Imetys " pakkomielteenä"

En koe itse olevani fanaattinen imettäjä, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan, mutta kyllä minäkin imetin esikoistani 2 v 3 kk. Pikkukakkonen syntyy kohta ja toivon, että yhtä hienosti menee hänenkin kanssaan. Imetyksen loppuminen ei ollut yksin minun valintani, vaan enemmänkin lapsen (tosin kakkosen ilmoitettua tulostaan vähensin tarjoilua), ja niin sen pitää mielestäni mennäkin.



En näe mitään huonoa siinä, että imetys teillä yhä jatkuu. Mutta voisit keskustella vaimosi kanssa tosiaan siitä, että hänenkin pitää ymmärtää, mitä vaikeuksia asia voi tuottaa - ainakin jos hän on usein poissa niinä aikoina, kun lapsi on tottunut maitoa saamaan. Siksipä voisit esim. ehdottaa, että äiti pyrkisi tietoisesti " nukutustissistä" eroon ja jättäisi tissuttelut niihin aikoihin, jolloin itse on varmimmin paikalla aina. Näin nukuttaminen sinänsä ei vaatisi äitiä paikalle.



Kokonaan toinen juttu on tuo kirjoituksesi äidin diktaattorimaisuudesta. Imetys nyt vaan on pääasiassa lapsen ja äidin välinen asia, ei muiden ikävä kyllä. Ja äiti ei yksin teillä ole tehnyt päätöstä imetyksen jatkamisesta - hän on tehnyt sen yhteisymmärryksessä lapsenne kanssa. Siksipä kiinnitinkin huomion tuohon, että yöimetys teillä loppui sinun vaatimuksestasi... Miksi vaadit sitä?



Uskon, että tissittelyyn tottunutta voi olla vaikea hoitaa, jos äiti on poissa. Toisaalta meillä pärjäsi isäkin, koska lapsi tottui siihen, että isiltä sitä tissiä ei nyt vaan kerta kaikkiaan tule... =) Onko tämä tilanne jatkunut siis teillä kuukausikaupalla vai oletko vasta muutaman kerran ollut lapsen kanssa iltaisin ilman äitiä? Jos kyse on vasta muutamasta kerrasta, uskonpa, että tilanne helpottuu ajan kuluessa.



Voisit keksiä isin ja lapsen yhteisen rituaalin sen tissin tilalle: esim. itse luovuimme iltatissutteluista niin, että sen tilalle otettiin sylissä silittelyä ja laulamista eli sellainen rauhoitustuokio. Ei muuten vaatinut montaa iltaa, kun lapsi tilanteeseen tottui. Ja isi pärjäsi siinä hommassa just vähintään yhtä hyvin kuin äitikin!



Tsemppiä, jutelkaa asiasta lapsesi äidin kanssa, mutta varmaa on, että painostamalla ja riitelyllä ette etene yhtään... Kompromissit toimivat paremmin: kumpikin luopuun jostain mutta myös saa/säilyttää jotain...

Jotenkin muistan vielä sen ajan kun edellinen vauva oli 1v 4kk ja mies sai tarpeekseen imetyksestä (tosin silloin imetin enää päivisin). Kyllä siitä keskusteltiin ja väännettiin kättä, minä olisin jatkanut, miehen mielestä sai jo riittää. Meillä erona oli että en olisi jättänytkään lasta isälleen esim. nukutettavaksi niin kauan kuin siihen olisi normaalisti käytetty tissiä (ei ole kivaa lapselle, vaikka ei isällekään, kun homma menee ilman tissiä hankalaksi). No meillä lopputuloksena mies veti pidemmän korren, sillä miehelle asia oli tärkeämpi kuin minulle- tai en edes muista tarkalleen mitä ajattelin.



Tällä kertaa ajattelin imettää niin kauan kunnes miehelle riittää- ensimmäisistä huomautuksista en välitä- sitten kun pinna kiristyy enemmän, taidan lopetella. Meillä siis miehen sitkeys vaikuttaa lopputulokseen. Tiedän kuitenkin kokemuksestani että itselleni imetys on myös tunneasia (ei pelkällä järkiperäisellä päättelyllä toimiva) ja hormonitkin hieman saavat " päässä viiraamaan" niin kauan kunnes lopetan imetyksen. Eli ihme jos minulla kuitenkin jotenkin mies on saanut perusteltua ja onnistumaan imetyksen lopetuksen... En tiedä mistäköhän korresta tuo on onnistunut vetäisemään.



