***HUHTIHIPPUSET VIIKKOON 40***

Täällä möllötelen kotona sairaslomalla poskiontelotulehduksen kourissa. Antibiootit ovat purreet aika nopsasti ja nyt on ihan ihanaa kun saa rauhassa lepäillä, koska väsymys on edelleen tosi kovaa. Nukahdan iltaisinkin lähes aina samaan aikaan kun meidän 3v. Pahoinvointi on onneksi jo loppunut!

Np-ultrassa kävimme viime viikolla ja siellä pikkuinen pyörähteli niin kovasti ettei mittojen otosta meinannut tulla mitään :) Kaikki näytti kuitenkin olevan kunnossa ja mitat vastasivat viikkoja ihan täsmalleen.

Muutamana päivänä olen nyt tuntenut makuulla pienenpieniä muljahduksia alavatsalla, en tiedä sitten onko ne ilmakuplia vai voikohan pieniä liikkeitä jo tuntea??

Mammavaatteita pitäisi lähteä ostamaan, koska omat housut eivät mahdu enää edes kiinni. Kävin jo viime viikolla H&M:ssä, Lindexillä ja Zarassa, mutta en löytänyt mitään kivaa omassa koossani. Kaikki ns. normikoot (38-M) olivat niistä loppu :( Mistä te muut olette löytäneet kivoja vaatteita?

Taidanpas painua takaisin sohvannurkkaan löhöilemään...

Ihanaa oloa kaikille masunkasvattajille!!!

Kerrankin energinen olo, piitkästä aikaa. Ulkona ihana syysilma ja oltiinkin poitsun kanssa koko aamu ulkona. Laitoin kanervia ja siivoilin pihaa muutenkin.

Tällä viikolla pitäisi käydä labrassa verikokeissa ja odotella sitten np-ultraa, joka mulla on vasta 18.10. Maha pömpöttää ja alkaa olla hankaluuksia peitellä, vielä emme kuitenkaan haluaisi paljastaa kenellekään. Eipä tuo masu kyllä edes näytä vauvamasulta, vaan ehtaa läskiä on tullut!

Oleilen siis vielä jouluun asti hoitovapaalla ja sitten vähäksi aikaa töihin. Pääsemme muuttamaan tuossa marraskuussa omaan kotiin, meillä on siis raksaprojekti menossa. Paljon muutoksia...

Onko kukaan suunnitellut sitä 4-D ultraa? Mä haluaisin mennä, vaikka hinta on kyllä kova. Jotenkin vain haluaisin tietää että kaikki on kunnossa ja tietty sukupuoli olisi mukava tietää. Palailen myöhemmin lukemaan ja kommentoimaan lisää... ;)

Mukavaa viikonalkua kaikille!

täällä päin viikko alkoi varsin synkeissä merkeissä sään puolesta. Vettä tuli vaakatasossa, ukkonen jyrisi ja koko tienoo oli aivan pimiänä, ihan kuin oltaisiin jo eletty talven pimeintä aikaa. Äkkiä tuo kuitnekin muuttu, sillä nyt ilma on mitä kaunein. Aurinko paistaa ja ilma on kovin raikas sateen jäljiltä. Niin no tuo raikkaus arvio perustuu ihan ikkunan takaa katseluun ja roskapussien ulos vientiin. Muutenpa täältä toimistolta ei paljon ole ulkosalle asiaa.



Edellinen nim.merkki oli antibiootti kuurin kourissa. No niin täälläkin. Sain penisiliinikuurin tuon hampaan tulehtumisen takia. Ei sentään enää ole koko toinen poski greipin kokoinen kuten koko viime viikon. Ei edes särje enää. :) Viime viikolla kävin siis pariin otteeseen hampulääkärillä kipeän hampaan takia ja rehellisesti sanoen torstaina toisella kertaa itkin aivan hervottomasti kun teki valtavan kipeää. Siinä sitten lääkäri yritti kovasti lohdutella .. joopa joo .. tärisin vielä pari tuntia toimenpiteen jälkeen kivusta ja järkytyksestä. Ja ensi kuussa taas uudestaan ...



Onnea uusille tulokkaille ja muillekin postiiivisista uutisista. Varsinkin tuplasti siis onnea Bealle jymyuutisista. Tuplasti sulle myös noita " tarrasukkia" . Gotalle pahoitteluni myös joukosta tippumisesta. Voimia!!!



