Lue keskustelun säännöt.
Rv 41+2, voiko tämä lapsi syntyä itse vai onko peli jo menetetty?
05.03.2015 |
Itkettää, kiukuttaa ja masentaa kun tuntuu että synnytys ei etene ollenkaan ja viikot vain vierivät :( Viimeiset 3vko on tullut aina pieni toivonpilkahdus ja sitten ei mitään. Tuntuu,
että oma kroppa on jotenkin viallinen kun "kaikki" tutut ovat synnyttäneet rv 38 tai alle. Teen varmasti jotain väärin. Toisaalta olen hyvin väsynyt, enkä vähiten henkisesti. Kaikki poppaskonstit on käyty läpi.
Anoppikin häiriköi melkein joka päivä ja kyselee jo että eikö vieläkään, HÄNELLÄ kun on niin vaikeaa jaksaa odottaa (vaikeampaa kuin minulla kuulemma)! Sanomattakin selvää että anopin synnytykset ovat hoituneet sormia napsauttamalla. Muut sentään ovat uskoneet pyyntöä olla kyselemättä koko ajan.
Pelkään ihan hirveästi käynnistystä ja pelkään myös vauvan kunnon puolesta jos ei käynnistetäkään. Yliaikakontrolli vasta maanantaina.
Onko kenelläkään synnytys käynnistynyt itse enää rv 42?
Kommentit (62)
ap, sun synnytyksellä on 50% mahis että se menee loistavasti, sun asenne auttaa paljon! mun vauva syntyi viikolla 42, synnytys lähti käyntiin itsestään, samana aamuna olisi ollut käynnistys. Vielä kaksi päivää ennen itkin paniikissa, halusin luomusynnytyksen, mutta sitten rauhoituin ja päivä ennen synnytystä oli ihan kiva, tein toooosi pitkän kävelylenkin ja kaiken mahdollisen että se käynnistyisi, harrastimme jopa seksiä vaikka se ällötti, olihan täysikasvuinen lapsi siinä välissämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa positiivinen ja toivoa itsellekin herättävä ketju! Tuli ihan tunne, että olisi kiva kuulla, miten ap:n synnytys sitten käynnistyi? ☺️
Tsemppiä, tiedän tunteen! Eka mulla syntyi 39+3 ja kakkosesta sanottiin jo joskus rv36, että kohta tulee. No sitähän minä sitten odotin ja odotin ja lopuksi jo itkeskelin aamuisin, että vieläkin täällä kotona...
Se meni sitten kyllä käynnistykseen rv42 ja siltikin vielä seuraavalle päivälle ennenkuin syntyi.
Kolmas rv 41+2 ja neljäs rv 41+0, mutta näiden kohdalla asennoiduinkin sentään jo kahden viikon ylitykseen.
Et sä mitään väärää tee, vauvalla on vaan ihana kölliä lämpimässä äidin lähellä :)
Mulla käynnistyi spontaanisti 41+2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottakai voi syntyä itsestäänkin vielä! Minulla viikkoja kohta 39 täynnä ja alkaa kanssa tympiä tämä odottaminen. Veristä tulppaa tullut pari päivää, supistelee paljon ja kohdunsuukin 3cm auki mutta ei se halua vielä ainakaan tulla. Eniten vituttaa kyselijät "jokojoko" ja "eikse vieläkään oo syntyny" ym. En enää ikinä kehota ketään nauttimaan vikoista viikoista, koska ne eivät mitään juhlaa kyllä ole. Ehkä joillain, mutta ei ainakaan minulla. terveisin "en ole nukkunut moneen viikkoon"..
