Lue keskustelun säännöt.
Vituttaa suoraan sanoen, kun toisten vauvat nukkuu niin hyvin, miksi meillä ei???
13.09.2006 |
Jutellessani muiden äitien kanssa, he kertovat kuinka heidän vauvat ovat pari ekan kuukauden aikana saattaneet herätä kerran yössä syömään, jos sitäkään. Meillä molemmat lapset ovat nukkuneet 2-3 h pätkissä noin puolen vuoden ikäisiksi ja itse olen uupunut varsinkin tämän kuopuksen kanssa kun hän oli ihan mahdoton nukkuja.
Ja sitten minä jouduin laittamaan esikoiseni hoitoon, jotta jaksaisin arjessa ja muilla on niin helvetin paljon helpompaa olla malliäitejä kuin minulla. :(((
Kommentit (34)
Eniten tunnen huonoa omaatuntoa juuri siitä, että olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut päivällä tarjota lapsilleni parasta. Sen lisäksi minua surettaa, että pinna meni niin lyhyeksi lamaannuksen myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyyliin: älä nukuta, me jätetään vaan sänkyyn vauva, ja sinne se nukuttaa itsekseen. Tai iltakylpy väsyttää vauvan ja sitten nukahtaa helposti. Tai autoon vaan ja ajelemaan, autoon lapset aina nukahtavat. Ja me vähäunisten vanhemmathan tiedämme, että kaikki vauvat eivät osaa nukahtaa, eivätkä mitkään kylpy- ja autokonstit auta silloin, kun lapsi vain on kertakaikkisen huono nukkuja.
Mutta kyllä meilläkin kaikki yritettiin: ei auttanut kylpy, ei edes vauvauinti, vaan uni oli ihan millaista sattui. Autossa lapsi huusi ajelusta aina ekat puoli tuntia, ja sitten jos nukahti, niin sitä ei saanut siirrettyä sänkyyn. Eika autoon pakkaseenkaan voinut jättää. Ja hoitoonkin vietiin, jotta levänneet ja rennot hoitajat saisivat nukuttaa lapsen. Yhtä huonosti se siellä nukkui ja huusi lisäksi koko illan.
Eli ei ole mitään poppakonsteja. Mutta hyvin nukkuvien äidit kuvittelevat, että heidän vauvansa nukkuvat hyvin siksi, että he ovat niin hyviä nukuttajina ja hoitajina. Heillä ei ole tarvetta funtsia näitä juttuja, kun homma sujuu, eivätkä he tiedä, että lapset ovat nukkumisen suhteen yksilöitä. Mutta helppohan sitä on päteä sellaisella asialla, mikä sujuu aivan itsestään. Me huonosti nukkuvien vanhemmat vain tiedämme juuri tämän asian paremmin. Muut jutut ja niiden tietämiset ovat sitten ihan erikseen.
tempperamentti-kirjassa. Siinä kerrotaan just tuosta, että lapset ovat erilaisia, toisenlaisen temperamentin omaavat lapset ovat vaikeampia nukahtamaan / omaavat sekavan uni-valverytmin. Hyvä nukkuja ei ole vanhempien ansiota vaan lapsi on tässä asiassa mukautuvampi / meidän yhteiskunnan esittämän rytmin kaltainen.
1-10... kertaa yössä oli normaalia. Ja varsikin nuorimmainen on ollut huono nukkumaan. Ei päässyt itse päiväunille kun sisaruksilla oli eri rytmit pitkään ja nuorimmainen nukkui päiväunet vartin pätkissä kovan nukuttamisen jälkeen. Kun univelkaa alkaa olla yli rajojen ei auta rauhoittuminen kun ei vaan enää jaksa. On keksittävä otain apua että saisi edes joskus nukkua. Mulla helpotti lopulta se kun ymmärsin että tämä on aivan normaalia varsinkin nuoremmalle lapselleni (hän on edelleenkin vähä/herkkä uninen 2,5v, tosin nukkuu yhtenäisesti nykyisin). Turhaa stressiä luo neuvolan puheet ehjistä yöuni vaatimuksista ym ihmisten puheet. No varmasti tuttelilla saa monen lapsen nukkumaan jo pienestä pitkiä yöunia, mutta minä olen halunnut imettää koska katson että se on parhaaksi lapsilleni. Rintamaito on erilaista.
Nuorimmaisen kohdalla otin suosiolla vauvan vieren ja heräilyt ei olleetniin rasittavia. Esikoinen alkoi nukkua vähitellen täysiä öitä n. 1v iästä ja nuorempi isän pienellä " painostuksella" n. 1,5-2v välillä. Jaksamista, ja etsihän itsellesi sopivia apu/ratkaisukeinoja asiaan, että saisit sinäkin joskus levätä.
vauva nukkui ekat 2kk puolen tunnin pätkissä. Siis nukkui 30 min, valvoi 30 min, nukkui 30 min... 2-3 kuukauden iässä nukkui jopa 2-3 tunnin pätkiä, 3-6 kuukauden iässä heräili tunnin välein, 6-10kk nukkui tooooosi hyvin = heräili vain kolmen tunnin välein, nyt taas valvotaan kun tyttö on 11kk.