Asunnonvaihtoasiaa kommentoin minäkin. Asustamme nyt tällä hetkellä neljän huoneen ja keittön kompleksia ja mieli tekisi isompaan, sillä miehen työn kannalta tuo työhuone on ehdoton, joten tällä hetkellä ei ole tulevalle omaa huonetta. Tarkoitus on laittaa hänelle oma soppi tuohon työhuoneeseen, sillä kyllähän se vauva siellä pärjää, mutta entäs kun tarvitsee sitten myöhemmin tilaa omille tavaroille yms. ?? Esikoinen on jo niin iso, että ei viitsisi häntä pienen kanssa samaan huoneeseen laittaa, sillä parin vuoden päästä on jo kouluun lähtö ja silloin tarvitsee jo omaa rauhaa eikä tuolloin reilu yksi vuotias sitä varmaankaan isolle veikalle samassa huoneessa suo. Ei vaan oikein olisi resursseja lähteä uutta ostamaan. Kovasti haaveilen että mekin joskus oma rakennettaisiin, mutta ... haaveillaan vaan toistaiseksi ...



Ensi viikolla on sitten omalla navalla eka neuvolalääkäri kun viikkoja on sitten kasassa 15 ja risat. Toivottavasti kaikki on vielä hyvin, sillä oireita ei ole enää vähään aikaan ollut nimeksikään ja toisaalta liikkeitä ei vielä tunnu. Kovasti noita liikkeitä odottelen, sillä ekasta liikkeet tuntuivat jo viikolla 17. Mites muille on löytynyt nuo toisen/kolmannen/seuraavan liikkeet?



Nooh ... takaisin välillä töiden pariin. XXXX



Jo-an tasan 14 :)

kuulumisia. Vaan eipä mitään ihmeempää ole tapahtunut. Paha olo on jo helpottanut, joskus jos sattuu menemään pitkäaika ennenkuin syömään töissä ennättää niin silloin tulee heikotus ja etova olo.

Ja nyt on ollut tosi kiire töissä, aamukahvin jälkeen ehtii ehkä klo14 syömään ja minäkin porskutan poskiontelon tulehduksessa ( kaikilla nyt sitä liikkeellä..) niin välillä on Tosi heikko olo!!!! Ja raskaudesta ei tiedä kuin 1 hyvä työkaveri..ja pidän sitten salassa viimeiseen asti kun tosiaan määräyskirjat ja toimet jää raskauksien takia saamatta. Ja niin väärin kuin se onkin!!!!



Ja tuo meidän lakko asia mietityttää ja kiristää työilmapiiriä. Ei oikein ole ehtinyt nauttimaan tästä raskaudesta, kun illat istuu kokouksissa ja koettaa pysyä ajan hermolla.



Neuvola lääkäri olisi huomenna, pääsee näkemään onko toukka yhä elossa-maha ainakin on kasvanut ja pullottaa kuin pieni ilmapallo. NP-uä on vasta 10.10 siis ihan viimehetkillä kun minulle kelpasi vain sellanen aika että pääsen suoraan töistä, kun on siinä ihan työpaikan vieressä..käytännöllisyys ennenkaikkea, kolmannessa raskaudessa ei ole niin justiinsa jos mies ei pääse mukaan. Tarkoitus on sitten rakenneultraan ottaa veljetkin mukaan, sitten kuvasta voi jo paremmin tunnistaa vauvan.





Pikkuhiljaa taitaa kanssasisaretkin toipua pahoinnvoinnista ja ne jotka vielä ottavat kontaktia pyttyyn niin kyllä se siitä helpottaa, ja kaiken kärsimyksen unohtaa sitten huhtikuussa..Eli VauvaLiimaa purkki kaupalla jokaiselle******************



-klematis- ja toukkis rv12

Klematis: Ooksääki sairaanhoitaja? Tuli vaan tosta lakko jutusta mieleen. Mua ei taida lakko koskee, vaikka sairaanhoitaja oonki... Tai niin mä luulen, mut katotaan ny mitä tapahtuu.



MiruMaru: Voi että oon kade. :) Raksahommat ei käy kyllä yhtään kateeks, mut se käy että pääsette kohta muuttaa OMAAN ja UUTEEN kotiin. :) Voih.. mäki haluisin! :)



4D-G: Me ei vielä tiedetä mennäänkö siihen. Heidistä oltiin, mut nyt en tiiä. Toisaalta olis kiva kun siinä näkee niin paljon tarkemmin juttuja, mutta en tiä onko rahaa.



