lapsi sai kummeikseen minun parhaan ystävän ja miehen parhaan ystävän. Toiselle lapselle kummien valitseminen on paljon vaikeampaa, sillä yksikään ystävistämme ei mene " ylitse muiden" . Ajattelimme, että ehkäpä pyydämme toisen lapsemme kummeiksi miehen siskon ja minun veljen.

ennen joulua ja kun kummeja mietittiin niin, ystävät ovat varmasti hyviä kummeja,mutta ajan kanssa ei ikinä tiedä jos vain ajautuukin erilleen, joten pyysimme minun siskoa ja miehen veljeä, ne kummit pysyy aina lähellä ja on tuttuja jos meille vanhemmille sattuu jotakin.. en oikeastaan pyytäisi ikinä ystäviä kummeiksi, kaikella kunnioituksella kuitenkin.

tammikuussa syntyvän vauvelimme kummeiksi kolmea ystäväämme; kaksi miehen puolelta (pariskunta) ja yksi minun puoleltani (sinkku). Lisäksi harkitsemme vielä 16-vuotiaan veljenpoikani pyytämistä neljänneksi kummiksi.



Mietimme myös pitkään, kysyäkö kummeiksi sukulaisia vai ystäviä. Päädyimme jälkimmäisiin siksi, että itse en ole sisarusteni kanssa kovinkaan läheisissä väleissä ja mieheni sisko puolisoineen taas ei kuulu kirkkoon. Ja hieman vaakakupissa painoi sekin ajatus, että sukulaisiaan ei voi valita, ystävät taas voi... Tulevien kummien tiedämme olevan varmasti luottamuksemme arvoisia ihmisiä, jotka varmasti haluavat pysyä mukana pienokaisemme elämässä. Toki ymmärrämme sen, että elämässä voi aina käydä niin, että kummit etääntyvät meidän perheestämme - mutta niin voi käydä, vaikka kuinka oltaisiin verisukulaisia.



:) SolAngel, rv 36+1

Me olemme todella läheisiä. Muut kummit ovat vielää harkinnan alla. Pitää katsoa lähempänä ristiäisiä ketkä olisivat sopivia kummeiksi.

kaikki neljä ja kakkoselle on kans tulossa neljä sukulaista... Kaveripiiri kummasti katosi jonneki pojan synnyttyä ja suku on ja pysyy.. Tyytyväisiä näihin valintoihin on tähän asti oltu...

sylikummeiks miehen sisko ja sen mies, ja muista kummeja yks mun toooosi hyvä kaveri ja miehen paras kaveri.



mun tytöillä on molemmilla 3 kummia; esim. mun sisko ja mun serkku..



my_selene ja Remppa rv 18+4

Meillä ajatuksena on, että meidän sisarukset eli tädit ja enot ovat läheisiä lapselle joka tapauksessa.



Meidän ystävistä hän saa uusia läheisiä aikuisia, emmekä usko, että ystävät enää kaikkoavat mihinkään sen enempää kuin sukulaisetkaan - niin läheisiä ollaan, kuin perhettä.



Onneksi vielä kuitenkin aikaa miettiä, kehen lopulta päädymme! ;)

- K. rv 18

Me pyydetään tammikuussa syntyvälle vauvallemme kummeiksi yksi tuttavapariskunta ja luultavasti miehen veli.



Ongelmana on vähän se, että miehen veli seurustelee ja suhteessa on ollut ongelmia jo viimeisen vuoden ajan, emmekä muutenkaan koe tätä veljen vaimoketta " luottamuksen arvoiseksi" ihmiseksi, joten emme haluaisi pyytää häntä kummiksi. Pelottaa vaan, että tämä tyttöystävä loukkaantuu ja muutenkin nihkeät välit huononee entisestään.



Onko muilla tällaista tilannetta ja kuinka olette toimineet? Moni kaveri on kyllä sanonut, että ihan hyvin me voidaan pyytää vain toista pariskunnan osapuolta, että moni tekee niin nykyään. Tilannetta voisi helpottaa se, että keksisimme vielä neljännän kummin, joka olisi naispuolinen. Sitten olisi neljä kummia: yks pariskunta ja yksi mies- ja yksi naispuolinen kummi. Kinkkistä... =)



Piippa79 (rv 37+1)

Elikkäs pikkuveljeni ja hänen avokkinsa. Vielä en tiedä, kummasta tulee sylikummi (mutta ei kai niitä erikseen merkata mitenkään?).

