KESÄKUISET 2012

Ilmottaudun jo joukkoon =)



Wilhelmiina kp 3/34 yk 3

Minut voi lisätä mukaan kesäkuun 2012 kuumeilijoihin. Vilmukka kp 10/33 (yk2). Olin jo vähän mukana toukokuun porukassa, mutta tipuin tänne. Mikään kovin epätoivoinen fiilis ei vielä ole, kun vasta yk2 menossa. Mutta silti hassua miten pettynyt sitä oli kun täti ilmestyi.

Päätettiin miehen kanssa, ettei aleta kovin "tosissaan" tähän puuhaan, tulee, jos tulee. Mutta sorruin silti ovulaatiotestejä ostaan :-)

Pinosta toiseen tieni vie..



Täällä 33v. neljän koululaisen äiti ihmettelee kun raskaus ei alakkaan (niinkuin aikaisemmilla kerroilla)



Ikä ja ylipaino on ilmeisesti tehnyt tehtävänsä.

Sänkypuuhat myös jäävät kiireen vuoksi tosi minimiin nykyään ja epäsäännöllisen kierron vuoksi en otollisia aikoja edes etukäteen tunnista.



Vaikka meillä ei ole yritystä paljon takana niin silti masentaa.

Eilen kuulin oikein pienen vauvan itkua vaunuista ja kyllä sydämestä kouraisi. Enkö enää saa hoivata omaa pientä..



Toisaalta olen kahden vaiheilla tämän yrityksen kanssa. Koitan asennoitua (ja suojata itseäni sydänsuruilta) että jospa meidän lapset on tässä, eikä enempää kannata edes haikailla.

Tuleehan niitä lapsenlapsia jossain välissä jne.

Mutta kyllä se vauvankaipuu sydämessä niin jyllää..



Ehkä tässä viikkojen kuluessa kerään itseni uuteen nousuun. Greippimehu ja vehnänalkioöljy poppakonsteinani. Jospa niitä ovistikkujakin kokeilisin ensimmäistä kertaa..





Katmam kp 2/29-46 yk5

Pinoudunpa tänne kuukausi pinoon. Olen tuolla Pikku2ssa ollut mutta siellä on ollut todella vähän keskustelua. Olen käynyt vähän toukokuisissa vakoilemassa. Esikko 3/09. Itsellä ikää 36v. Meilläkin peittojen heiluttelu todellä epäsäännöllistä.



T: Vacsuli



kp 2/28-36, yk 10

Jostakin kumman syystä tää ei anna mun muokata tuota ensimmäistä viestiä...



Siis päivitellääns vähän listaa!



Kuumeilijat!



Vilmukka kp 11/33 yk2

Cami kp 6/30

Wilhelmiina 4/34 yk3

Katmam kp 3/29-46 yk5

Vacsuli kp 2/28-36, yk 10

Vielä on vähän hiljaista tää kesäkuun lista ja toivotaan ettei sieltä toukokuisista kovin moni tänne edes ippuisi vaan saisivat siirtyä sinne odottajien puolelle. Mulla olis maanantaina ultra ja sit taas tietää et missä vaiheessa mennään ja jatketaanko piikityksiä. Tänään saatiin tietää et mieheni lähtee ulkomaille töihin muutamaksi kuukaudeksi niin nyt ainakin näyttäis siltä et tää olis se viimeinen yritys kuukausi ja sit tulis se pakollinen tauko. Se voi olla aikas hankalaa sovittaa nuo lomat lapsentekemisen kanssa samaan aikatauluun. Ja alkaahan tää taas jo tuntumaan täysin työltä. Sillä kun oli muuten ihan hyvä työpaikka tääl päin Suomea , mut siin oli vaan sellainen pieni vika ettei pariin kuukauteen ole palkkoja maksettu ollenkaan niin nyt sitten päätti lähteä takaisin ulkomaan komennukselle ja isompaan firmaan niin ainakin palkat juoksee sitten ajallaan. Nyt se on mentävä laittamaan pyykit kuivumaan ja pakkaamaan viimeiset tavarat mukaan. Huomenna viikonloppu reissulle koko porukan kanssa. Voi sitä tavaran määrää kun tämä jengi taas ahtautuu pikku bussiin.