Musku: Mä oon kans tuntenu jotain pieniä juttuja aina sillon tällön, mutta kyllä ne taitaa olla vielä niitä ilmakuplia. :/ Mun ope (ex-kätilö) nimittäin opiskeluaikoina sano, että liikkeitä ei vois tuntee ennen rv16(?), että ne on varmasti ilmakuplia siihen asti. Ihan 100% varma en oo, että oliko se toi rv 16 vai myöhemmin, mut tommonen muistikuva mulla on siitä viikosta. Mä kyl ootan innolla niitä liikkeitä, vaikka ei ne loppuvaiheessa mitään herkkuja oo, kun sattuu välillä niin, että huh huh. :D



Omaa napaa sen verran, että tänään alko neidillä perhepäivähoito ja mulla työt. Helmikuun loppuun asti pitäis mennä näin ja sit maaliskuun 6. alkaen olis äitiysloma... Neidin hoitopäivä meni hienosti, vaikka ei oo aikasemmin ollu hoidossa yli 4h kerralla. :)



Mulla olis huomenna np-ultra. Toivotaan, että siellä olis kaikki hyvin. :)



Pitää mennä puuron laittoon... Moro.



burde 13+2

kyllä olen Sh. Ja lakko koskee/koskettaa mua. Olen melko aktiivisesti aina seurannut ja ollut mukana Tehyn toiminnassa. Oma erikoisalani ei ole suojelutyön alaista..mutta joiltakin osin poliklinikkamme varmaan tulee toimimaan lakon tullessa. Huolettaa tietenkin hiukan taloudellinen tilanteemme jos lakkoon mennään (niinkuin muuten ei olisi välillä pennin venyttämistä) mutta eipä niihin pieniin palkkoihin muuten saada kunnon korotuksia.!!!!

Tarinaa täältä ruotsistakin:) Meillä on sujunut viimeiset 5 päivää vatsataudin parissa. Jee! Kivaa! Olen pessyt noin 10 koneellista pyykkiä:/ Viime torstaina sairastui nuorimmainen, lauantaina esikko ja sunnuntaina mieheni. Luulen, että minullakin oli taudista jonkinlainen versio. Voin nimittäin la-su välisen yön todella huonosti. Nojailin jo pönttöönkin ja odotin oksennusta vaan ei tullut. No nyt toivon mukaan on ohi tuo yökkö-tauti toistaiseksi.

Omasta voinnistani sen verran, että tuhrut ovat loppuneet ja kiva niin. Silti aina jännitän, et entä jos alkais taas. Kunpa osaisin hieman rentoutua! Maha on kasvanut niin, että tätä raskautta ei enää voi salassa pidellä:) Ihan kaverit kaupungilla onnittelivat.



Mitenköhän kohtalotoverini Bzz jakselee? Sulla tais sairasloma jatkua. Hyvä niin, jotta saat ottaa rennosti! Mulla alkaa työt huomenna ja oletan, että ei sille mitään estettä ole nyt kun vuodot ovat loppuneet. Mua vaan jännittää, koska työni on rankkaa! Olen siis lähihoitsu ja tällä hetkellä teen töitä vanhusten parissa ja sehän ei tunnetusti ole mikään kevyt homma. Olen kyllä kertonut työpaikallani tilanteestani ja tietävät että koitan välttää kaikista rankimpia hommia.



Mulla on valitettavasti jo hiukan ongelmia liitoskipujen kanssa:/ Mites muilla?



Hauskaa tätä viikkoa kaikille! :)



Elisabeth 12+5

Tulin koneelle piipahtamaan ennen täydellisten naisten alkua ja ensimmäisenä hurjasti onnitteluja Bealle kaksosista, siinäpäs onkin ylläriä kerrakseen =)



Elisabeth: Vointi on ihan hyvä, lauantaina tuli taas ruskeaa tuhrua mutta en siitä ole huolissani kun tuli vaan pyyhkiessä eikä ollut kirkasta. Perjantaina oli neuvola ja sydänäänetkin kuuluivat, joten ainakin pe vaavi oli kunnossa =) Perjantaihin olisi ainakin vielä saikkua jäljellä ja tällöin myös taas ultra, jossa ehkäpä tilanne valoittuu lisää ja sitten tietää taas jatkuuko sairasloma edelleen vai joko maanantaina pääsisi töihin. Tosin eipä viitsi hätiköidä kun tärkeintä on nyt pienen hyvinvointi että jos saikkua tulee niin sitten jatketaan lepäilyä.



