Lue keskustelun säännöt.
Vituttaa suoraan sanoen, kun toisten vauvat nukkuu niin hyvin, miksi meillä ei???
13.09.2006 |
Jutellessani muiden äitien kanssa, he kertovat kuinka heidän vauvat ovat pari ekan kuukauden aikana saattaneet herätä kerran yössä syömään, jos sitäkään. Meillä molemmat lapset ovat nukkuneet 2-3 h pätkissä noin puolen vuoden ikäisiksi ja itse olen uupunut varsinkin tämän kuopuksen kanssa kun hän oli ihan mahdoton nukkuja.
Ja sitten minä jouduin laittamaan esikoiseni hoitoon, jotta jaksaisin arjessa ja muilla on niin helvetin paljon helpompaa olla malliäitejä kuin minulla. :(((
Kommentit (34)
nukkuu 8-9 tunnin yöunet, syö ja jatkaa vielä parin tunnin tirsoilla. päivisin sitten otetaan lyhkäisiä unia molemmat. isästä iso apu töitten jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei nuku jatkuvasti hyvin. Hyvin nukkumista vaan hehkutetaan enemmän ja se on myös se normi, mitä neuvolasta, Mannerheimin lastensuojeluliitosta ym. esitetään. Ja ihan turhaan, kun todellisuus on kuitenkin toista.
Meillä on ollut kummankin lapsen kanssa samanlaista kun teilläkin, paitsi että heräilyt ovat jatkuneet vuoden ikään. Vasta tuossa 10kk iässä ovat heränneet enää noin 1-2 kertaa yössä, siihen asti 1-3 tunnin välein.
kun tuttavapiirissä saavat sellaisia hymyileviä paksukaisia, jotka nukkuu ja hymyilee. Vaikka omat on jo 3 ja 5, ja nukkuvat nykyään yöt läpi. Sen verran oli molemmat rankkoja hillujia yötä päivää, että nuorimmainen rauhottui vasta lähemmäs 1,5-vuotiaana. Siihen saakka joka yö 2-3 tunnin välein joku häiriö, sekä naurettavan pieniä päiväunia. Tätä menoa siis kolmisen vuotta yhteensä.
Yhä vituttaa. Mutta se on historiaa nyt ;o)
heräämättä välissä, en silti koe, että tää arki olisi ihan helppoa
Lapsi voi olla vaikea muutenkin kuin nukkumisessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ole kahteen vuoteen nukuttu yhtään yötä kunnolla - siitä pitävät nämä kaksi suloista, alle kaksi vuotiasta, riiviötä huolen.
Jos meillä on hyvä yö, noustaan vain 3-5 kertaa, huonoina yönä jopa 15 minuutin välein. Aamut alkavat poikkeuksetta kuudelta tai ennen sitä.
Niin että vituttaa kuunnella esim. kavereiden valituksia, jos lapsi vinkasee esim. kaksi kertaa yössä ja rauhoittuuvat tutilla. He ovat niin väsyneitä sen jälkeen että!
Mutta jos minä erehdyn valittamaan että väsyttää, niin heti saan kuulla olevani huono äiti ja että minulla on asennevamma! Jopa oma äitini on sanonut niin.
Mieliala on aina nollassa. Masentunut olen, eikä jaksa iloita lapsista. Kukaan ei ole ottanut minua tosissaan, ei edes on th. En ihan oikeasti kohta enää jaksa.
Kiitos, jos joku jaksoi lukea loppuun asti :(
Voisitko ottaa yhteyttä kunnan perhetyöntekijään tms.? Hae apua, ennen kuin voimasi loppuvat!
Vierailija:
Meillä ei ole kahteen vuoteen nukuttu yhtään yötä kunnolla - siitä pitävät nämä kaksi suloista, alle kaksi vuotiasta, riiviötä huolen.Jos meillä on hyvä yö, noustaan vain 3-5 kertaa, huonoina yönä jopa 15 minuutin välein. Aamut alkavat poikkeuksetta kuudelta tai ennen sitä.
Niin että vituttaa kuunnella esim. kavereiden valituksia, jos lapsi vinkasee esim. kaksi kertaa yössä ja rauhoittuuvat tutilla. He ovat niin väsyneitä sen jälkeen että!
Mutta jos minä erehdyn valittamaan että väsyttää, niin heti saan kuulla olevani huono äiti ja että minulla on asennevamma! Jopa oma äitini on sanonut niin.
Mieliala on aina nollassa. Masentunut olen, eikä jaksa iloita lapsista. Kukaan ei ole ottanut minua tosissaan, ei edes on th. En ihan oikeasti kohta enää jaksa.
Kiitos, jos joku jaksoi lukea loppuun asti :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes silloin tajunnut, että muilla äideillä on helpompaa, toitotetaanhan joka puolella niin paljon, että vauvat valvottavat. Uskoin sitten sen ihan kirjaimellisesti, että ne valvottavat niin, ettei yhtään saanut nukkua. Ja sellaista meillä oli. Selvitäksemme oli pakko tehdä vahtivuorot, jolloin toinen nukkui vierassängyssä ja parin tunnin välein vaihdettiin vuoroa.
Näin me selvittiin vuosi, jolloin lapsi sitten vihdoin alkoi nukkumaan yöt. Nyt meillä on toinen vauva, ja kaikki on ihan juhlaa, kun saadaan nukkua yöt muutamalla heräämisellä. Ei mitään kanniskelua, pelkkä imetys ja takaisin nukkumaan. Ja nyt vasta tajuan sen, että näin ne muut äidit ovat suoriutuneet arjesta loistavasti, kun he ovat saaneet nukkua öisin heräten vain muutaman kerran - ei valvomalla läpi yön joka yö.