Voi se käynnistyä vielä itsestäänkin. Lapsella on vielä hyvä olla ja istukka toimii, joten älä hermoile. Ja jos menet käynnistykseen, niin ei sekään välttämättä ole hirveää, jos saat heti alussa kunnon kivunlievityksen. Synnyttäminen on joka tapauksessa ihan perseestä, tehtiin se käynnistettynä tai käynnistyy se sitten luonnostaan (molemmista kokemusta) joten sitä ei kannata etukäteen murehtia. Meni se miten tahansa, niin se loppuu joskus kuitenkin, ja sinä selviät siitä. :)
Jos sulla on esikoinen tulossa, niin vinkkinä että ei kannata hirveästi tuttavien synnytyskertomuksia kuunnella. Nykyään on vallalla sellainen itseriittoisen äidin trendi, että kaikki saavat omien sanojensa mukaan lapsia juuri silloin kun haluavat, vieläpä toivottua sukupuolta, synnyttävätkin juuri kun itseä huvittaa, ja synnytyksen jälkeen kipaisevat heti synnytyspöydältä joogaamaan ja maitoakin riittää niin, että sitä myymällä vois ostaa pienen omakotitalon.
Totuus on sitten toisenlainen. Jos sun kaveripiiri on kovin vertaileva ja kilpailuhenkinen, hae seuraa myönteisistä, lämpimistä ja myötätuntoisista äideistä. Sellaisista jotka eivät näe kaikkea itsensä kautta ja joka toisessa lauseessa kerro kuinka hyvin heillä vaan on kaikki mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti saat ihanan "kypsän ja ikäistään vanhemman oloisen vauvan" niinkuin minä 42+2. Käynnistettiin kylläkin. Synnytys meni tosi hyvin, kaikki meni ihan nappiin.
Tsemppiä! Vauvalla ei ole kiire minnekään, hän tulee kun on valmis.
Mulla esikoinen käynnistyi spontaanisti juuri 41+2, tosin salissa jouduttiin oksitosiinia tiputtamaan, koska homma vähän niin kuin pysähtyi vaikka avautuminen oli jo hyvässä mallissa. Toinen lapsi syntyi 39+3 ja jälleen sama homma salissa, oksitosiinin avulla. Pitkiä koitoksia molemmat kyllä olivat ja etenkin tuon esikoisen yliaika oli aivan järkyttävän kamalaa. Muistan kyllä ikuisesti, kun vielä kesäkuuma silloin oli.
Tsemppiä, kyllä se sieltä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on nyt synnytyksestä nyt 7 kuukautta, mutta edelleen osaan samaistua sun tilanteeseen! Mulla oli käynnistysaika 42+0. Aiemmin ei ollut mitään, ei niin mitään, merkkiä synnytyksen käynnistymisestä, kunnes sitten käynnistystä edeltävänä yönä alkoi supistukset ja siitä alkoikin kaksi vuorokautta kestänyt avautuminen ja lopulta synnytys. Eli on vielä mahdollista, yrität nyt vaan rentoutua ja nukkua. (En sano, että "eihän sinne kukaan ole jäänyt", koska itsellä teki mieli potkaista jokaista joka niin sanoi minun kärvistellessä kesähelteillä. :D )
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:42"]Mulla on nyt synnytyksestä nyt 7 kuukautta, mutta edelleen osaan samaistua sun tilanteeseen! Mulla oli käynnistysaika 42+0. Aiemmin ei ollut mitään, ei niin mitään, merkkiä synnytyksen käynnistymisestä, kunnes sitten käynnistystä edeltävänä yönä alkoi supistukset ja siitä alkoikin kaksi vuorokautta kestänyt avautuminen ja lopulta synnytys. Eli on vielä mahdollista, yrität nyt vaan rentoutua ja nukkua. (En sano, että "eihän sinne kukaan ole jäänyt", koska itsellä teki mieli potkaista jokaista joka niin sanoi minun kärvistellessä kesähelteillä. :D )
[/quote]
Just olin tulossa kirjottamaan, ettei sinne kukaan ole jäänyt :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten saunasynnytysten aikaan käynnistettiin synnytykset? Tuskin ne syntymättä jäi :)
Kiitos tsempeistä. Pelkään toimenpidesynnytystä ja toivoisin kovasti saavani synnyttää mahdollisimman luomuna. Siksi käynnistys pelottaa, uskon etten selviä ilman vahvoja kipulääkkeitä käynnistetystä synnytyksestä ja että siitä aiheutuu komplikaatioita joko vauvalle tai minulle.