Hyvät illanjatkot kaikille, nyt on pakko hakea pakastimesta jäätelöä ja aivan kohta alkaa täydelliset naiset =)



Bzz 12+2

Kauan teidän juttuja lukeneena päätin liittyä mukaan. Esikoista odottaessa tuli kirjoiteltua mutta nyt on ollut jo reilu vuoden tauko. Poitsu täytti syyskuun alussa kaksi ja uutta odotellaan syntyväksi huhtikuun 2.päivä.

Aikaisempaan verrattuna tää maha on kyllä kasvanút joutusaan, saa nähdä millainen sitä on maaliskuulla=)

Issias meinaa vaivata..nyt pari päivää vasen puoli ihan tulessa eikä oikein tiiä miten päin olisi hyvä olla.Mut jospas se tästä..

Mä jo niin kuvittelin että pahimmat mielialan sekoilut on takana mutta väärässä olin..Pitihän tuo aamulla taas itkeä vollottaa kun ajattelinkin sitä ikävän tunnetta mikä tulee olemaan kun on sairaalassa yksin vauvan kanssa (esikoiselta saimme perhehuoneen). Ja se vielä että kun mies ja poitsu käy ja niiden pitääkin lähteä...voi voi!!!!=))

Mies kyllä tuumasi näihin mun ajatuksiin niin ihanasti sanomallaettä mulla on perse sitten niin kipeä etten ehdi ajatellakaan ikävää...=)))

Niinpä niin, itkua pukkaa vähän väliä. Töissä kiva, kun joutuu luokassa kääntää välillä selkänsä muksuille tippa linssissä. Ei trvitse juuri kummoinen ajatus olla kun jo itkettää. Nytkin kun luin tuota Bean jymyuutista (onnea!!!) ja tippuneiden (toivottelen voimia ja jaksamista!) viestejä viime viikolta... Ja tv-uutiset yms. äh - eilen just sanoin miehelle, että kyllä toisaan olen raskaana: etoo, yököttää, väsyttää ja itkettää... js sitten vielä pinna kireellä tai ehkä tuo hermostaatti (kuten serkun poika 3-vuotiaana totesi) epäkunnossa.



Eilen oli eka neuvola, siksi vasta nyt, että olen jo kahdesti käynyt yksityisellä... Ens viikolla sitten np-ultra ja verikoe...



Nyt täytyy pitää tauko, jatkan hetken kuluttua,

Pahnu 10+2

tarina jatkuu...



Mulla oli siis eka neuvola, sydänäänet ei vielä kuulunut, mutta eipä se mitään. Aikaisemmissa raskauksissa kohtu on ollut taaksepäin kallellaan näin aluksi, joten en yhtään ihmettele, jos näin olis nyttenkin. Ensi vkolla sitten keskussairaalalle ultraan, hiukan harmittaa jos mies ei pääse mukaan. Olen kuitenkin itse jo kaksi kertaa käynyt yksityisellä, tosin eihän siellä oikein vielä muuta ole näkynyt kuin sikiöpussi ja pienen sydämen läpätys... Vaikka kolmas muksu jo tulossa, niin kyllä se meillä ainakin miehelle on ollut tärkeätä olla mukana, jotenkin vauvan tulo konkretisoituu... Toisaalta toinen mahdollisuus on sitten ns. rakenneultra vkon 20 jälkeen, jos vain kaikki menee hyvin.



Mulla on jostain syystä (ehkä nuo hormonit hyrrää) jotenkin sellainen epävarma olo. Meillä on mennyt kahden ensimmäisen kanssa raskaudet tosi hienosti ja synnytykset myös. Olen aina ollut hirmu optimisti luonteeltani, mutta jotenkin nyt on vaan sellainen outo olo... Onkohan kaikki hyvin jne. Jotenkin sitä vaan ajattelee, että kun omat lapset on perusterveitä ja tuttujen ja sukulaisten myös, niin voiko jo ihan todennäköisyyksiä ajatellen kaikki mennä taas hyvin... Varmaan kuulostaa höpsöltä, mutta...