No ehdotukseksi teille, että jos vaimosi ei halua lopettaa imetystä ja nukuttamiseen tarvitaan yleensä tissiä, että vaimosi sitten ei ole nukutusaikoja pois ja jätä lasta sinulle nukutettavaksi. Tässä kannattaa vedota siihen miltä lapsesta tuntuu kun tissiä ei tulekaan- ei niinkään miltä sinusta tuntuu. Voit vain toivoa että tämä auttaa ja vaimosi kaipaisi hitusen edes vapautta irti lapsesta joskus. Toinen sitten voi olla vaimostasi riippuen sitkeytesi asian suhteen. Jatkuva painostus voi olla huono, mutta pieni tauko välissä ja sitten taas asian esiin ottaminen voi olla hyvä. Perusteluna luulisi että vaimollesi tuo juuri että imetys on mielestäsi sinunkin asiasi luulisi olevan ihan käypä perustelu myös.



Osaisikohan joku muu vastata paremmin?

meillä on sinun kohtalotoverisi - minun mieheni ;). Meillä on 2v4kk-ikäinen imijä, joka edelleen saa tissiä nukkumiseen ja yöllä unessa pysymiseen, vaikka mies oli imetyksen lopetuksen kannalla jo silloin, kun lapsi täytti vuoden. Meillä on myös keskusteltu ja " väännetty kättä" asiasta monet monituiset kerrat, mutta edelleen rintamaitoa on annettu joka ikinen yö.



Minäkin olen lukenut tätä palstaa ja niitä tutkimuksia, referoinut niitä, vedonnut lapsen parhaaseen ja äidin terveyttä tukeviin seikkohin. Isä on kuitenkin ollut sitä mieltä, että 1-vuotias voi vielä niukin naukin hyväksyttävästi tissiä ottaa, mutta sitten sen pitäisi olla loppu.



Meillä tämän tilanteen venyminen on johtunut siitä, että me olemme jo kerran muuttaneet tyytymättömien naapureiden alta pois, kun lapsi heistä piti liian kovaa meteliä. Nyt kun meillä olisi jäljellä se suuritöisin eli yövieroitus, en millään haluaisi " vihamiehiä" uusistakin naapureista. Tämän syyn mieskin hyväksyy/ ymmärtää, vaikka on sitä mieltä, että naapurit kestäkööt, vaikka huuto jatkuisi kuukauden.



Nyt meillä suunnitellaan sopivaa ajankohtaa koko imetyksen kertaheitolla lopettamiseen, jonka meistä molemmista tuntuu hyvältä. Mitenkäs olisi: voisitteko tehdä suunnitelman, josta sitten yritätte pitää kiinni eli kysyisit vaimoltasi, kuinka kauan hän vielä haluaisi jatkaa imetystä? Lapsen vierottaminen tässä iässä vaatii määrätietoisuutta eikä hän unohda sitä parissa illassa eikä välttämättä viikossakaan. Ne kuuluisat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että äidin pitäisi olla poissa 2-3 kk kotoa, että tämän ikäinen unohtaisi rinnan. Ja neuvolassakin ollaan oltu sitä mieltä, että tämän ikäisen vieroittamisen olisi hyvä tapahtua äidin kainalossa. Itse lapsi alkaa vierottua ehkä siinä 3-4-vuotiaana.



Imetyksen lopettaminen ei ole niin yksinkertainen juttu näillä lapsilla, jotka ovat jostain syystä siihen niin tiukasti ihastuneet - toisethan alkavat hyljeksiä rintaa jo alle vuoden ikäisenä ihan itse. Suhtauduthan siis vaimoosi ymmärtäväisesti. Ehkä hän on väsynyt jo pelkkään ajatukseen vieroituksen aloittamisesta, kun käy päivät työssä. Vaikka minä olen lapsen kanssa kotona, ajatus siitä huutorumbasta väsyttää jo valmiiksi - ja niin sitä vain jatkaa ja ajattelee, että joku päivä lapsi saa tarpeekseen koko touhusta :)

Muuta kuin että anna lapsellesi aikaa vierottautua omassa tahdissansa sen sijaan että isi pakottaa asiasta luopumaan omien halujensa vuoksi.

