Lue keskustelun säännöt.
Yhden lapsen vanhemmat, miten on?
10.03.2015 |
Pelottaako teitä vain yhden lapsen omaavia vanhempia koskaan se ikävä vaihtoehto, että ainoa lapsenne sairastuu vakavasti tai joutuu onnettomuuteen ja sen myötä kuolee? Ja nyt ei tarvita ketään mussottajaa joukkoon, joka alkaa jauhamaan, että voihan niitä lapsia olla vaikkapa viisi, ja kaikki menehtyy tulipalossa yms:ssa onnettomuudessa.
Ja eikö yhden lapsen vanhempia huoleta ainokaisensa sisarettomuus koskaan? Itse olen tavannut näitä vanhempiensa ainokaisia, ja aina he valittavat, että kun ei ole siskoa tai veljeä jne.
Kommentit (85)
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:05"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 15:58"]
Lapsen menetys on aina musertavaa, oli lapsia 1 tai 15. Ja elossa olevat eivät voi koskaan korvata poismennyttä! Typerä kysymys!!!!!!
[/quote]Typerä olet itse, sillä onhan nyt hyvänen aika vanhemmille eri asia, että ainut lapsensa menehtyy, ja jäljelle ei jää yhtään lasta, mutta jos on vaikkapa kuusi, ja yksi heistä kuolee, niin onhan nyt eri asia, että lapsia on senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään.
[/quote]
Tekeekö joku tosiaan lapsia tästä syystä? "Senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään" Aika älytöntä tekstiä, kuin jostain varastoitavasta tavarasta puhuisi.
[/quote]
Niinpä. Sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:06"]
Kun vastasyntynyt vauvani oli teholla kuolemassa, ei tullut mieleen, että olisipa sillä kaksonen... en usko, että lapsen menettäminen koskaan on helppoa vaikka niitä olisi useampi.
[/quote]Eihän tässä nyt ollutkaan kyse siitä yksistään, että lapsen kuolema olisi millään tavalla helppoa,vaan se tosia-asia, että jos se kuollut on ainoa lapsi, niin sen jälkeen ei ole enää yhtään lasta, sitä toistakaan ja kolmattakaan, jos niitä lapsia on useampi. Kainet sillä nyt on merkitystä, että äidille ja isälle jää edes vielä muut lapsensa, jos yksi perheestä kuolee. Mutta jos sillä ei ole mitään merkitystä, että niitä lapsia on muitakin, niin okei, ei sitten.
Mua kyllä vituttaa nää palstoilla ja tosielämässä vastaan tulevat länkyttäjät, jotka keksii toinen toistaa idiootimpia avauksia ja argumentteja yksilapsisuutta vastaan.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:10"]Minulla on yksi lapsi, enkä mitenkään pysty nyt ymmärtämään kysymyksesi pointtia. Ei lapsia korvata kuin marsua tai hamsteria. Tai jos on niin monta lasta, että tuollainen tilanne on päässyt syntymään, niin voisiko äiti päästä lepäämään.
No ei huoleta sisarettomuus. Ilmeisesti itselläsi on todella lämpimät välit johonkin sisareen. Mutta arvaapa, kaikilla ei ole ja se henkilö voi ollakin ystävä tai serkku tai muu, johon on tällaiset välit. Se että on syntynyt samasta aukosta ei takaa mitään.
[/quote]
Näin.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:09"]jos ainoat lapset ovat tyytyväisiä ainokaisuuteensa perinnön toivossa, niin so be it.
vahvistaa ainokaisista saamaani kuvaa
[/quote]
Kuka tässä on sellaista väittänyt ? Ei jumalauta taas. Sinä vahvistat käsitystä suuressa sisarusperheessä kasvaneesta marttyyrista joka on joutunut taistelemaan joka jäätelönpalasta ja vaaterievusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:06"]
Kun vastasyntynyt vauvani oli teholla kuolemassa, ei tullut mieleen, että olisipa sillä kaksonen... en usko, että lapsen menettäminen koskaan on helppoa vaikka niitä olisi useampi.
[/quote]Eihän tässä nyt ollutkaan kyse siitä yksistään, että lapsen kuolema olisi millään tavalla helppoa,vaan se tosia-asia, että jos se kuollut on ainoa lapsi, niin sen jälkeen ei ole enää yhtään lasta, sitä toistakaan ja kolmattakaan, jos niitä lapsia on useampi. Kainet sillä nyt on merkitystä, että äidille ja isälle jää edes vielä muut lapsensa, jos yksi perheestä kuolee. Mutta jos sillä ei ole mitään merkitystä, että niitä lapsia on muitakin, niin okei, ei sitten.
[/quote]
Se onkin kiva, että ne jäljelle jäävät lapset joutuvat sitten olemaan menetetyn korvikkeita ja kärsimään siitä lopun ikäänsä.
Mun äitini sai useita keskenmenoja ennen minua ja voi luoja sitä hysteriaa. Jokainen pienikin kipu oli katastofi ja elettiin pumpulissa koska pelkäsi minun menettämistä niin hirveästi aiempien menetysten takia.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:13"]Mua kyllä vituttaa nää palstoilla ja tosielämässä vastaan tulevat länkyttäjät, jotka keksii toinen toistaa idiootimpia avauksia ja argumentteja yksilapsisuutta vastaan.