Meillä lapset ei vielä tiedä raskaudesta, odotellaan vielä muutama vko... töissä oli pakko kertoa pomolle juuri ens viikon ultran takia. Sitten tänä aamuna keittäjä kysyi, kun valittelin, ettei aamulla maistu ruoka, että ootkos raskaana. Eipä sitä voinut valehdellakaan, kun sitten muutaman vkon päästä pitäisi kuitenkin kertoa... Meidän esikoinen oli viime vkonloppuna vastannut isänsä kysymykseen, että miltäs se tuntuis jos teitä lapsia olis kolme, niin että hänestä oli kivointa olla yksin. Neiti kuitenkin muistaa ajan jolloin kuopus oli vielä ihan pieni eikä niin häiriöksi... Ikäeroa on reilut kolme vuotta =)).



Tämä oli vähän sekavaa tällä kertaa, mutta toivottavasti jaksoitte lukea ;)



Pahnu

Uusille tervetuloa ja pudonneille, niin, kyynelehdin kanssanne. Aina kun lukee täällä suru-uutisia omakin silmakulma alkaa vuotamaan. Voimia kaikille!



Niinkuin jo otsikossa totesin omassa navassa on pientä huota. Mulla ilmestyi viime viikolla hiivaa (yök), on ollut joskus vuosia sitten viimeksi ja nyt taas. Sunnuntaina vuoto sitten muuttuui punertavaksi, ja sen jälkeen on veristä vuotoa ollut koko ajan niin että sidettä tarvitaan. Olen soittanut nlaan ja tk:n lääkärilläkin kävin, ja kaikki sanovat ettei pidä huolestua, näillä viikoilla on normaalia että voi tulla kuukautisvuodon tapaista vuotoa ja lisäksi lääkäri sanoi että limakalvot ovat ärtyneet ja vuotavat sieltä. Tosin, lisäksi sanoi, että kohdun suulla näkyy pientä verisyyttä, joka ei välttämättä tarkoita mitään. Mutta en voi hillitä pientä huolestumista, koska ensimmäisessä raskaudessa ei ollut mitään tällaiseen viittaavaankaan. Np-ultra on vasta kahden viikon kuluttua, ja nyt mietinkin että pitäsikö käydä yksityisellä lääkärillä tässä välissä, joka katsoisi että onko pikkuisella kaikki kunnossa. Pohdimme tätä vielä illalla miehen kanssa...



Muuten töissä painan tavallisesti ja sain täällä kaikille kerrottua että maaliskuussa jään sitten pois. Mulla on määräaikainen työsuhde, mutta pomo vihjaili että äitysloman jälkeen voisi jotain löytyä, jos vaan kiinnostaa. Hyvä niin.



Asuntoasiaa. Meillä on myöskin rivarikolmio (jollain muullakin oli, muistaakseni), joka nyt toisen lapsen syntyessä rupeaa käymään ahtaaksi. Meillä on yläkerrassa kylmä käyttöullakko, jota nyt olemme ajatelleet kunnostaa asuinhuoneeksi. Sinne saa aikuislle makuuhuoneen ja vaatehuoneen. Toinen vaihtoehto on omakotitalon ostaminen, mutta kokonaan uuden rakentaminen ei houkuttele tässä tilanteessa ja suuri lainakaan ei pahemmin houkuttele. Asia on miettimisen alla, sekin.



Hyvää alkuviikkoa kaikille, äideille ja vatsoille.





pibii + atomi 12+5 tai jotain...

MOI.



Pibii: Ompa kurja toi hiiva. :( Toivottavasti masussa on silti kaikki hyvin!



Oma, Heidin ja miehen napa:

Ultrassa oli kaikki hienosti! Jey! :) Vilhami se siellä köllötteli ihme venkura-asennossa ja huiski käsillään... jalat oli melkeen koko ajan koukussa. =) Mies sitä tirppanaa pääs enempi kattelee, mutta kiva niin. :) LA on edelleen se 6.4. ja rakenneultra on marraskuussa. =) Nii joo... nyt jo näky niin hienosti, että se näki rakennettakin tosi paljon. Mm. sormet oli, nenäluu näky, jne.. :D