Olen ensisynnyttäjä. Sinänsä tyhmää valittaa, kun pystyn jopa nukkumaan eikä ole niin tukala olo kuin hyvin moni valittaa, enemmänkin nuo synnytyspelot vain nostavat päätään. Ei saisi valittaa, mutta silti itkettää tämä tilanne joka päivä vain enemmän.
Kiva sentään kuulla että joillakin on syntynyt itse vielä näillä viikoilla! Lohduttavaa, mitä ei voi monesta asiasta näillä viikoilla enää sanoa :) Erityisesti kuulisin mielelläni, jos jollain on tullut lapsi myöhään ilman suuria ennakko-oireita.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:45"][quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:42"]Mulla on nyt synnytyksestä nyt 7 kuukautta, mutta edelleen osaan samaistua sun tilanteeseen! Mulla oli käynnistysaika 42+0. Aiemmin ei ollut mitään, ei niin mitään, merkkiä synnytyksen käynnistymisestä, kunnes sitten käynnistystä edeltävänä yönä alkoi supistukset ja siitä alkoikin kaksi vuorokautta kestänyt avautuminen ja lopulta synnytys. Eli on vielä mahdollista, yrität nyt vaan rentoutua ja nukkua. (En sano, että "eihän sinne kukaan ole jäänyt", koska itsellä teki mieli potkaista jokaista joka niin sanoi minun kärvistellessä kesähelteillä. :D )
[/quote]
Just olin tulossa kirjottamaan, ettei sinne kukaan ole jäänyt :D
[/quote]
Ihan huumorilla, mutta tekee kyllä oikeasti mieli purra jokaista näiden tyyppisten kommenttien laukojaa tällä hetkellä ;)
Ap
Tuosta anopista vielä - hän naamioi kyllä kyselyt ym. huumorin piikkiin, mutta olenko ihan typerä miniä kun loukkaannun niistä tässä vaiheessa?
Ap
1. 40+2 2. 40+5 3. 40+3 4. 42+0
Ei käynnistyksiä. Itekseen tuli viimesinki, vaikka oli varattu samalle päivälle käynnistysaika, vaan hänpä päätti aamulla syntyä.
Minun synnytykset ovat käynnistyneet itsestään vähän ennen suunniteltuja yliaikakäynnistyksiä. Ekalla kerralla olin huolissani, mutta seuraavien raskauksien kanssa osasin jo suhtautua. Onko sinulla pitkä kuukautiskierto ollut?
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:48"]
Kiitos tsempeistä. Pelkään toimenpidesynnytystä ja toivoisin kovasti saavani synnyttää mahdollisimman luomuna. Siksi käynnistys pelottaa, uskon etten selviä ilman vahvoja kipulääkkeitä käynnistetystä synnytyksestä ja että siitä aiheutuu komplikaatioita joko vauvalle tai minulle. Olen ensisynnyttäjä. Sinänsä tyhmää valittaa, kun pystyn jopa nukkumaan eikä ole niin tukala olo kuin hyvin moni valittaa, enemmänkin nuo synnytyspelot vain nostavat päätään. Ei saisi valittaa, mutta silti itkettää tämä tilanne joka päivä vain enemmän. Kiva sentään kuulla että joillakin on syntynyt itse vielä näillä viikoilla! Lohduttavaa, mitä ei voi monesta asiasta näillä viikoilla enää sanoa :) Erityisesti kuulisin mielelläni, jos jollain on tullut lapsi myöhään ilman suuria ennakko-oireita. Ap
[/quote]
Totta kai saat valittaa ja pelätä. Synnytys ei ole mikään pikkujuttu.