Kun lapsi itse kokee olevansa valmis vierottautumaan niin se käy hyvin iisisti ja vikkelään ilman turhia huudatuksia ja poppaskonsteja.

Tietty lapsen ravinnon saaminen kuuluu myös isälle mutta imetys on kuitenkin loppujen lopuksi äidin ja sen lapsen välinen asia ja heidän hetkensä eikä sen pitäisi miestä pahemmin jos lainkaan kaivella. En oikein osaa ajatella että oma mieheni käyttäytyisi kuten sinä saati että kirjoittaisi tuohon sävyyn minusta/jostakin meidän " probleemastamme" , päinvastoin hän oli erittäin kannustava ja ylpeäkin pitkistä täys-ja osittaisimetyksistäni, lapsemme vierottautuivat ollessaan 1v4kk ja 1v9kk ja nimenomaan iltaimetys oli se viimeinen imetys kunnes sekin jäi pois. Sen jälkeen lapsi nostettiin sänkyynsä ja jos oli hereillä niin isä luki sadun, silitteli yms ja poistui huoneesta. Ja kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä. Nykyisin mieheni hoitaa lastemme nukkumaanmenon muutenkin, se on heidän hetkensä kun isi lukee iltasadun ja pitää kädestä eikä siinä äitiä tarvita eikä edes kaivata ja se passaa minulle paremmin kuin hyvin:o).

Ja onhan pitkästä imetyksestä myös naisen terveydelle hyötyä mm alentaa rintasyöpäriskiä jne.

Aika aikaa kutakin ja se aika juoksee kuin hirvi joten otahan lungisti ja voithan sopia vaimosi kanssa ettei hän pahemmin niitä lapsen nukkumaan menoaikaan osuvia rientoja harrasta jos lapsi ja sitä myöten sinä siitä kohtuuttomasti " kärsitte" .

imetystä vielä, olisi hänen kyllä oltava iltanukutus itse hoitamassa tai lypsettävä tarvittava määrä maitoa pulloon valmiiksi joka illaksi kun on poissa(edellyttäen että lapsi huolii pullon...). Ei kukaan jätä imevää lastaan toiselle hoitoon siksi aikaa kun imetyshetki osuu. Olkoon se hoitaja sitten kuka tahansa. Älä iskä välitä tuosta ensimmäisen hölmöläisen kommentista, ei taida olla vielä äitikään. Keskustele asiasta vielä vaimosi kanssa ja sopikaa asiasta yhdessä koska joudut osallistumaan lapsen hoitoon " kriittisenä" ajankohtana. Neuvolaan voit olla itsekin yhteydessä, koska asia koskee koko perhettä, eniten sitä pikkuista joka rintaa kaipaa. Sieltä sinun kuuluisi saada asiantuntevaa ja ymmärtävää apua asiassa, miten suhtautua siihen ja miten asia hoidetaan kaikille osapuolille sopivasti. Kyllä yleensä lapsi vieroitetaan ajoissa jos äiti ei enää ole lapsen saatavilla imetysaikoina. Eikä yli vuoden jatkuva imetys ole ravinnollisesti tarpeellista lapselle, se maito mitä lapsi nyt imee on aika ravintoköyhää noin pitkä imetyksen jälkeen. Tarve taitaa olla suurempi siellä äidin puolella kun noi kauan imetetään. Tsemppiä! =) T.äiti itsekin

Olisikohan se nukuttaminen yhtään sen helpompaa vieroittamisen jälkeen? Tarkoitan, että jos lapsi on jo tottunut yhdistämään äidin & nukahtamisen? Jotain uutta isä & lapsi -rutiinia (iltasatu tms.) voisi kehitellä, jotta isäkin kelpaisi nukuttamaan.

Sitten korjausta: yli vuoden tapahtuva imetys ei välttämättä ole lapselle tarpeellista (joskus voi tosin ollakin), mutta silti äidinmaito on edelleen täysipainoista ravintoa, ei se maito juuri miksikään muutu. Kyse on siitä, että kun kiinteitä menee enemmän, maidolla ei ole niin suurta merkitystä ruokavaliossa kuin vauva-aikana.

yourstruly:

Eikä yli vuoden jatkuva imetys ole ravinnollisesti tarpeellista lapselle, se maito mitä lapsi nyt imee on aika ravintoköyhää noin pitkä imetyksen jälkeen. Tarve taitaa olla suurempi siellä äidin puolella kun noi kauan imetetään. Tsemppiä! =) T.äiti itsekin

Ei kai tuohon asiaan ole tarvetta sentään neuvolaa sotkea:o?!