Heidin napa... Toka päivä hoidossa meni taas kivasti. Höpönassu oli ihan onnessaan kun menin hakee ja tuli heti halimaan. :) Heidi on ihan hassu kun se sanoo joka juttuun aina " JOO!" . :D Ja sit sen lempipaikka (meillä kotona) on yks muovilaatikko jossa on sen kirjoja... Se änkee ja ahtautuu sinne kirjojen sekaan istumaan ja pitää omaa toimistoo siellä. :)



Miehen napa... Mun mies on tosiaan jo kolmatta viikkoo kipeenä -> kuumeessa. Se kävi lääkärissä taasen ja saikku jatkuu. Kuume johtuu hengitystietulehduksesta (ei oo siis muita oireita). Verihiutaleita oli ollu viime perjantain labrakokeissa liikaa ja nyt sitä tutkitaan sit lisää. Sen lekuri määräs täydellisen verenkuvan ja se on valmis vasta huomenna. Se soittaa sit niitä tuloksia ukolle.

Mä en yleensä huolestu juuri mistään, mut eilen olin kyl vähän huolissaan, ku katottiin netistä, että pahimmillaan voi olla kyse syövästä! Mies oli eilenki taas ihan valkonen ku lakana... ihan sairaan näkönenki ku oli niin kalpee. Yleensä se ei oo koskaan kipeenä, ni on ollu ihan outoo, kun se on ollu ny tosiaan kolmatta viikkoo kipeenä. :/



Sori nyt kun tuli näin oma napainen viesti.. mut jos ens kerralla taas enempi jotain kommenttia.



burde 13+2 tai 13+3

Pakko kommentoida tuohon Pahnun viestiin. Mulla on kans samanlaiset fiilikset kun sulla! Kolmas lapsi myös tulossa ja jotenkin on sellainen tunne että voiko muka vieläkin kaikki mennä hyvin... Mä en jotenkin vielä ole edes uskaltanut sisäistää tätä raskautta, päivittäin se unohtuu. Tupakin sain kuitenkin ihme kyllä lopetettua ja siitä oon ylpeä, se ei ole mikään helppo juttu ja kaikilta se ei onnistukaan. Siitä olen ylpeä, mutta persus onkin sitten levennyt :(

Välillä on sellainen olo, et olisiko pitänyt tyytyä kahteen lapseen, kun niillä on kaikki kunnossa ja nyt jos kolmas onkin jotain muuta... (vaikka varmasti rakas)Tai sit synnytyksessä sattuu jotain... Apua! En tiiä, nää on kait näitä pehmeän pään aatoksia?! Päivä kerrallaan mennään, ehkäpä asia konkretisoituu kun kuullaan sydänäänet ja käydään ultrassa.

Nyt tyynyn kutsu kuuluu!

Hei!



Eilen aloin lueskella näitä sivuja ja bongasin huhtihippuset. Minulla on laskettu aika 27.4. ja saa nähdä muuttuuko se vielä kun edellisten kuukautisten alkamispäivämäärä oli hukassa! Tosin ekalla neuvolakäynnillä ultrattiin ja viikot ja päivät oli täsmälleen samat kun mitä räknättiin neuvolantätin kanssa.



Mulla on kaksi lasta aiemmin vanhin on koulussa ekalla ja nuorin eskarissa. Pojilla on ikäeroa 1v ja 5kk. Tämä raskaus oli vähän yllätys ja siksi aiheuttaa onnen ja kauhun sekaisia tunteita. Miehen kanssa ainoastaan tiedämme asiasta, emme ole lapsillekaan vielä kertoneet, kun kuitenkin raskaus on vasta niin alussa. Mutta pikkuhiljaa taitaa olla kertomisen aika. Pojat ihmettelevät kun äidillä on niin huono olo koko ajan. Senkin takia ollaan oltu vielä hiljaa raskaudesta kun töiden jatkumista punnitaan paraikaa, enkä ole varma onko raskaudesta kertominen etu vai haitta.



Tänään käyn verikokeissa ja ensi viikolla on eka lääkärineuvola. Oletteko te tehneet verikokeen yhteydessä sen Downin syndroomaa seulovan testin. Aikaisemmissa raskauksissa sitä ei edes tarjottu ja nyt se tehdään kuulema kaikille haluaville.