Miehen puolelta ei edes ole sukulaisia.

Meillä on käynyt juuri niin kuin SOLANGEL sanoi, niin voi sukulaisetkin etääntyä kuten ystävätkin.



Esikoisella 7v. on/oli 6 kummia joista 2 ystävää ja 1(miehen) veli ovat loitonneet niin hyvin ettei kuule mitään koskaan -> ei riitoja, ei mitään, ne vain etääntyivät vähin äänin. Mutta jäljellä on vielä 1 veli ja 2 [b] läheisintä [/b] ystävää (toinen on sylikummi), ja he todellakin kolmisin ovat loisto kummeja :)



Kuopuksella on miehen veli ja mun sisko (sylikummi) ja miehen 1 pahaimmasta ystävästä avopuolisonsa kanssa => 4 kummia. No tuon miehen ystävän avopuoliso osoittautui pettymykseksi (ei tule kylään vaikka käyvät täällä päin eikä pidä mitään yhetyttä muutenkaan), mutta taas on kuitenkin 3 toimivaa kummia :)))



Nyt tälle kolmannelle ei juurikaan olla vielä mietitty mutta uskon että meidän kummitytön vanhemmat pyydetään vaikka ovatkin aika uudet tuttavuudet. Kummitytön äidin kanssa kuitenkin ollaan tultu tänä aikana läheisiksi ja he pyysivät minut mieheni kanssa kummeiksi, kertoo se että he ainakin pitävät meistä paljon. (Ollaan vielä ainoat heidän tytön kummit). JA sitte ollaan mietitty minun isäni vaimoa sylikummiksi ja siskoni miestä neljänneksi kummiksi. Viidenneksi haluaisin miehen vanhimman ystävän vaikka asuukin Dallasissa asti, mutta se on miehen ystävistä ollut aina kaikkein ajattelevin, toiset huomioon ottavin ja erittäin erittäin mukava. JA uskon että se sopii miehellekin..



Ainakin on varmaa et se 4 kummia pyydetään vähintää koska kokemuksesta aina joku jää " kyydistä" pois ;DDD



Avoimin mielein musta, oli kyseessä ystävä taikka sukulainen.

Ainahan me joakinen kuitenkin tosiaan kasvetaan ja vanhetaan ja joskus vaan käy niin että sitä etääntyy. Ei se kuitenkaan niin vakavaa ole loppujen lopuksi :)

Hei!



Meille tulossa kaksosvauvat joiden laskettuaika helmikuussa. Kuitenkin tammikuun puolella tod.näk tulevat.

Ollaan pyydetty yhtä kaveripariskuntaa ja miehen siskoa toiselle vauvalle kummiksi toisen vauvan kummit ovat ihan avoinna minun välit sisaruksiini eivät ole niin läheiset ja osa kavereista on (anteeksi vain ilmaisu) kypsymättömiä meidän mielestä..

Nyt ollaan joulun aikana todella raavittu päätä että mistä saadaan kummit kokoon looginen valinta olisi miehen kaksoisveli mutta heillä on niin paljon kummilapsia (4) ettei kehdata pyytää :( mieheni on ehkäpä tästä johtuen vähän surullinen heillä on kaksoisveljinä todella tiivis yhteys..



Niin ja vielä onko kummeja " hyvä" olla 3-4 vai onko olemassa mitään " suositus" määrää..



jään pähkäilemään

tikunen ja hupu sekä lupu 32+3

Me ei kuuluta kirkkoon, mutta pidettiin tytölle nimiäiset ja haluttiin myös " kummit" tai enemmänkin läheiset aikuiset, joiden kanssa lapsella olisi mukava olla. Entinen paras kaverini, miespuolinen, oli puhuttu jo vuosia sitten kummiksi. Nyt tuntuu siltä, että elämäntilanteet ja kiinnostuksen kohteet on niin erilaiset, että mitenköhän tässä käy. Toisaalta omakin mieleni muuttuu ja kun tyttö kasvaa heidän välinsä voivat hyvinkin lähentyä. Toiseksi kummiksi halusin miehen puolelta " jonkun" . Ehdotin miehen serkkua, mutta mieheni epäili, että hän ei halua. Pyysimme miehen veljen vaimoa, joka tykkää lapsista ja myös ajatus, että häntä voisi kutsua kummiksi, ei vain sedän vaimoksi. No hän ei nyt jostain syystä halua olla meidän kanssa tekemisissä. Ehkä tilanne muuttuu. Pitkä sepustus, jos jaksatte lukea vielä, niin lisää tulee... Kävi kuitenkin niin, että miehen serkulla synkkaa tosi hyvin tyttömme kanssa ja hän on hoitanut tyttöä usein ja heillä on selvästi sielujen sympatia. Sain ajatuksen pyytää häntä jälkikäteen kummiksi ja hän oli ehdotuksesta ihan otettu. Nyt ainakin tuntuu siltä, että heidän välille syntyy luonteva yhteys ja on myös mukava saada kutsua tätä serkkua kummiksi, kun kuitenkin ollaan paljon tekemisissä.