Sitä tosiaan on ihan lamaantunut väsymyksestä kun ei saa nukuttua yhtään, jotenkin liikkeetkin hidastuu ja jatkuvasti itkettää. Kuulin jopa harhoja pahimpina aikoina. Th:lle valitin vaikka kuin monta kertaa ja joka kerran vastaus oli " kyllä se siitä, koita jaksaa" :(
Vaikka rakastan lastani yli kaiken niin meille ei kyllä enempää lapsia tule!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esikoinen nukkui ekat 2 kk 1½ tunnin pätkissä. Sitten ne piteni 2 tuntiin. Olin todella väsynyt ja ärtyinen ihminen silloin.
10 kk iässä hänet piti unikouluttaa, koska olin väsymyksestä ihan halki ja töissä olisi pitänyt käydä (jäin työttämäksi ennen äitiyslomaa ja uusi työtarjous tuli kun vauva 9 kk). Vikaa oli kyllä meikäläisessäkin, olin liian tehokas syöksymmän hätiin joka kirahduksesta. . Mieheni (joka oli hoitovapaalla ja keskustellut asiasta neuvolassa) opetti minua, että kun lapsi herää yöllä, teeskentele nukkuvaa vaan. Lapsi siinä sitten puoli tuntia kiljahteli ja huuteli, kunnes nukahti. Unikoulu tehosi neljässä illassa ja unet piteni 10 tuntiin.
Kuopus nukkui 4 tunnin pätkissä, ja se oli minusta yhtä juhlaa. Hänellekin tosin piti pitää sittemmin unikoulu, koska alkuyö oli silloin hankalaa. Mutta kun hänet saatiin ymmärtämään, että yöllä nukutaan eikä passaus silloin pelaa, hän alkoi nukkua yöt läpeensä.
Meidän pikkuinen valvotti rinnallaoloajan. Kun Nanni tuli tilalle 6 kk iässä, pistettiin samalla tyttö unikouluun, 3 yötä tyttö huusi, normaalisti herätti 2 tunnin välein. Mutta edes maitoa ei annettu, ei mitään. Annettiin huutaa, kun mikään fyysinen hätä sillä ei ollut. Se auttoi, viides yö meni 5 tuntia putkeen ja sitten huuto ja seuraava eli kuudes yö 8 tuntia putkeen. Ai ihanaa, kun sai nukuttua.
Siskollani oli vastaava tilanne pojan kanssa. Mutta siihen ei unikoulu tehonnut 4 yönä. Kun se oli 5 yönä vielä huutanut, siskoni oli antanut äidinvaistoilleen periksi ja mennyt antamaan maidon. Se siitä, herää edelleen joka yö kolme kertaa.
Väsymys... Se on sitä kun silmät seisovat päässä, lapsi huutaa ja kattila kiehuu hellalla, koira haukkuu ulkoa sisälle ja puhelinkin soi samaan hässäkkään... Ennen unikoulua ratkesin kerran jo nauramaan tuolle kaaokselle. Onneksi on ihana mies, joka piti perheen pystyssä ja hoiti lasta iltaisin töiden jälkeen, sain nukuttua iltaisin yleensä 4 -6 tuntia ennenyösyöttöjä. Mutta unikoululla me pääsimme eroon yösyömisistä. Onhan se huuto kamalaa, kerrostalossa varsikin, mutta kun sen kerran tekee kunnolla, saa pitemmäksi aikaa rauhan taloon. Valittivat meidänkin naapurit, mutta sanoin vain, että kestäkää tämä viikko.
Sympatiat valvoville. Jakakaa hoitotaakka. Me veimme miehen äidille lapsen yhdeksi yöksi joskus 4kk ikäisenä vuorokaudeksi, saimme nukkumarauhan, ja mehän nukuimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja väsynyt. Mutta jotenkin se minusta kuului asiaan, joten en masentunut. Enkä tuntenut tarvetta laittaa isompaa hoitoon.
Esikoinen, allergikko, heräsi ensimmäiset 2 vuotta 15min- 2h välein jokaikinen yö. Vähintään pari yötä viikossa meni niin, että valvoi keskellä yötä monta tuntia putkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut yli 3 vrk samoissa vaatteissa, tukka likaisena, en ole saanut juuri syödyksi mitään eikä olo ole edes siedettävä. 2 alle 3-vuotiasta lasta, molemmat muutenkin huonoja nukkumaan, nyt viikon verran flunssan takia valvottaneet yöt läpeensä.