Vinkkejä teille, jotka mietitte mahdollista kaksosten rattaiden hankintaa, kun ikäero lasten välillä jää niin pieneksi. Meillä oli vaunujen/rattaiden päälle laitettava sisaristuin aluksi käytössä. Saatiin se lainaksi ja se toimi ekan talven ihan hyvin. Sitten, kun toinen alkoi olla niin suuri, että systeemi meni kiikkeräski, niin hommasimme kevyehköt rattaat, joihin ostimme seisomalaudan. Systeemi toimi ihan hyvin.



Viikkoja mulla on nyt 10

Pitkästä aikaan pääsen kirjoittelemaan kuulumisia. Töissä on ollut viime aikoina aika haipakkaa ja illalla ei ole enemmälti energiaa ollut kirjoitella. Olo on jo ihan ok, etomista ei erityisesti enää ole, mutta tolkuton väsy painaa iltaisin, voisin nukkua kellon ympäri. Valitettavasti se ei onnaa tuon 2 vee tehopakkauksen vuoksi.



Me odottelemme siis pikkukakkosta! Esikoinen on reilu 2 vuotta. NP-ultraan ollaan menossa ensi viikolla, mutta sydämensyke kuului jo eilen neuvolakäynnillä. Mulla on ollut ekoilla viikoilla vuotoa, joten olin aikas epäluuloinen pitkään, mutta kyllä masukki taitaa sittenkin pysyä kyydissä!



Halit kaikille tippuneille! Ja Tuplaonnittelut kaksosista!



Mä en ole vielä kertonut töissä. Aioin kertoa tuossa viikolla 14-15, jos vaan saan sinne asti salassa pysymään. Massu meinaan nyt jo pullottaa. Onkos moni jo paljastanut työpaikalla?



Nyt takaisin työntekoon...



Tinna 11+6

Jos minäkin saisin jotain kirjoiteltua. :) Lueskellut olen jo muutaman viikon mutten oikein ole saanut aikaiseksi kirjoitella ennen kuin nt-ultra on takana. Eilen illalla sitten lisäilin tiedot tuonne huhtihippusten listaan ja nyt ajattelin jotain tännekin kirjoitella.



Mulla on siis jo eka ultra takana ja siellä kaikki oli hyvin, " papu" potki ja heilui hurjasti ja taitaakin tulla samanlainen tehopakkaus kuin on tuo 1,5 vuotias poikammekin. :)



Oma olo on ollut heikonlainen pahoinvoinnin takia. Työttömäksi jäin nyt lopetettuani yritystoiminnan mutta pidettiin poika vielä hoidossa että pääsen pahimman yli ihan rauhassa. Aamuisin mies tuo aamupalan sänkyyn ja sen voimalla jaksan pukea pojan ja käyttää koiralauman takapihalla. Yleensä kun saan miehen ja pojan ovesta ulos niin saa juosta halailemaan posliinia. Ja sen päälle on pakko nukahtaa hetkeksi. Ei se olo ole pitkin päivää juuri parempi mutta sentään ruoka pysyy sisällä. Lisäharmina on ollut alaselkä ja -vatsakivut jotka helpotti viime yönä neljän maissa nyt vähäksi aikaa.



Minä lähden tänään illalla reissuun, kaverin kanssa pakataan lauma koiria autoon ja hurautetaan viikonlopuksi pohjoiseen, Kemiin ja Ouluun koiranäyttelyihin. Saa nähdä miten reissu menee! Onneksi mun äidillä on lomaa seuraava viikko ja tulee pariksi päiväksi meille niin saan huilata. Pojanviikarikin on hoidosta pois mummon kanssa sitten kotona temmeltämässä. :)



Me vaihdettiin isompaan autoon, pikkufarmari jäi auttamatta pieneksi kun kyytiin pitäisi saada 2 turvaistuinta, rattaat ja 3 koiraa. Minä kun haluan koirat kuljettaa häkeissä enkä koskaan vapaana autossa. Nyt on tilaa kun löydettiin edullisesti 7hlön Hondan tila-auto! Asunnon vaihtoa on myös mietitty (rivari kolmio myös täällä) mutta taitaa meillä tulla raha vastaan nyt kun työttömänä olen ja joudun aikas minimi äitiysrahalle sitten. :( Mutta jos me nyt tässä mahduttaisiin olemaan ainakin niin kauan että pikkukakkonen on sen verran iso että minäkin pääsen töihin lähtemään. :)



Mutta nyt mä otan mammakoiran kanssa unet (niin, meille on tulossa vielä koiranpentujakin 4 viikon päästä!) ja sitten ruvetaan pakkaamaan omat ja 1 koiran tavarat pohjoisen reissua varten ja pojan tavarat mummolaa varten kun menee sinne jo tänään illalla. Mies ja 2 koirista reissaa sitten perjantaina mummolaan viikonlopuksi ja luulen että pitänee nekin tavarat pakata valmiiksi. ;)



SEV 13+0 / 13+2

Eli hei vaan! Uusille tervetuloa joukkoon jutustelemaan!