Tästä vain tuli mieleeni, että olisi hyvä jos kumminkin valinnassa voisi olla pidempi harkinta-aika. Eihän kaikki ihmiset tule toimeen keskenään ja toisilla synkkaa paremmin kuin toisilla ja olisi mukavaa, että kummilapsen ja kummin välillä olisi oikea kiintymykseen perustuva suhde... vaikea kyllä toteuttaa, mutta ajatuksena mielestäni hyvä. Itselläni ei käytännössä ole kummeja, toinen vaihtoi kirkkokuntaa ja silloinen poikaystävä jäi...

ite valitsen 2 ja mies saa valita 2..mut sille se on jotenki vaikeempaa,mun ei tarvinu miettiä..on jo toiselle lapsellekki valmiina ehdokkaat:D vaikka ensimmäinenkään ei oo viel syntyny.



eli ekalle pienokaiselle tulee kummeiksi ainaki mun paras ystävä ja mun pikkuveli.molemmat jo tietää ja sitä ne toivokin.pikkuveikka oli kysyny heti äipält,et " tarkottaaks se ku sisko saa lapsen et veli pääsee kummiks??" hih. :)



tulee varmasti hyvät kummit.

Meillä esikoisella on kummeina mieheni veli ja minun siskoni. Toisen kummeiksi ilmeisesti tulevat minun kaksi veljeäni. Haluttiin kummeiksi sisaruksia, koska " suku on ja pysyy" ja olemme heidän kanssaan läheisiä. Jos kolmas joskus tulee, niin sitten pitää jo miettiä. Sisarukset kun on jo " käytetty" :)

Mulla on tosi tiukat " kriteerit" kummiudesta ylipäätään. Korostan kummin tehtäviä ja kristillistä kasvatusta. Haluan että lapseni kummit uskovat Jumalaan. Kaikki kaverini uskovat kyllä ettei se siitä kiinni ole.



Valintaani vaikuttaa myös se kuinka kypsiä ihmiset ovat. Jos vaikka kuolisin synnytykseen ja isä menis aivan poissa tolaltaan- kenelle lapseni antaisin hoitoon jo nyt? Kaverini siis ovat aika nuoria vielä.



Jos mua pyydetään kummisksi mietin tarkkaan antaako lapsen vanhemmat minun olla todella mukana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Kriteerit olisivat myöskin kovat.



Haluan lapselleni vain kaksi, korkeintaan kolme kummia sillä he ovat erityisiä. Voi olla muita läheisiä aikuisia mutta kummeille annan alusta alkaen suuren arvostuksen jos niin voi sanoa. Ne on niitä erityisiä lapsen elämässä!



Tiedän että elämä muuttuu ja silti kummit voi kaikota elämästä vaikka kuinka on tarkkaan harkinnut. Se on harmillista, mutta yritän poistaa sen mahdollisuuden parhaani mukaan jo tässä vaiheessa miettiessäni keneen todella pidämme yhteyttä ja olemme läheisiä vaikka emme näkisikään usein.



Uskokaa tai älkää monet ystävistämme täyttävät kamalat " kriteenini" silti =)



Soffu

Olemme mieheni kanssa päättäneet jo kauan aikaa sitten, että hänen paras ystävänsä ja minun veli vaimonsa kanssa pyydetään kummiksi... Mieheni ystävä vaan on niin hyvä, ja tekee taatusti kaiken kummilapsensa hyväksi, ja ehkä liikaakin... Mutta, mutta... Nyt minun veljeni vaimo on lähdössä puoleksi vuodeksi työharjoitteluun keväällä Skotlantiin ja näyttää siltä että meidän lapsen ristiäiset olisivat huhtikuun aikana... Ja nyt ollaankin mietitty, että täytyykö kummin olla fyysisesti paikalla vai riittääkö ns henkinen paikalla olo? Siis jos hän haluaa olla kummi, mutta ei pääse paikalle, voiko hän siis olla kummi? Virallisestikin? Sillä sitten jos ei täytyy ruveta miettimään jotain muuta?