En ymmärrä miksi kaikki normaali pitää olla meillä niin vaikeeta! Nukkuminen, syöminen, peseytyminen, tarpeiden teko ja pukeminen! Esikoisen potallakäynnin ja vajaa 1-vuotiaan vaipanvaihdon jälkeen pitää melkein aina siivota pissat ja kakat lattioilta. Syöminen on yhtä tuputtamista ja taistelua ja koko keittiö on sen jälkeen ruuassa. Pukemiseen menee hermot ja terveys kun juoksen ja konttaan pakenevan puolialastoman lapsen perässä vaipat ja vaatteet käsissäni. En jaksa viedä noita ulos kun sekin menee pelkäksi huutamiseksi. Pienempi huutaa rattaissa kun toinen huutaa eikä haluais lähteä hiekkikseltä pois, ja kilometri pitää talsia huutavien kakaroiden kanssa kotiin. Mitään muuta tekemistä ulkona ei oikein ole joten ei juuri innosta lähteä. Öisin kumpikin herättelee milloin minkäkin asian takia, ja 11-kuisella on jatkuva unikoulu päällä, eli huutaa joka yö monta kertaa enkä jaksa mennä katsomaan ennen kuin esikoinen alkaa herätä.
Allergiat on testattu ja apua olen pyytänyt, sekä neuvolasta että sairaalasta. Apua ei saa ellen retkahda päihteisiin tai vahingoita lapsiani. Isäkin perheestä löytyy, aina hetken aikaa illalla tietokoneen takaa. Auttaa joskus iltahärdellissä mutta ei silläkään kauaa hermo pidä ja menee huutamiseksi kaikilla.
En voi muuta kuin odottaa että tämä kaamea aika menis ohi ilman pahempia vaurioita. Toivon vain että rakkaus ei loppuisi, mieheen tai lapsiin, tässä liian rankassa arjessa.
Tiesin kyllä että rankkaa voi olla mutta tämä ylittää kaikki hurjimmatkin oletukseni!
Vierailija:
Ja väsynyt. Mutta jotenkin se minusta kuului asiaan, joten en masentunut. Enkä tuntenut tarvetta laittaa isompaa hoitoon.
On mahdotonta vertailla eri ihmisten kokemuksia, kun toisilla oikeasti on helpompaa ja toisilla vaikeampaa. Se, että sinä et masentunut, voi johtua myös siitä, ettei sinulla ollut läheskään niin vaikeaa kuin jollain toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos testit ovat olleet ainoa menetelmä, se ei kerro vielä mitään. Pienillä lapsilla ainoa varma keino on välttää sopimattomiksi epäiltyjä ruokia ja seurata miten se vaikuttaa lapseen ja oireisiin. Erikoislääkäriltä löytyy asiantuntemusta.
Yksi toisensa jälkeen samanikäiset vauvat alkoivat nukkua, jotkut tietty nukkuivat alusta saakka, vaikka olisi pommi räjähtänyt vieressä. Meidän kaveri nukahti vain tissille tai vaunuihin ja heräsi aina puolen tunnin kuluttua. Hyvällä tuurilla unta sai joskus kolmen tunnin pätkän, yleensä se heräämisväli oli tunti. Nukuttiin perhepedissä, ei auttanut, kun lapsi on fyysisesti vilkas ja pyörii unissaankin, törmäili aikuisiin, herätti meidät ja heräsi itse. Ja halusi tissin suuhun. Unet paranivat ratkaisevasti noin 10-11 kk iässä, kun vieroitettiin nukutustissistä, ja toisen kerran 1 v 4 kk iässä, kun imetys loppui kokonaan. Erilaisia unikouluja yritettiin usein, mutta pienessä asunnossa huutoa ei päässyt pakoon ja molemmat vanhemmat valvoivat. Edelleen, kun lapsi on 2, nukkuminen on huonoa. Nukahtaminen kestää kauan ja yöunta on hyvin harvoin enemmän kuin 10 tuntia. Kyseessä on vilkas ja luonnostaan vähäuninen tapaus.
Ymmärrätte varmaan, että uutta vauvakuumetta ei kuulunut ennen kuin sai nukkua muutaman kuukauden... ja edelleen hirvittää ajatus siitä, että seuraava lapsi olisi yhtä paha valvottaja. Pahinta nukkumisasioissa (tietysti sen musertavan fyysisen väsymyksen lisäksi!) oli, että kaikkemme yritettiin, mutta mikään ei auttanut. Kyseessä ei ollut allergia tai muu sairastelu, lapsi on ollut ikänsä hyvin terve, reipas, hyvin kehittynyt. Tavattoman utelias kyllä ja kaikesta kiinnostunut, siksi kai havahtuu helposti ja rauhoittuminen vie aikaa.