Kampaajat, älkää kysykö ammattia ja yksityiskohtia elämästäni!

Pointti olikin, että miksi niitä pitää kysyä! Kiinnostusta asiakkaaseen voi osoittaa ihan kyselemällä ja jutustelemasta muustakin, kuin ihmisen ammatista, tai vaikka perhetilanteesta. 

Tässä ketjussa vastauksissa on peräänkuulutettu asiakkaan kykyä smalltalkingiin, että osaisi näppärästi väistää suoran kysymyksen. Miksi tässä ketjussa ei ole perääkuulutettu kampaajan välttämätöntä samalltalkingintaitoa.

Yksinkertaisesti, en halua puhua ammatistani, työstäni, henkilökohtaisesta elämästäni. 

Ap.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:56"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:54"] [/quote] Kyse ei ole uteliaisuudesta vaan siitä, että yritetään jutella päivän ratoksi asiakkaiden kanssa. Inhottavampi se hiljaisuus on ja aika pitkäksi kävisi päivä. Ongelma ei ole kampaaja vaan norsun vitulla naama rullalla olevat asiakkaat

[/quote]

Jep, jep! Kampaajalla käydään sen vuoksi, että kampaajalla ei olisi tylsää. Siitä me maksetaan hänelle isot palkkiot, että voimme viihdyttää häntä parhaamme mukaan. 

Minä ainakin käyn kampaajalla saadakseni tukan kuntoon. En jaksa puhua kampaajalla mitään. Yleensä olenkin niin väsynyt, että meinaan nukahtaa siihen penkille. Muutaman kerran olen joutunut väistämään kampaajan uteluita, kun rupesi henkilökohtaisia. 

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että kaikki asiakkaat eivät halua levitellä omia asioitaan koko kampaamon kuultavaksi. Hyvä kampaaja osaa paitsi laittaa tukkani kauniisti, osaa myös kuulostella, mistä asioista olen valmis keskustelemaan. - Siis säästä ja vielä kerran säästä sekä erilaisista tukan hoitotavoista. 

Mä sanon kampaajalle joka kerta penkkiin istuutuessani, että kylläpä väsyttää. Tässä voisi istua ihan hiljaa vaikka kuinka kauan nauttimassa, kun toinen hieroo, kyhnyttää (mitä tahansa) päätäni. Sitten vielä riisun silmälasini ja sanon, että pistän silmät kiinni, kun en kuitenkaan näe mitään. Sitten suljen silmäni ja olen ihan hiljaa. 

Eipä ole häiritty minua pahemmin tämän jälkeen. Mutta auta armias, jos tönötän tuolissa silmät auki, niin johan rupeaa kampaajan suu käymään. Siksi suljenkin silmäni aina. :D

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:56"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:54"]Mä en kans ymmärrä miksi kampaajat on aina niin pirun uteliaita. Kaikki pitää kertoa koulutuksesta lasten nimiin. ärsyttää jo etukäteen tämä kampaajakäynneissä! [/quote] Kyse ei ole uteliaisuudesta vaan siitä, että yritetään jutella päivän ratoksi asiakkaiden kanssa. Inhottavampi se hiljaisuus on ja aika pitkäksi kävisi päivä. Ongelma ei ole kampaaja vaan norsun vitulla naama rullalla olevat asiakkaat

[/quote]

Eivät ne asiakkaat siellä ole sinua viihdyttämässä, vaan monelle kampaajakäynti on sellainen hetki jolloin kaipaa rauhassa rentoutumista eikä jatkuvaa pälätystä. Arvostan kampaajia jotka osaavat lukea asiakkaan käytöstä eivätkä ylläpidä keskustelua väkisin, jos toinen haluaa olla omissa ajatuksissaan tai uppoutua lehdenlukuun. Se ei ole mitenkään henkilökohtaista kampaajaa kohtaan. Ei asiakas ole siellä sinua varten vaan sinä olet asiakasta ja hänen tarpeitaan varten.

Kun hän kysyy "mitä teetkään työksesi" vastaa "mulla on menossa erinäiset ammatilliset muutokset juuri nyt", mikä on totta, mutta niin epämääräistä, että luulisi nyt jokaisen tajuavan, ettet halua niistä puhua.