Cami kp 6/30

sitten olen. Plussa muuttui negaksi parissa päivässä, labrassa tarkistettu. Joten kunhan menkat alkaa, niin ilmoittaudun kp-pinoon. Yritän kyllä sit tuon ovis-välin tjottailla eli palailen varmaan linjoille sitten taas loppukuusta.



Ei täs nyt muukaan auta. Tai en tiedä.. voi olla, et soittelen neuvolaan/gynelle, et oisko jotain tarkistelun paikkoja, tulee jotakuinkin vuosi yritystä nyt täyteen. Mistähän tää nyt kiikastaa...



Mut kesäkuu on hyvä kuu syntyä! Saa mieskin pitää sit isyysloman ja kesäloman pötköön ja olla koko kesän kotona :) Sovitaan niin.

Täällä ollaan...



Eli toukokuisista tipuin 1-2 päivää aiemmin kuin olin olettanut. Jostain syystä menkat alkoivat jo Dpo 13, vaikka koskaan ei ole luteaalivaihe lyhentynyt tätä ennen. Jotain hyvää kuitenkin: Yhtään tiputteluvuotoa tai yhdyntävuotoa ei tullut tässä kierrossa vaan menkat alkoivat sitten kerralla.



Pieni esittely: Olen itse 26v ja mies 28v ja esikoista yritetään. Yrityskertoja nyt kasassa 18. Poppakonsteja on ollut vaikka mitä, mutta tässä vaiheessa mennään ihan monivitamiini- ja omega-3 -lisillä.



Varasin juuri ajan ensi viikon perjantaille munanjohtimien aukiolotutkimukseen. Maanantaina käyn antamassa jotain verikokeita (en edes muista enää mitä ne meinasi ottaa) ja mies vie spermanäytteen. Toivottavasti mitään ikävää ei löydy mistään...



Tuntuu niin vaikealta ymmärtää miksi se raskaus ei ala, kun minulla on melko säännöllinen kierto ja ovuloin joka kuukausi ja yhdynnät on osuneen ajallisesti nappiin. On vähän sellainen "tyhjä takki"- olo, kun ei oikeasti voi tehdä asialle mitään mikä parantaisi mahdollisuuksia. Ja kun tätä yritystä tosiaan on jo noin kauan takana. Pelottaa, että entäs jos tämä ei onnistukaan koskaan. Yritän kovasti työntää tuota ajatusta pois, koska se ei tässä auta ainakaan mitään.



Mermaid, olen tosi pahoillani puolestasi! :(



Cami, lisäätkö minut listaan ja saisiko toivoa päivityspäivämäärää listan alkuun, niin helpottaa meitä muita. :)



Marjana kp 1/30-33 yk 18

Ei tule toukokuun vauvaa, ehkä sitten kesäkuun.

Pidän sulle Marjana peukkuja, ei varmasti ole mikään mukava olo pettyä kuukaudesta toiseen :(

Miten laitatte ton kp:n jos se muuttuu välillä, sen viimesimmän mukaan vai?

Mulla oli ennen 28 ja sit muutama 29 ja nyt toi 30



wattu kp 1/30 yk 4

Hei kaikille,



Cami jo jossain vaiheessa kyseli, mihin tämä höpöttäjä hävisi... Otti NIIN päähän nega, että oli pakko pitää pieni tauko. Nyt alkaa helpottaa, kun uusi ovis lähestyy : )



Jos oikein kiirettä pitäis saattaisin plussata vielä toukokuullekin, mutta jotenkin tuntuu että sen kuun jutut oli ja meni ja tulen kanssanne kääntämään katseen uuteen kuuhun.