Mutta, voisit kriittisesti miettiä tuota toimenpidepelkoasi. Millaisia sivustoja olet lukenut synnytykseen liittyen, ja millaisten ihmisten kanssa jutellut? Kestävätkö ne kriittisen tarkastelun? Millaista tieteellsitä tietoa sulla on tämän sun pelon pohjana, että luomusynnytys ilman mitään kivunlievityksiä olisi jotenkin riskittömämpi kuin synnytys, jossa käytetään kivunlievityksiä?
Koska jos katsoo ihan tilastoja, niin asia ei ole näin, vaan päin vastoin tehokas kivunlivitys helpottaa synnytystä. Se nopeuttaa avautumista, ja äidillä on enemmän voimia ponnistaa hallitusti ja tehokkaasti. Kivunlievitys on turvallista, se on testattu sadoilla miljoonilla äideillä.
Synnytyksessä luonto ei ole äidin puolella. Ennen tehokkaita lääketieteellisiä keinoja lapsi-ja äitikuolleisuus synnytyksissä oli huomattava. Synnytystä voi mystifioida, mutta totuus on, että ennen syntyi paljon hapenpuutteen tai muun synnytyksessä tapahtuneen komplikaation vammauttamia lapsia. Äideillä oli paljon synnytyksestä aiheutuneita elinikäisiä vammoja. Ei niistä vain puhuttu.
On ollut aika, jolloin kipua on vähätelty, ja kaiken kivun hoito on ollut riittämätöntä. Leikkauspotilaat, sairaat lapset, synnyttäjät jne. ovat saaneet kärvistellä niissä kivuissaan etteivät vaan totu liian hyvälle. Nykyään ei ajatella niin, koska on tehokasta näyttöä siitä, että kunnollinen kivunlievitys ehkäisee komplikaatioita ja nopeuttaa ja tehostaa paranemista.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:55"]Minun synnytykset ovat käynnistyneet itsestään vähän ennen suunniteltuja yliaikakäynnistyksiä. Ekalla kerralla olin huolissani, mutta seuraavien raskauksien kanssa osasin jo suhtautua. Onko sinulla pitkä kuukautiskierto ollut?
[/quote]
Lyhyt kk-kierto, 26d. Ovulaation (tikutettu) mukaan la olisi kyllä silti 4d myöhemmin kuin neuvolan antama laskettu aika, mutta toisaalta ultra antoi saman kuin neuvola joten uskon lasketun ajan olevan oikein.
Ap
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 16:04"][quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:08"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:03"]
Käy äitipolilla näytillä, sano vaikka että lapsen liikkeet ovat vähentyneet entisestään. Pyydä samalla että roplaavat kohdunkaulaa auki, jos vaan mahdollista. Sieltä lähdettyä sitten pitkälle kävelylenkille. Toimi meillä.
[/quote]
No mitäs sä olisit tehnyt jos ne olisivat ilmoittaneet, että käynnistetään heti liikkeiden vähentymisen vuoksi? "Se oli aprillia..."
[/quote]
Olen vähän eri mieltä tuosta, että sitä kohdunkaulaa pitäisi erikseen ronkkailla auki. Jos lapsi on syntymäisillään muutenkin, siitä ei tietenkään ole haittaa, mutta jos lapsi ei ole syntymäisillään, niin se ronklaaminen ei saa sitä lasta syntymään. Sen sijaan se aiheuttaa kipeitä supistuksia, jotka väsyttävät kohtulihaksen niin, että kun synnytys alkaa, on kohtu ja äiti jo valmiiksi uupuneita. Minulta on kerran "irroteltu kalvoja" ja sai jäädä viimeiseksi. Tuleehan siitä kaikenlaista seurausta, että survotaan kohdunkaulaa niin rajusti että silmissä sumenee, mutta synnytystä se ei käynnistänyt.
[/quote]
No minulla se ronklaaminen auttoi. Polilla pyöräyteltiin kaulaa auki aamukymmeneltä, supistukset alkoivat pian sen jälkeen ja neljältä olivat säännölliset. Seitsemältä aamulla oli lapsi sylissä.