Ja ei kai nyt kukaan enää tuossa vaiheessa opeta lasta pullolle? se on haitaksi hampaistollekin ts kuin äidinmaidon imeminen.

Ja sinä ap ehkä tiedät itsekin että äm koostumus ei muutu esim 1v jälkeen millään tavoin ravinneköyhäksi, päinvastoin. Asiasta muuten julkaistiin pieni aika sitten myös tutkimustulosta.

Ninni-03, on todennäköisempää että lapsi siirtyy kivutta seuraavaan vaiheeseen jos hän on itse siihen ns valmis eli kun imetyksestä puhutaan niin eikös ole aika loogistakin ettei hän kaipaa sitä imetyshetkeä " edes" nukkumaan mennessä jos hän on saanut jo siitä puuhasta " tarpeeksensa" ja on kypsä sen lopettamaan.

Sekö on itsekästä ajattelua, jos isän mielestä on tuskaista nukuttaa lasta joka on tottunut nukahtamaan vain tissille. Isille se tissi ei kasva ja maito erity, vaikka kuinka ajattelis lapsen parasta. Miksi siis isä ei sais ajatella omaa tilannettaan, kun jätetään nukuttamaan lasta ilman tissiä?



Olen kyllä joidenkin kanssa samaa mieltä, että jos äiti on ehdottomasti imetyksen kannalla, niin olkoon sitten joka ikinen ilta paikalla lapsen nukkumaanmenon aikaan. Mitä tulee yöimetyksiin, niin jos lapsi alkaa nukkua yöt läpi imetyksen loputtua, niin onhan se koko perheelle parempi. Miksi mies ei saisi ajatella myös omia uniaan, jos on vaikka herkkäuninen ja herää joka kerta, kun lapsi herää.



Meillä päinvastoin, minä olen huono nukkumaan. Usein mies nukkuu pienemmän kanssa (jota en imetä enää) ja minä alakerrassa sohvalla, että saan ylipäätään nukuttua.



Ei mun mielestä ole itsekästä ajatella koko perheen hyvinvointia...



T: Yniäinen

imetys on äidille henkisesti tärkeämpää.Olen sitä mieltä, että lapsen normaaliin psyykkiseen kehitykseen kuuluu olla ensin aivan pienenä vauvana tiukassa sympioosissa äitiinsä/muuhun hoitajaansa. Kasvaessaan ja kehittyessään lapsi alkaa luonnostaan irrottautua noin yhden vuoden tienoilla tästä sympioosista. Mutta joskus pitkä tiivis imetys haittaa tätä normaalia itsenäistymistä, eikä se ole välttämättä hyvä asia. Tarkoitan itsenäistymisellä sitä, että lapsi alkaa tutustua elinympäristöönsä ja ottaa vähitellen yhä pidempiä välimatkoja äitiinsä tutkimusmatkojensa ajaksi. Aluksi on ihan äidin jaloissa ja siitä laajentaa muutamaan metriin jne...Lapsi huomaa, ettei ole yhtä äidin kanssa vaan he ovat kaksi erillistä ihmistä. Ja että hän voi tehdä itse omia " päätöksiään" .

Huom! tämä on minun mielipiteeni enkä sano, että se on ainoa oikea ja että pitkään imetetyistä lapsista kasvaisi epänormaaleja jne...

Mutta ymmärrän sinua ap kirjoittaja ja sinun tilanteessasi yrittäisin päästä johonkin kompromissiin äidin kanssa siitä koska imetys lopetettaisiin. Kummankin pitäisi tulla puolitiehen vastaan.

Tuuteri hei, Neuvolajärjestelmä on sekä lasten kehityksen seuraamista varten että vanhempien tukemiseksi ja avuksi kehitetty. Sieltä neuvoja voi ja saa kysyä, oli asia sitten mikä tahansa lasten kasvatukseen tahi kehitykseen liittyvä. Eli jos iskä ei pääse äidin kanssa yhteisymmärrykseen kyllä hän voi neuvolan puoleen tarvittaessa/halutessaan kääntyä. Ja lapsen imettäminen vuotta pitempään ei ole puolusteltua mitenkään-vain äiti joka saa siitä kiksejä imettää hampaallista lastaan. Kun ne on suussa, on aika siirtyä pureskeltavaan ravintoon, nesteen saa kätevästi mukista. Ei kaksivuotias ole enää imeväis-ikäinen.