Pieni esittely: kakkosta kuumeillaan, ollaan molemmat 36 ja esikoinen syntyi ivf-hoidolla piiiiiiitkän odotuksen yrityksen jälkeen 04/10. Nyt on menossa kakkosen yk5 ja jo kaksi hoitokertaa on takana. Seuraavaan ovikseen toivottavasti saadaan oman yrityksen lisäksi pakastetun alkion siirto. Niihin suhtaudun vähän jännityksellä, sillä aikaisemmin eivät oikein ole kestäneet kriittistä sulatusvaihetta : (



Syksyn ekat flunssat on jo sairastettu ja perään pukkaa seuraavaa... Toivottavasti sitä jaksaa kuitenkin heilutella peittoja ensi viikon tärppiaikaan. Meillä ei siis ole mitään erityistä syytä miksei onnistuttais luomustikin, mutta ihmeenä kyllä ite pitäisin plussaa ilman mitään siirtoa. Priimaa on niin monta kertaa laitettu sisään suoraan oikeaan paikkaan eikä silti tarraa kiinni, miten ihmeessä onnistuisi ilmantuota oikopolkua?



Plussatuulia kaikille puhaltelen, jospa saisimmekin aloittaa kesän 2012 nyytit kainalossa!



Höpöttäjä, olisko nyt yk5 ja kp 10/29-31

wattu: Minä laitan kiertopäivät pienellä haitarilla, kun ovat yleensä jotain 30-33 mittaisia. Oviksen jälkeen tietää sitten miten pitkä kierto on tulossa. Pahoittelut, että olet pudonnut tänne kesäkuisiin myös.



Höpöttäjä: En oikein tiedä millaisen fiiliksen kirjoituksesi tekevät minulle, kun meillä ollaan vasta niissä perustutkimusvaiheissa menossa tuolla lapsettomuustutkimuksissa. Toisaalta kauhulla ajattelen, että toivottavasti ei tarvittaisi mitään varsinaisia lapsettomuushoitoja ja toisaalta tulee sellainen rauhoittava tunne, että onneksi niitä vaihtoehtoja on... Ehkä se vaan tuntuu niin pelottavalta, kun ei asiasta ja toimenpiteistä tiedä eikä ymmärrä vielä mitään. Tsemppiä teille, että viimeistään siirron avulla saisitte raskauden alkamaan.



Oma napa: Otettiin miehen kanssa eilen yhteen muussa asiassa ja on aika ikävä fiilis nytkin. Harmittava tapa aloittaa sunnuntai, mutta ehkä tämä tästä vielä kivaksi päiväksi muuttuu.

Katselin tuossa aamulla pihalla, että näyttäisi alkavan syyshommat oikeasti olla esillä. Koivut tiputtaa jo lehtiä siihen malliin, että pitänee lähipäivinä ottaa harava käteen ja ruvettava hommiin.

Se on kyllä rentouttavaa puuhaa, kun vaan töiden ohelle ehtii kunnolla ottaa siihen aikaa. :)



Vauvaprojektin suhteen ollaan nyt huomenna menossa käymään viemässä miehen spermanäyte ja minulta otetaan noita labrakokeita vielä. Tutkiskelin mitä siellä on otettavana ja näköjään oli tuo prolaktiini-arvo ja sitten jotain testosteroni- ja androgeeniarvoja, joita mittaillaan sen takia, kun oikeassa munasarjassa näkyi himpun verran pco-tyyppistä näkymää. Ei se gyne ollut kyllä siitä huolissaan, koska olen hoikka ja kierto toimii niin kuin kuuluukin.