Kummiksi pääsee vaikkei olisikaan fyysisesti tilaisuudessa läsnä. Hänet merkitään kastetodistukseen (ja kirkonkirjoihin) ja kummientodistukseen kummiksi.



Ja joku kyseli että merkitäänkö sylikummi erikseen johonkin -> ei merkitä.

Esikoisella 3 kummia: Minun paras ystäväni lapsuudesta asti on sylikummi ja sitten miehen setä vaimonsa kanssa muina kummeina. Kaverini kanssa asumme kaukana ja välillä tuossa etäännyimmekin reiluksi vuodeksi, jolloin jo alkoi koko kummiksi valitseminen harmittamaan. Hänellä vain oli silloin suruaika, kun hänen isänsä kuoli äkillisesti ja se sotki aika pahasti kaikki. Nyt pidämme taas tiiviisti yhteyttä ja kaikki hyvin. Toiset kummit puolestaan asuvat ihan tuossa lähellä ja käyvät melkein kerran viikossa tai kahdessa.. :) Miehen sedällä on kumma taipumus muuntautua aina jouluisin myös pukiksi. Taisi tosin olla tänä jouluna aikas viimeinen kerta, ettei tyttö tunnistaisi ;)



Vauva meille tulee kesällä ja minä olen alustavasti miettinyt hänelle kummeja. Miehelle en ole vielä puhunut, se miettii vain noita nimiehdotuksia :) Mun pikkuveljeä pyydetään sylikummiksi. Tässä tuleekin vähän kinkkinen sen puoleen, että mulla on pikkuveli- ja sisko, jotka on kaksosia ja molemmat olisivat halunneet jo esikoisen kummeiksi. Olivat vain silloin vielä 14 v.(Vauvan synnyttyä ovat jo 19..) Nyt sitten sisko kertoi kaverinsa saavan vauvan huhtikuussa ja pyytäneen häntä kummiksi ja oli sitten vielä suostunut. Joten nyt sitten pikkuveli saa tämän kunnian. Toivottavasti sisko ei pahoita mieltään..Sitten valitaan taas joku pariskunta muiksi kummeiksi, mutta sen valinnan saa tehdä mies. Tai no täytyy myöntää, että on mulla jo yksi ehdotus :)

Onko teistä kukaan tehnyt kirjallisesti toivomusta/valtuutusta, kenestä lapsen huoltaja jos vanhemmat kuolevat? Me ollaan puhuttu tytön uusimman kummin kanssa asiasta ja sovittu, että tyttö menee heille jos jotain tapahtuu. Tästä pitäsi ilmeisesti tehdä jonkunlainen dokumentti. En missään nimessä halua, että omat vanhempani ottavat lapsemme huoltajuuden ja pelkään, että näin kävisi jos meille jotain tapahtuisi ja mitään erillistä ei olla sovittu.

Joku kyseli sylikummista...Eihän lapsella ole pakko olla sylikummia! Isä tai äiti voi pitää lasta sylissä...Olen ollut monissa kastajaisissa, joissa näin on toimittu ja kuulemma siksi, että ketään kummia ei haluttu nostaa korkeampaan asemaan...Minulle ainakin oma sylikummi on ollut kaikkein tärkein kummi...En sitten tiedä millaista lapsesta on, jos ei ole sylikummia?? Niin ja oma sylikummini oli sitten luontevin valinta ripille päästessäni sinne alttarille siunaamaan minua :-)



Kummien määrästä ei tietääkseni ole mitään sääntöä!? Mutta vastahan oli uutisissa, että myöhemminkin voi lapselle ottaa uusia kummeja, jos esim. kummi kuolisi!



Meillä kummeiksi valitaan varmaan pari ystävää ja pari sukulaista...Yhtään pariskuntaa ei ole, koska kaikille sukulais- ja ystäväpariskunnilla on jo niin paljon kummi-lapsia ettemme heitä haluaisi pyytää....ja ovat itsekin sanoneet joskus kummilapsia olevan riittävästi....