Mutta minusta ap:n tekstistä huokuu tarpeettomankin negatiivinen ja vaimoaan/lastaan " halventava" sävy. Taaperoa kun ei voi pakottaa rinnalle eli hän ei sitä kaipaa eikä varsinkaan siitä mitään ime jos hän ei sitä ihan itse halua! Jotkut vierottautuvat jo 1v iässä ja jotkut vasta

paljonkin myöhemmin. Siinä olen samaa mieltä ettei äidin jonka lapsi on tottunut iltaimetyksen kautta menemään nukkumaan paikka ole sen iltaimetyksen aikana muualla kuin lapsensa luona, jos on niin on aika tosiaan vierottaa hommasta jotta vältytään " ikävyyksiltä" .

Joku mainitsi äidin ja lapsen välisen symbioosin niin onhan se voimakkaimmillaan sen vauvavuoden aikana mutta ei todellakaan 1v pvän jälkeen *naps* katoa. Vasta n.2+ iässä lapsi alkaa käsittämään esimerkiksi sen että hlö joka ei ole paikalla tulee myöskin takaisin eikä ole vain kadonnut ikuisiksi ajoiksi. Oman itsensä irrallisuuden äidistä hän hiffaa aiemmin mutta se on toinen stoori.

Sanoinko minä muuten jossakin ettei nlasta saisi kysyä neuvoja? En, totesin vain ettei mielestäni tässä asiassa ole tarvetta nlaa asiaan sotkea mutta tottakai ap _yhdessä_ vaimonsa kanssa asian päättää eikä yksin kuten vinkistäsi voisi myös ymmärtää..

Mitä tulee toteamukseesi imetyksestä yli 1v kohdalla/hampaita omistavan lapsen suhteen niin omani saaneet ekat hampaansa jo täysimetyksellä ollessaan eli n.5kk iässä eikä kyllä tullut pieneen mieleenikään alkaa tuputtamaan sen ikäiselle vielä kiinteitä kun kerta hyvin kasvoivat, voivat ja nukkuivat.

Kannattaisi selvitellä omat angstit ja antipatiat mitä tulee äiti-lapsi suhteeseen ja imetykseen jos kokee pienen lapsen imettämisen " kiksejä" antavana tapahtumana, liekö jotkin omat seksuaalisväritteiset traumat tms vaikuttimena. Tai sitten pelkkä tietämättömyys/suvaitsemattomuus.

Mutta jos isä on se joka laittaa lastaan useinkin tai edes joskus nukkumaan iltaisisn ILMAN äitiä ja ILMAN tissiä niin täytyyhän siitä imettämisestä luopua! Minun mielestä aika toivoton rasti isältä yrittää korvata tuo imetyspuoli.. Ei nainen voi olla äitinä vain niin itsekeskeinen että tekee omia valintoja lapsen suhteen, täytyy pystyä yhdessä asiat sopimaan.. eihän tässä ole ap. kirjoittanut esim. alle 1v lapsesta eikä suinkaan alentavasti vaimostaan tai lapsestaan.

Hienoa, että vaimosi on jaksanut imettää lastanne kaksi vuotta sen tuottamasta väsymyksestä, vaivasta, ajanhukasta, huvinhukasta, siitä suoraan tai välillisesti aiheutuvasta kivusta.. etc. huolimatta.



Mitä SINÄ ap olet silloin tehnyt? Missä olet ollut?



" Olen ollut nyt kaksin juniorin kanssa muutaman illan, ja on todella masentavaa nukuttaa lasta ilman tissiä ja ilman äitiä. " Mitä kohteliaimmin ja toivottavasti luvallasi : ) siteeraan sinua.



Onko tosiaan niin, että olet vain muutaman illan lastasi nukuttanut ja kärsinyt siitä? (Entä ne lapsen kärsimykset?). Vai onko takana pitempikin vuosien takana kasaantunut kertymä? - Jotenkin tosin tekstistä saan kyllä sen kuvan, että ilmiö on sinulle uusi.. Korjaa ihmeessä, jos olen väärässä.