Marjana kp 3/30-33 yk 18

Voi Marjana, en sitten mitenkään haluaisi, että minun omanapaiset valitusvirteni pahoittaisivat sinun mielesi! Eikä muidenkaan, mutta erityisesti sinun, kun teillä ykt alkaa olla ihan meidän esikoisen lukemissa ja tutkimukset alussa!! Me tahkottiin ehkä jonkun puolitoista vuotta kunnes rohkaistuttiin lääkäriin. Nostan hattua teille ja annan onnenpotkun tutkimuksiin. Olen täällä palstalla sanonut ennenkin, että kannattaa lähteä ajoissa liikkeelle, minulla ei ole tutkimuksista ja hoidoista kuin positiivista sanottavaa. Onhan meillä jo yksi tuhisijakin, jota tuskin olisimme saaneet ilman apua. Vaikka luonnollinen raskaus onkin mahdollinen, luulen ettei pää olisi kestänyt enää enempää yrityksiä ilman konkreettista taustatukea.



Se oikeastaan onkin noissa hoidoissa parasta, kun asiasta pääseen puhumaan säännöllisesti tuttujen lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Ei olekaan enää miehen kanssa kaksin, vaan tilannetta jakaa myös joukko asiantuntijoita. Kukaan ei voi taata raskauden alkua, mutta folleja seurataan, lääkkeillä tuetaan, aukiolot ja sperma tutkitaan - ja jos selvä syy löytyy, menetelmiä syyn hoitamiseen on vaikka kuinka!! Tsempityksiä ja halauksia, on tutkimusten tulokset sitten minkälaisia tahansa, minusta on aina parempi saada vaikeaan tilanteeseen apua. Ja ainainen kaksviikkoa ovikseen-kaks "raskaana" oireita kuunnellen - menkat kierto kyllä rassaa, sitä ei voi oikein sitä kokematon ymmärtääkään.



ON: tää rupeaa valmistelemaan ovistestirumbaa huomisesta eteenpäin. Lääkäriin iltapäivällä tilanteen tsekkaukseen ja nenä vainuamaan uutta lähestyvää ovista : )



Höpöttäjä

Hei!



Tännepä minäkin putosin, kun täti tuli AIVAN yllättäen kylään. Juuri kun ehti tottua noihin pidempiin kiertoihin, palattiinkin rytinällä takaisin "normaaliin". Ei mitään etukäteismerkkejä antanut. Olo on aika turta. Tekis mieli itkeä, mutta itku ei tule. Tiedän, että meillä yrityskierrot vasta alussa ja monilla muilla täällä yrityskirrot moninkertaiset, mutta ei se pettymystä silti pienennä.



Taustaa. Minä 25 ja mies 26. Esikoista toivotaan. Varsinkin minä olen toivonut lasta jo vuosia, mutta nyt on vasta sellainen elämäntilanne, että lapsi olisi enemmän kuin tervetullut. Aika paskat fiilikset nyt, mut ehkä tätä tästä taas. Paineita luo myös se, että tämä seuraava kierto onkin meidän tämän vuoden viimeinen mahdollinen tärppikierto ennen kuin mies lähtee pitkälle työkiertueelle. Täällä oli joku toinenkin samassa tilanteessa oleva. Kurjaa on!



Nyt peräännyt takavasemmalle nuolemaan haavojani ja tulen palstailemaan taas sen jälkeen, kun täti on pakannut kimpsunsa. Marjanalle paljon tsemppiä tutkimuksiin! Toivottavasti ei löydy mitään surullista!



Tädin totaalisesti yllättämä sopaka 1/30, yk 4

Tuolla aloin lueskella noita nettikeskusteluja tästä kierron heittelystä, kun mielestäni nyt on vasta dpo 9. Aika monella noihin aikoihin esiintyy mahdollista kiinnittysmisvuotoa. Tää on niin typerää ittensä huijaamista.. Noh, seuraan tilannetta ja kuitenkin asennoidun jo tänne kesäkuisiin. Kesäkuu on hyvä kuu. Opettajana ehtisin olla koko lukuvuoden töissäkin..

