Miltä tuntuu henkinen erkaantuminen suhteessa

Ennen en tällaista huomannut, mutta nyt tuntuu, että eletään täysin eri maailmoissa. Aina, jos näen mieheni jossain sattumalta, hän näyttää ihan vieraalle enkä tiedä yhtään, mitä päässä liikkuu.

Aiemmin ei ollut tällaista ongelmaa. Mies istuu illat koneella. Jos yritän saada pois sieltä, ärsyyntyy.

Tuntuu, että mies eläisi jotenkin pysähtynyttä aikaa. Suhde ei ole edennyt henkisesti mihinkään vuosiin. Ollaan vain. Minusta olisi mukava, jos mies vaikka ehdottaisi tomerasti että nyt kuule lähdetään vaikka lenkille tai vastaavaa.

Ennen tykättiin käydä mökillä, mutta nyt ei olla sieläkään käyty.

Puheet pyörivät vain työssä ja kuinka tärkeää on, että on plussa tunteja sisällä ja vähättelee, kun minulla ei ole. Tämä on todella outoa, kun en ole koskaan ajatellut elämääni niin, että on pakko olla plussa tunteja.

Ennen tärkeät asiat joita teimme yhdessä ovat jääneet vähiin eikä mies innostu, jos kysyn , että mennäänkö taas vaikka pyöräilemään.

Jos tulee kotiin kysyy ekaksi mitäs laskuja sait ja riittävätkö rahani! Olen siis hyväpalkkaisessa työssä ja saan säästettyä myös paljon. Miehen tili vain menee ja kun kysyn, mihin kaikki menevät, niin kuulemma minuun!

Miten en ole kuitenkaan nähnyt, että mies ostaisi jotain minulle joskus. Ei useampi 1000 e voi noin vain kulua, kun ei se kulu minullakaan pakollisten menojen jälkeen.

Tuntuu, etten tiedä miehen elämästä enää mitään. Mies on kuitenkin kuin mikään ei olisi vialla.

Mies ei halua kävellä käsi kädessä julkisesti. Tuntuu miehen rinnalla, että minä olisin lähinnä lapsen asemassa ja miehellä hirveä kontrollisuhde munuun. Huomauttaa esim. autolla ajaessa kaikista virheistäni heti. Tai kaupan kassalla, jos annan vahingossa pienen setelin , huomauttaa enkö osaa maksaa.

Ei kukaan ihminen jaksa loputtomiin kuulla virheistään ja rikkeistään.

Jos sanon miehelle samoista asioista hän vain nauraa ja kävelee pois. Minusta mies ei ota vastuuta suhteestaan. Olisikohan tässä vauheessa viisainta nostaa kytkintä. En tiedä paraneeko edes vaihtamalla, mutta en mielestäni ansaitse miestä, joka pilkkaa minua ja talouttani.

Miten muilla on tuntunut tai näkynyt henkinen erkaantuminen? Onko tämä edes sellaista.