Jos olet ollut aktiivisesti lapsen hoidossa ja huvittamisessa mukana, olet varmasti saanut tuta jotain paljon rankempaakin kuin nämä nukutukset. Ja sitten näitä rankkoja nukutuksia ja muita vaikeita aikoja tasapainottamassa on puntarissa paljon, paljon vain Sinun ja lapsesi ihania yhteisiä kujeita, joihin lapsesi ei äitiänsä huoli mukaan..?!



Mikä tässä imetyksessä nyt OIKEASTI on ongelmana? Siinä kyllä yhdyn edellisiin, että jos ei ole pakko, tai ette ole lasta iltatississä vieroittamassa, niin silloin sen äidin paikka on edelleen tisseineen lasta nukuttamassa : ).



Itse imetän reilu kuukauden päästä kolme vuotta täyttävää tytärtämme, tissitakiaista, vielä aikas reippaasti. Viimeisen vuoden aikana hän on ehkä muutamia kertoja (vahingossa) kuukahtanut isin kainaloon tai muualle poikkeuksellisen väsyneenä ilman sitä tissiä. Viime aikoina uusia tuulia kuulunut.. hän on useita kertoja nukahtanut tissi suussa - ennen kuin on kerennyt ottaa edes ensimmäistäkään hörppyä : ). Ja tuossa eräänä iltana kyseli isiään ennen ko. ilmiötä. Totesinkin aviomiehelleni (sille, joka edelleen itse saattaa pyöräyttää " vauvamme" tissilleni ammattilaisen ottein aivan kuten jo synnytyssairaalassakin..), että alan olla TURHA tässä hommassa.



Mutta jos olet tosissasi sitä mieltä ja vaimosi laittaa oikeasti etusi lapsen (ja kenties teidän PERHEEN )edun edelle ja haluat iltaimetykset lopetettavan, niin valmistaudu vielä kenties pitkään itse suorittamaan näitä vaikeita nukutuksia. Ja se sen vuoksi, koska useimmiten jos lapsi ei itse ole valmis luopumaan siitä iltatissistä, niin kaikille helpointen se operaatio onnistuu, kun se vanhemmista jolta tissistä maitoa ei tule nukuttaa lapsen.



Teidän lapsellanne saatta olla vielä pari eroahdistuskautta edessä - kausia joiden olemassa oloa et ole välttämättä nukkumaan mennessänne tähän asti edes huomannut. Mutta jos vieroitatte, niin edessä saattaa olla monissa perheissä tuttu ilmiö - puolesta tunnista pariin kolmeen tuntiin joka ilta kuukaudesta kahteen parkuva hysteerinen pikkuihminen. Puhumattakaan esim. korkeassa kuumeessa nestehukasta kärsivä sairaalahoitoa tarvitseva lapsi, kun ei mene vesi alas suusta eikä ruoka. - Tissimaito kylläkin, mutta eihän sitä sitten ole tarjolla. En halua pelotella, mutta haluatko oikeasti tätä?



Pst. Ihmiset tulevat fyysisesti täysin täyskasvuisiksi parinkympin korvilla tai sen jälkeen ja elämme jopa yli satavuotiaiksi. - Uskotko ihan oikeasti, että kaksivuotias ei ole vielä vauva? Jos kyllä, niin miksi? Siksikö, että lapsi kävelee ja saattaa puhua?



Jos imetyksen lopetuksen fyysisesti luonnollisinta ajankohtaa haluaa etsiä, niin kannattaa kurkata sinne lapsen suukkiin ja katsoa mitä sieltä löytyy. Jos pari tai muutamakin MAITOhammas sieltä on tippunut, niin sitten aletaan kenties olla lähellä oikeaa ajankohtaa.. ainakin jos useita asiantuntijoita on uskominen ; ).



Mutta tsemppiä ja runsasta mielikuvitusta iltanukutuksiin toivottelen! Ja ethän viitsi täällä kirota tai suhtautua ikävästi puolisoosi..?! Täälläkin on käytössä netiketti ja harvat perheet näitä sivustoja ohjelmistoilla blokkaavat, kun kuitenkin vanhemmat täällä pyörivät..eli muksut saattavat saada myös nämä kommentit silmilleen.



- Tiina -

Eli yön ylinukkuneena koitin keksiä.. varmasti itsekin tiedät, että kun lapsi on sopivasti väsynyt, hyväntuulinen ja täyteen tankattu ruokaa ja nestettä, niin se uni tulee helpommalla ; ).