Höpöttäjä: On hienoa lukea noita kirjoituksiasi ja kokemuksiasi. En minä niistä mieltäni pahoittanut. Tämä mieli on aika herkkä tällä hetkellä vaan muutenkin, kun tietyllä tavalla jännittää joka tapauksessa noita tutkimuksia ja niiden tuloksia. Olen itsekin terveydenhuolto alalla ja sikäli pystyn melko luontevasti sinänsä näistä asioista puhumaan hoitajien ja lääkäreiden kanssa. Eniten siellä taka-alalla varmasti kaivelee juuri se pelko ikävistä uutisista.



sopaka, miten kauan se miehesi on siellä reissun päällä? Pahoittelut, että tipahdit tänne. :( Joka kerta vuodon alettua minäkin toivon, että se loppuisi kuin seinään ja raskaus olisikin mahdollinen. Ei se niin epätavallinen tuntemus kyllä ole, mutta valittavasti minulla ainakin on joka kerta se vuoto jatkunut. Tsemppiä tulevaan kiertoon!



Marjana kp 3/30-33 yk18

Heip! Olen uusi täällä, varoen liityn joukkoonne, jos sallitte :) Olen lueskellut sivuja tässä "taka-alalla", mutta porukassa tämäkin tuntuu kivemmalta!



Olemme miehen kanssa päättäneet ryhtyä puuhaamaan esikoistamme. Olen itse 31v ja mies 36v. Pillerit on jätetty aikapäiviä sitten poies, mutta nyt muutama kk takaperin on löydetty yhteisymmärrys, että pikkuinen voisi tulla jos on tullakseen... Oikeastaan voi sanoa, että tämä kk on yk1 ja nyt mennään kp 8/26.



Parhaat hetket ovat siis edessäpäin ;D



Onnea kaikille!

Hei,

liityn joukkoon kuumeilemaan vauvaa kesäkuulle. Kävin viime perjantaina lääkärissä, joka sanoi, että lääkkeitä voi vaihtaa, mutta odotellaan ensin hormoniklinikan lääkäreiden soittoa ensi viikolla, plaah, siis taas odotellaan. Mä olen aktiivisesti puuhannu tän asian kanssa viime syksystä, ja vieläkään ei kuulu kuukautisia. Tosi harmillista, kun joka käänteessä vaan turautuu aikaa ja sitä kun tässä ei ole niin hirveesti tuhlattavaksi. Tilanne on siis, että viidettä kuumeillaan, olen kohta 42v. ja pelkään, ettei se koskaan onnistu, että tulee aikaiset vaihdevuodet ja loppuu mahdollisuudet saada lapsi. Lääkäri sanoi, että lääkkeet vaikuttaa ovulaatioon, eli en ovuoi ollenkaan. Sitte se kysy, että ei kai olisi niin paha asia, jos niitä lapsia ei enää tulisikaan. Meinas itku tulla. Sanoin, että vauvakuume on tosi korkealla ja en antais itselleni ikinä anteeksi, jos en kaikkeani yrittäis, että vielä lapsen voisin saada. Onneks tais ymmärtää, lupas kattoa mahdollisia toisia lääkeitä sitten kun kuullaan sieltä hormoniklinikalta. Taas tuli viime viikolla tehtyä ainakin 4 raskaustestiä, kun ne kuukautiset ei vaan ala. Nyt on prolaktiini entsyymi taso laskenu 320:n, joka tarkottaa normaalia, mutta silti niitä kuukautisia ei kuulu, eli en edes ovuloi. Tosi inhottava tilanne. Anteeksi tämä vuodatus ja omanapaisuus, mutta alkaa mua jo pikkuhiljaa risoo tää tilanne. Ollaan yritetty jo kuitenkin yli vuosi ja mun tilanteessa (ei kuukautisia) on tullu tehtyä niitä raskaustestejäkin aika roppakaupalla, kun joka viikko oon testannu, kun tätiä ei kuulu. Aina oon toivonnu, että menkkoja ei kuulu sen takia että oon raskaana, mutta nyt vihdoin lääkäri sano mulle, että niitä menkkoja ei kuulu, kun en edes ovuloi. No kiva. Mä sanoin sille, etten olis ikinä ottannu sellaisia lääkeitä, jotka tekee steriiliksi, jos joku olis asian mulle huomannu kertoo. MUTTA KUN EI HUOMANNU. Ja nyt on vuosi menny turatessa. En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Itkettää, mutta toisaalta helpottaa, kun jo ollaan näin pitkällä ja lääkkeen vaihto voi tapahtua ihan pikapuoliin. Joten täällä kuumeilen vaikka toivoa ei ehkä ole kesäkuun vauvasta, mutta kuitenkin...jos joskus tulevaisuudessa voisi vauvan saada. joo, anteeks vuodatus piti vaan purkaa pahaa oloa. Kohta varmaan sata negatiivista raskaustestiä vetää vaan mielen niin matalaks.