Kyllähän tuo jälkensä jätti ja jossain vaiheessa uupuneina mentiin perheneuvolaan. Siellä lohdutettiin, että ne lapset, joilla on vähäinen unentarve ovat fiksuja. Me kuulemma muutaman vuoden päästä juttelemme toisillemme vaivihkaa, että onpas tuo naapurin lapsi taitamaton, kyllä meidän lapsi vaan osaa tuon, tuon ja tuonkin jutun paremmin. Eli Suomeksi sanottuna valvominen palkitaan sitten, kun lapset pääsevät kouluikään.
hehkuttamaan oman vauvan hyviä yöunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan oikeasti lepoa!!
saatko jostain apua? jos et tutuilta niin kunnalta?
Vierailija:
heräämättä välissä, en silti koe, että tää arki olisi ihan helppoaLapsi voi olla vaikea muutenkin kuin nukkumisessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin vuoden yöheräämisten jälkeen niin väsynyt, että nukahtelin aamupäivisin sohvalle istuma-asentoon. Iltaisin en saanut unta, kun kävin ylikierroksilla, koko unirytmini häiriintyi ja lopulta olin koko_ajan helvetin väysynyt, mutta en saanut silti unta.
Kun lapsi alkoi vihdoin nukkua paremmin, olin kuin uusi ihminen. Eipä ole paljon tuntuneet uhmat sun muut, kun aamulla saa herätä pirtenä niin meikäläinen jaksaa vaikka mitä.
Vierailija:
Meillä lapsi on 3kk ikäisestä nukkunut vähintään 10h yöunet
heräämättä välissä, en silti koe, että tää arki olisi ihan helppoaLapsi voi olla vaikea muutenkin kuin nukkumisessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enempää einsteineja kuin muutkaan ikätoverinsa. Eiköhän tuo juttu ole vaan neuvola-propagandaa, jolla yritetään ehkäistä vanhempien henkistä romahtamista.
kun äiti on valmis heittämään lapsensa jokeen. Jos tuolla se estetään, niin antakaa sen sitten olla totta.
ja ei oo mitään mukavaa ollut. nytkin nuorimmainen (kohta 1v) roikkuu yökaaudet tissillä. välillä olen kyllä niiiiin poikki. silmät ristissä kuljen.
miten saan lopetettua paraiten tämän imetyksen?
huudattamalla toisessa huoneessa?
Meillä ei ole kukaan muu näin vaikea tapaus ollut imetyksen lopettamisen suhteen.
Kertokaapa vinkkejä:)
Eli luuli minun vain kitisevän turhasta. Siihen loppui terkkarien arvostaminen.
Yritin sitten lukea vähäunisuudesta. Mutta siitäpä ei mitään luettavaa löytynytkään. Minua kun olisi niin kovin kiinnostanut. Nyt kun lapsi on isompi, kuin Liisa Keltikangas-Järvisen kirjan Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys. Siinä on jonkin verran viittauksia nukkumiseenkin, mutta lähinnä tietenkin kaikkea muuta juttua.
Sinulle on kasvamassa iloinenmeneväpuuhakas ja luultavasti fiksu touhuteemu tai puuhapiia =) Kunhan kestät tämän kamalan, hirvittävän, väsyttävän ja järkyttävän väsymyksen kauden. Sinun ei tarvitse kestää sitä ihan yksin, vaan voit pyytää apua, etkä ole ollenkaan sen huonompi äiti, kuin sellainen joka kärsii kaiken itsekseen.
Yritä kuitenkin kestää täysipäisenä ja lapsi palkitsee sen jonain päivänä =)
T: kolmen kukkujan ja yhden nukkujan äiti
tajuan kuinka tärkeätä yöunet ovat! Olipa lapsi / vauva kuinka vaikea päivällä, niin nukutun yön jälkeen siihenkin jaksaa suhtautua TOTAALISEN eri tavalla. Se, että saa nukkua öitä, auttaa niin paljon, että sitä on vaikea selittää ihmisille, jotka eivät koe samaa.
Toivottavasti en masenna valvottavien vauvojen äitejä tarinallani. Koko ajan on kuitenkin helpottanut asteittain. Tuo, että yöt eheytyivät, johtui loppujen lopuksi siitä, että lasten päiväunia aloitettiin rajoittamaan. Inhottavaa sekin, mutta mitäpä ei tekisi, jotta VIHDOIN saisi nukkua!
Toki herääminen on jollain tapaa rankempaa nyt, kun on tottunut hyviin yöuniin. Toisaalta se kokopäivälamaannus oli kuitenkin kamalampaa. Yöllä siis herääminen tuntuu nyt vaikeammalta, mutta päivällä pystyy kuitenkin itsensä kokoamaan paremmin. Silloin, kun valvotutti, heräämisiin osasi varautua ja nouseminen ei ollut niin vaikeaa mutta päivät olivat kamalampia kuin nyt. Ei meinannut millään pysyä hereillä ja usein torkuin / nukuinkin iltapäivään asti lasten touhutessa omiaan. Nousin vain antamaan ruoat ja kuulostelin, ettei mitään vakavaa tapahdu. (Ja aatella, että olen tämän kertonut myös neuvolassa, mutta terkka ei hankkinut meille apua - lopulta jouduin ensikotiin lepäämään, kun en enää jaksanut.)
jouduin heräämään pahimmillaan vartin välein. nyt poika on 10kk ja nukkuu yöllä 11tuntia heräämättä ja päivällä kahdet kahden tunnin unet. yöunet ovat unikoulun ansiota. ei auttanut tassuttelut yms, kuuntelimme huutoa kaksi yötä ja sen jälkeen kaikki ovat saaneet nukkua ja lapsikin tietysti paljon iloisempi ja pirteä.
tsemppiä.