Onnistuisko siltä äitiltä pumppaaminen? Ihan vaikka nokkamukista tms. juottelet sitä maitoa - tai jotain muuta maitoa, mitä hän kenties on jo päivällä tottunut juomaan. Nokkamukejakin on monenlaisia. On niitä ns. taikamukeja (tai jotain siihen suuntaan), joista lapsi voi juoda makuultaankin ilmaan mitään sotkuja ja muita ongelmia.



Kaipa olet testannut ne perinteiset iltasadut, tuutulaulut etc.rauhallisien paijauksien kera? Entäs kuljetellut huushollissa lasta sylissä/rattaissa/tai jopa siellä ulkonakin. Muistithan huushollissa himmentää/sammuttaa valot kaikkialta jo tarpeeksi ajoissa, että melatoniini - se nukkuhormooni - alkaa erittyä hissuksiin ja koko ajan lisää?



Jos teillä on auto ja tietysti se turvakaukalo, niin siinä vähän ennen nukkumaanmenoa, kun lapsi on muuten kaikinpuolin valmis nukkumaan, niin kiskaiset yöpuvun päälle ulkovehkeet, istutat muksun autoon ja ajat hänet kirjaimellisesti nukuksiin ja sitten takaisin kotio sekä hänen siirtonsa nukkuvana sänkyyn ottaen toooosi varovasti ne ulkokuteet pois päältä.



Alkuun lapsi saattaa muuten helpommalla nukahtaa tosiaan jonnekin muualle kuin tuttuun nukutuspaikkaan. Koita vaikka olohuoneen sohvaa, liitä aiheeseen joku kiva yhteinen juttu (vaikka saunan-/kylvynraikaslapsi, jos tykkää moisista hommista ja väsähtää noissa). Siitä sitten siirtelemään samana iltana, tai seuraavana oikeaan paikkaan (tai milloin tuntuukaan luontevimmalta, jos muualle nukahtaa).



Meillä muuten tuossa eräänä iltana menneellä viikolla tytär oli illalla isänsä ja parhaan ystävänsä kanssa pulkkailtuaan niin onnellinen ja väsynyt, että oli nukahtaa iskän kainaloon : ). Jos tällä samalla lumisella mantereella tallustelet, niin rahtaapa muksu illalla vielä pulkkailemaan tai vaikka iltakävelylle - jos et sitä vielä ole tehnyt.



Mutta kukas minä olen neuvomaan.. Varmasti itse tiedät/keksit paremmin. Sinähän hänen vanhempansa olet.. ja hänet parhaiten tunnet ; ).



Hyvää viikonloppua isukille ja kaikille muillekin täällä!



- Tiina -

lapsellekkin tekisi jo ihan hyvää irtautua äidin rinnoista.



toivottavasti saat puhutta äidille ilman suurempaa riitaa.



toki jos lohduttaa, niin 3-vuodentienoilla on varmaankin luvassa isi-kausi, ja silloin saa äiti tuta turhuuden :)



t.3-vuotiaan äiti

Musta kuulostaa kyllä aikamoiselta rumbalta tuo teidän elämä. Ikävä että kaksivuotias on vielä imetyksen kautta niin kiinni äidissään, että isä jää täysin kakkoseksi. Ja samaa mieltä monen kirjoittajan kanssa, jos äiti väenvängällä haluaa iltaisin imettää, niin todellakin siellä kotona on sitten oltava joka ilta tissiä tarjoamassa.



Toivottavasti saatte asiat puhuttua halki.

Noinkin iso lapsi on jo oppinut mitä odottaa. Lapselle rutiinit on tooooosi tärkeitä, niinkuin jokainen vanhempi tietää. Iltarutiinit ei oo mikään poikkeus, vaan jopa TAE sille, että lapsi nukahtaa helposti ja nukkuu hyvin.



Nyt teidän täytyy sopia yhdessä lapsen iltarutiinit. JOS siihen kuuluu imetys, niin se kuuluu kans joka ilta. Ja jos ei onnistu, niin sitten iltaimetys loppuu, ja äiti imettää muina aikoina.