Mä olen niitä kiireisiä pikkulasten äitejä jotka tukka putkella menevät töissä ja sama jatkuu kotona. Kampaajalle pääsy on ihan luksusta omaa aikaa, silloin haluaisin vain istua mahdollisimman hiljaa sen tunnin kuvitellen itseni vaikka autiolle hiekkarannalle drinksu,kädessä tai lukea vaan jotain hömppälehteä johon koskaan muulloin ei ole aikaa tai ei raaski tuhlata aikaa. Mä tykkään kun kampaaja räpeltää mun tukan kanssa, hierova pesu ja lämmin föönaus on tosi rentouttavaa! Joka kerta kampaaja (ei ole vakkaria) aloittaa jonkun jonnin joutavan höpötyksen "onkos kesälomaa tiedossa?" ym. turhaa ja siihen se rento hetki sitten loppuu. Vaikka kuinka lyhytsanaisesti yritän vastata vihjaten, etten ole juttutuulella niin ei auta, mutta eipä siinä uskolla mitään "mä haluaisin olla nyt hiljaa" sanoa kun toisella on sun kuontalo käsissään ja voi vitutuksissaan tehdä mitä huvittaa.

Mielestäni raja menee siinä, että kampaaja voi jutella sellaisista henkilökohtaisista aiheista, joista asiakas on ensin aloittanut juttelun. Eli jos asiaks puhuu ensin työstään, voi kampaaja tehdä asiasta lisäkysymyksiä. Jos asiakas taas ei puhu työstään, on mielestäni kampaajan asiatonta tehdä aiheesta suoria kysymyksiä. Onhan maailmassa paljon yleisiä keskustelunaihetia, joista puhua, jos haluaa olla ystävällinen.

Oma kampajaani aloittaa usein keskustelun jostain juuri sillä hetkellä pinnalla olevasta aiheesta tai jatkaa esim. harrastuksistani, jos olen niistä jo maininnut. Muuten ei kysele. Koen tuon tavan erittäin sopivaksi juuri sen takia, että koskaan ei voi tietää kenelle mikäkin aihe on arka.

Itse kohtasin äskettäin hierojalla ihan vastaavan suoran kysymyksen ammatista ja koin sen aloittajan tapaan tunkeilevaksi. Silloin olisin ymmärtänyt kysymyksen, jos se olisi muotoiltu niin, että kysymys olisi liittynyt hierontatarpeeseen. Eli esim. miten raskasta työtä teen ja tuleeko siinä joitain erityisiä rasituksia vaikkapa selälle. Kun tilanne ei ollut sellainen (hierottiin jalkoja) ja kysymys oli suoraan, että mikä olen ammatiltani, koin sen asiaankuulumattomaksi.

On silti hyvä vinkki miettiä sopivan ympäripyöreä vastaus ja suunnata puhe muualle. Mutta mielestäni asiakaspalvelijan tulisi myös olla erityisen hienotunteinen keskustelunaiheiden kanssa. J

Miksi ihmeessä on PAKKO käydä kampaajalla? En usko että kukaan kuolee kaksihaaraisiin.

Te olette typeriä. Kampaajissa on toki hirveitä juoruilijoita, mutta suurin osa on ihan normaaleja jutustelijoita. Olen itsekin jutellut kampaajan omat lapset ja miehen ammatit, jos on sattunut olemaan mukava kampaaja. Itse asun kaupungissa, joten mulle on ihan yksi ja sama, mitä joku anonyymikampaaja musta ja mun asioista ajattelee. Mitä sitten?

Ja tuollaisiin peruskysymyksiin kuten ammatti, jotka mielestäni ovat helposti small talkin aiheita, kannattaa oppia vastaamaan haluamallaan tavalla, jos on niin vaikeaa ja salaperäistä. Onhan näitä ihmisiä, jotka saattaa puhua kodistaan ja kodin lähellä olevista ulkoilumaastoista, mutta auta armias, jos kysyy, missä asuu, niin mennään ihan paniikkiin. Miksi? Pelkääkö ne, että joku ihminen pökää ovelle kylään kutsumatta? Voihan sitä vastata vaikka suunnan ja vaihtaa puheenaihetta. Tosin epäilen, että ihmisellä on mt-ongelmaa, jos näkee kaikissa keskustelunaiheissa jotain uhkaa.

Mikä muuten työpaikassa on niin kauhean salaista? Sehän on yleensä juuri niitä asioita, joita en laske henkilökohtaisten salaisuuksien piiriin. En ole koskaan ymmärtänyt. Näen siinä kaksi ryhmää: Ammattiaan häpeävät pellet. Kaikki työ on arvokasta ja piste. Ja toisena ne, jotka pitää itseään jotenkin niin hienoina työnsä takia, että kuvittelevat kampaajan saavat jotain fiiliksiä, että ovat peräti lääkäreitä tmv.