Olen sitten ollut tässä jo kaksi päivää töissä hoitovapaan jälkeen ja oon jo ihan loman tarpeessa... :D Aikas rankkaa on ollut, joutunut pää kolmantena jalkana juoksemaan paikasta toiseen eikä siltikään ehdi tekemään kaikkea, mitä pitäisi. Muuten on ollut kyllä ihan jännääkin palata töihin, mukavaa vaihtelua tähän lapsiperheen arkeen, johon kuitenkin saan onneksi jo muutaman hassun kuukauden jälkeen palata takaisin! Pienimmät lapset ovat viihtyneet hoidossa ihan kivasti, Lukakin. Tää meidän tokaluokkalainenkin on pärjännyt kivasti kotona itekseen, ennen kuin mies on tullut kotiin, oon siis itse iltavuorossa.



Olin ihan varma, että kaikki huomaa miun raskauden heti, kun meen takas töihin, tää maha on jo niin paljastava, mut eipäs vaan oo kukaan sanonut mitään! Ilmeisesti meidän työvaatteet on sellaisia kaapuja, että peittää mahan vielä hyvin. Töissä ei tiedä kuin paras työkaverini ja mieheni veli, enkä aio kertoa, ennenkuin tulevat kyselemään.



AsuntoG: Meillä mies on ettinyt aktiivisesti meille isompaa asuntoa, mutta miuta ei kyllä yhtään innosta muuttaminen, eikä varsinkaan remontoitavaan taloon! Meillä on tässä nyt kolme makkaria, käyttöneliöitä yhteensä 116 joten ei me nyt ihan kamalan ahtaalla olla, vaikka tänne jäätäskii. Ollaan puhuttu, että tehtäs varastosta esikoiselle huone, siitä saisi ihan kivan ja tilavankin, kun rakentas parvisängyn. Sitten nää pienimmät aikanaan samaan huoneeseen ja tyttö saisi pitää oman huoneensa, hyvin mahduttas näin! Tietysti, jos jos joku aivan ihana rintamamiestalo löytys jostakin, voisin harkita sitä muuttamistakin...



Omassa navassa ei taas juurikaan ole kertomista. Väsymys on selkeästi helpottanut jo. Nyt vaan odottelen niiden liikkeiden tuntumista. Se se vasta onkin sitten ihanaa aikaa...



Mutta nyt on mentävä, hyvää loppuviikkoa kaikille!



Niina rv 14

Mä kävin eilen np-ultrassa ja kaikki oli tosi hyvin. Tänään oli ihana töiden jälkeen käydä shoppailemassa pieniä vaatteita. Pitäisi kuulemma mennä illalla " appivanhemmille" kertomaan, ei tosin voisi vähempää kiinnostaa kun tietää niiden nuivan suhtautumisen asiaan. (Suhtautuvat kaikkeen " vakavaan" samalla tavalla, ensin 10min hiljaisuus ja sen jälkeen vaihtavat puheenaihetta..)



Jännittää hieman miten selkäni tulee kestämään raskauden. Mulla oli alkuvuodesta välilevynluiskahdus (tai jotain sinne päin) selässä ja muutaman kuukauden saikku sen takia. Työni on fyysisesti suht raskasta ja työpäivän jälkeen kyllä huomaa heti että on tehnyt jotain. Onneksi työkaverit ja esimiehet tietävät ja auttelevat aika kiitettävästi. Onko jollain ollut vastaavanlaisia kokemuksia ja miten olette selviytyneet?



Mekin ollaan etsimässä uutta asuntoa, omakotitaloa, mutta ei oikein sopivaa ole vielä löytynyt. Lemmikkejä on sen verran paljon että sekin asettaa jonkin verran rajoituksia.



No joo, ihanaa että saa vuodattaa johonkin..



Ai niin, Bealle onnittelut kaksosista, aivan mahtavaa!