En kyllä yhtään suosittele tuota nukuttamisen vaihtelua paikasta toiseen ja vielä AUTOLLA. Hei, nyt on aika tehdä iltakylpy, yöpuku, iltasatu, laulu, valot pois, verhot kiinni-rutiinit (vaihtele oman perheen mieltymysten mukaan) ja jämäkästi kertoa lapselle, että nyt meillä nukahdetaan näin. Se on vanhempien vastuulla opettaa lapsi nukahtaman, sillä juuri vanhemmat (äiti) on sen rinnalle nukahtamisen alunperin opettanut. Jos opetellaan toinen tyyli, niin vanhemmilla on taas vastuu.



Nyt vaan pariskunta puhumaan yhdessä asiasta ilman asiantuntija-kummituksia. Kyllä tässä tilanteessa äidin täytyy ottaa isä huomioon ja toisin päin. mutta ei tarvi ottaa huomioon kaikenkarvaisia tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka ei teidän perheen arkipäivässä kuitenkaan elä. Lapsikin voi hyvin, kun parisuhde on kunnossa. Äitiltä saattaa unohtua, että hänen tärkein ihmissuhteensa on kuitenkin siihen OMAAN MIEHEEN, ei pikku tissitakiaiseen. Ja olen itsekkin äiti :)

(ja imetin 1v 5kk, mutta aamuimetys oli meillä se viimeisin, iltaimetyksen jätin vähitellen pois, että pääsin käymään jossain iltaisin).

Yritä kertoa vaimollesi, että sinäkin kaipaat hellyyshetkiä lapsesi kanssa, ja haluaisit osallistua enemmän nukuttamiseen. Lukea iltasatuja, köllötellä, hassutella, silitellä, auttaa lasta uneen. Mielestäni parhaat ja läheisimmät hetket lasten kanssa on juuri hetket ennen nukahtamista. Hämärässä huoneessa kaikessa rauhassa jutellaan päivän tapahtumista, luetaan, lauletaan, ollaan vaan. Ja lopulta kuunnellaan ihanaa oman lapsen unituhinaa. Minä olen iloinen että voin jakaa kaiken tämän mieheni kanssa eikä tämän tarvitse tuntea olevansa riittämätön.



Tietysti matka tähän saattaa olla pitkä, tissistä vierotus noin ison lapsen kanssa voi olla vaikeaa, mutta ilmaise vaimollesi että tuet lasta -ja vaimoasi :) kaikin tavoin.



Wupsu

Joo, mietin vain, onko lapsi ehdollistunut äitiin vai tissiin. Eli onnistuuko nukuttaminen äidiltäkään ilman imetystä? Jos ei, äidin tisseineen olisi sitten syytä olla iltaisin paikalla. Tietty tulee tilanteita, jolloin se ei ole mahdollista. Siinä ei luultavasti kelpaa äidinmaito pullosta tai mukista, imetys kun on muutakin kuin ravintoa lapselle.

Meillä vieroitus sujui ongelmitta. Tyttö tuntui vain leikkivän tissillä. Yksi ilta vain jätin iltaimetyksenkin pois ja siihen likka tyytyi, ei protestoinut silloin eikä sen jälkeen. Mahtoiko olla valmis? Läheisyyden tarvetta vieroitus ei tietenkään poistanut. Siinä vaiheessa iltarutiineihin kuuluivat pesu, iltapala + imetys, hammaspesu ja lukuhetki, ja imetystä lukuun ottamatta mies oli yhtä lailla mukana iltatouhuissa.

Vaikka meillä vieroitus tapahtui suht varhain (13 kk), jaksan ihmetellä näitä näkemyksiä, etteikö äidinmaito olisi hyvää ravintoa ja etteikö pikkulapsi saisi olla kiinni vanhemmissaan. Jos joku kokee asian omalla kohdallaan vaikeaksi tai ahdistavaksi, ei se ole syy mollata muiden näkemyksiä sairaiksi. Neuvolan imetystuesta en sano mitään, mutta kaikki lastamme hoitaneet lääkärit ovat kannustaneet jatkamaan imetystä niin pitkälle kuin se hyvältä tuntuu, mieluiten vähintään vuoden ikään.

Pusituuteri2n:

Ninni-03, on todennäköisempää että lapsi siirtyy kivutta seuraavaan vaiheeseen jos hän on itse siihen ns valmis eli kun imetyksestä puhutaan niin eikös ole aika loogistakin ettei hän kaipaa sitä imetyshetkeä " edes" nukkumaan mennessä jos hän on saanut jo siitä puuhasta " tarpeeksensa" ja on kypsä sen lopettamaan.