Kyllä suomalaisilla on vaikeaa, kun pelätään henkihieverissä, että toinen ihminen vahingoittaa jollain triviaalilla tiedolla.

Vastaa, että olen ilotyttö. Mistä tukkatyylistä miehesi pitää?

Olen itse kampaaja ja välillä on kyllä todella vaikea tulkita asiakkaita, että kuka haluaa jutella ja kuka ei. Toiset kokevat huonoksi palveluksi sen, jos ei juttele, toiset taas jos juttelee. Arvostan, jos asiakas sanoo vaikka ihan suoraan että "tänään ei ole kovin sosiaalinen olo, ollaanko hiljaa", sekin on helpompaa kuin yrittää arpoa että jutellako vai ei. Itse olen mieluummin hiljaa töitä tehdessäni, saan paremmin keskityttyä leikkaamiseen, mutta olenpa saanut kuulla olevani huono kampaaja senkin takia, että kun en juttele tarpeeksi. Ei me olla mitään ajatuksenlukijoita!!!

Mikset sano kampaajalle heti alussa, että minä en halua jutella? Teetkö nyt vähän oman elämäsi hankalaksi vaihtamalla aina paikkaa tuollaisen syyn takia, minkä saisi korjattua avaamalla suunsa? Kyllä sillä asiakkaallakin on oikeus avata suunsa.

Minäkään en ole löytänyt kampaajaa, jossa saisi olla puhumatta. Useamman kerran olen vaihtanut kampaajaa juuri tuollaisen utelun takia. En välitä tilittää asioitani kuukauden välein vieraalle ihmiselle, jonka uteliaisuudella ei ole mitään rajaa.

Kaverini on virolainen ja hän sanoi, että Virossa kampaajat eivät utele. Kampaajat ovat Virossa arvostettuja ja hyvinpalkattuja. Olisiko Suomenkin kampaajien aika käyttäytyä fiksummin?

Minä en ole pariin vuoteen käynyt kampaajalla, koska en jaksa enkä halua puhua...

Mulla on myös kampaaja joka on todella kova puhumaan, kiva ihminen joo...mutta välillä ahdistaa just utelut mitä teen talvilomalla jne. Tulee sellainen olo, että pitäisi esim. lomallaolla hirveesti ohjelmaa, aina pitäisi olla jotain suunnitelmia vapaapäivinä. Asiakas määrittelee itse kuinka paljon haluaa kertoa elämästään ja kampaajan pitäisi kunnioittaa sitä. Jutustelu on mukavaa, mutta ei tarvitse kysellä liikaa. Ja tämä kampaaja on tosi hyvä, siksi käyn siellä siis...

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:34"]

Juuri näin, 24. Todella vaikeata minunkin vuorovaikutus- ja asiakaspalvelun opettajanakin on väistää liian suoraa kysymystä. "Mitä muuten työksesi teetkään". Niin, on ilmoja pidellyt....

[/quote]

Miten niin on opettajan vaikeata väistää kysymys? Eikö tuohon voi vastata "olen kasvatusalalla/ kieleen liittyvällä alalla...   teen töitä nuorten parissa/ teen työtä aikuisten parissa, mutta en mielelläni puhu työasioista vapaa-ajalla".

Ihmettelee opistomuotoisen sairaahoitajakoulutuksen saanut

epäakateeminen palstajuntti

Asiakkaita käy paljon ihan jo päivänkin aikana. Itse en ainakaan muista, enkä suoraan sanottuna ole edes kiinnostunut muistamaan joikaisen asiakkaani kanssa juttelemiani asioita. Onneksi suurin osa asiakkaista on mukavia, eikä tee itsestään tärkeää ja oleta että kaikki kuunnostus pyörii hänen asioidensa ympärillä. Minä mieluiten unohdan asiakkaiden asiat ja muut työasiat vapaa-ajallani. En siis utele, mutta kyllä minun asiakkaistani suurin osa aidosti juttelee ja kyselevät myös minun asioitani. Kyllä kerron jotain enkä pidä kaikkea uteluna. Kampaajalle saa myös sanoa, jos tuntuu että liikaa joutuu juttelemaan. Monesta asiasta ja pahasta mielestä pääsee, kun saa suutaan avattua vaikka edes sen verran :-)

Kampaajana 10 vuotta