Saima -/-, yk 13

Tjaahas. Sitä löytää itsensä taas täältä roikuskelemasta =) Sain purettua vähän mieltä palstatauon aikana ja nyt ilmeisesti taas yritetään sitä toista... Kierrosta ei oo ollu hajuakaan, äsken laskeskelin, että missäköhän sitä oikein mennään.

Eilen käytiin koko perheen kanssa yhdellä sukulaisella pikavisiitillä ja eiköhän alakanu inkuttamaan milloin se toinen tulee. Kokoajan katteli mun mahaa ja inkutti ja inkutti, ärsyttävää! Teki mieli tokaista, että läskiä siellä mahassa vaan on, mutta pidin kuitenkin mölyt mahassa. Miksi ihmiset ei vaan voi olla kyselemättä ku ei se oo niin helppoa raskautua? Jotenki latisti taas fiiliksiä aika lailla...



Ittensä koonnu Muttis 15/37-43 yk yli vuosi...

On se kumma miten sitä jaksaa kierrosta toiseen yrittää, mutta täällä sitä taas ollaan paremmalla mielellä. No, niinhän se sanotaan että toivoa on aina.

Vähän taustatietoa eli olen 34v ja mies 35v. Meillä on yksi 3 vuotias poika. Pikkukakkosta ollaan nyt yritetty jonkin aikaan, mutta minulla kiusana paha endometrioosi. Tämän johdosta lapsettomuuslääkärin ensimmäinen aika olisi lokakuun lopussa. Vaikka toivoin ja odotin lapsettomuushoitoihin pääsyä, nyt ajan lähestyessä se ei tunnukaan itseasiassa yhtään kivalta. Olen koko ajan toivonut, että voisi soittaa sinne ja sanoa ettei tarvitaan hoitoja, et onnistuisi luomuna. Rupeaa toi aika loppumaan vaan. En tiedä mikä niissä niin pelottaa ja tuntuu vieraalta :( Ei auta muu kuin ruveta asennoitumaan siihen, että sinne mennään. Huoh.

Meillä kanssa on sukalaiset suurinpiirtein mahassa kiinni koko ajan, et kyl pitäis jo tulla vauva kun tulee niin pitkä ikäero jne. Olen nyt alkanut sanomaan suoraan, et antaa olla tämä ei nyt vaan onnistu!!!!

No niin... oma napa purettu :) Kyllä tämä tästä taas!



Catti kp 4/25-30 yk 9

saisi lisätä mermaid kp4/26-32, iso kiitos päivittäjälle!! Onneksi ei tarvinnu menkkoja odottaa nyt kovin pitkään, ei ehkä kiertokaan oo vielä sekasin.



Yritetään nyt pitää miehen kans romanssia yllä seuraavat pari viikkoa ja palaan varmaan aktiivisemmin linjoille sitten loppukierrosta. Kovasti kaikille tsemppiä ja onnea yritykseen!!