[/quote]
Kateellisia kotkia ovat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:05"] [quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 15:58"] Lapsen menetys on aina musertavaa, oli lapsia 1 tai 15. Ja elossa olevat eivät voi koskaan korvata poismennyttä! Typerä kysymys!!!!!! [/quote]Typerä olet itse, sillä onhan nyt hyvänen aika vanhemmille eri asia, että ainut lapsensa menehtyy, ja jäljelle ei jää yhtään lasta, mutta jos on vaikkapa kuusi, ja yksi heistä kuolee, niin onhan nyt eri asia, että lapsia on senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään. [/quote] Tekeekö joku tosiaan lapsia tästä syystä? "Senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään" Aika älytöntä tekstiä, kuin jostain varastoitavasta tavarasta puhuisi. [/quote] Niinpä. Sairasta.
[/quote] Itse olet sairas, ja kyvytön käsittämään. Taidatkin olla se ainokainen, ongelmainen, orpolapsi, joka on menettänyt jopa omat vanhempansa, niitäkään kun ei voi olla kuin yksi biologinen äiti ja isä.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:06"]
Kun vastasyntynyt vauvani oli teholla kuolemassa, ei tullut mieleen, että olisipa sillä kaksonen... en usko, että lapsen menettäminen koskaan on helppoa vaikka niitä olisi useampi.
[/quote]Eihän tässä nyt ollutkaan kyse siitä yksistään, että lapsen kuolema olisi millään tavalla helppoa,vaan se tosia-asia, että jos se kuollut on ainoa lapsi, niin sen jälkeen ei ole enää yhtään lasta, sitä toistakaan ja kolmattakaan, jos niitä lapsia on useampi. Kainet sillä nyt on merkitystä, että äidille ja isälle jää edes vielä muut lapsensa, jos yksi perheestä kuolee. Mutta jos sillä ei ole mitään merkitystä, että niitä lapsia on muitakin, niin okei, ei sitten.
[/quote]
Se onkin kiva, että ne jäljelle jäävät lapset joutuvat sitten olemaan menetetyn korvikkeita ja kärsimään siitä lopun ikäänsä.
Mun äitini sai useita keskenmenoja ennen minua ja voi luoja sitä hysteriaa. Jokainen pienikin kipu oli katastofi ja elettiin pumpulissa koska pelkäsi minun menettämistä niin hirveästi aiempien menetysten takia.
[/quote]
Näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään haluaisi ainoa lapseni kuolevan, mutta eipä se sisarus häntä korvaisi. Sisarettomuus ei huoleta. Halusimme alunperinkin vain yhden lapsen ja pysyimme päätöksessämme, joten mitäpä sitä sisaruksettomuudesta tai kuoleman ajattelusta tekemään ongelmaa.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:05"] [quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 15:58"] Lapsen menetys on aina musertavaa, oli lapsia 1 tai 15. Ja elossa olevat eivät voi koskaan korvata poismennyttä! Typerä kysymys!!!!!! [/quote]Typerä olet itse, sillä onhan nyt hyvänen aika vanhemmille eri asia, että ainut lapsensa menehtyy, ja jäljelle ei jää yhtään lasta, mutta jos on vaikkapa kuusi, ja yksi heistä kuolee, niin onhan nyt eri asia, että lapsia on senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään. [/quote] Tekeekö joku tosiaan lapsia tästä syystä? "Senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään" Aika älytöntä tekstiä, kuin jostain varastoitavasta tavarasta puhuisi. [/quote] Niinpä. Sairasta.
[/quote] Itse olet sairas, ja kyvytön käsittämään. Taidatkin olla se ainokainen, ongelmainen, orpolapsi, joka on menettänyt jopa omat vanhempansa, niitäkään kun ei voi olla kuin yksi biologinen äiti ja isä.
[/quote]
Hanki jotain apua, ei ihan tervettä tekstiä nyt ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:17"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:05"] [quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 15:58"] Lapsen menetys on aina musertavaa, oli lapsia 1 tai 15. Ja elossa olevat eivät voi koskaan korvata poismennyttä! Typerä kysymys!!!!!! [/quote]Typerä olet itse, sillä onhan nyt hyvänen aika vanhemmille eri asia, että ainut lapsensa menehtyy, ja jäljelle ei jää yhtään lasta, mutta jos on vaikkapa kuusi, ja yksi heistä kuolee, niin onhan nyt eri asia, että lapsia on senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään. [/quote] Tekeekö joku tosiaan lapsia tästä syystä? "Senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään" Aika älytöntä tekstiä, kuin jostain varastoitavasta tavarasta puhuisi. [/quote] Niinpä. Sairasta.
[/quote] Itse olet sairas, ja kyvytön käsittämään. Taidatkin olla se ainokainen, ongelmainen, orpolapsi, joka on menettänyt jopa omat vanhempansa, niitäkään kun ei voi olla kuin yksi biologinen äiti ja isä.
[/quote]
Voi vittu. Mulla on kolme lasta. Ja jos yksi kuolee, muut eivät häntä korvaa. Itsellä myös 2 siskoa.
Mutta jatka toki teoriaasi, miten muut lapset paikkaavat kuolleen lapsen tilan noin tosta vaan.
Mulla on yksi ja jos hälle tapahtuisi jotain, en haluaisi yhdenkään lapsen sitä tuskaa käyvän läpi tai näkevän mitä minä tilanteessa kävisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:18"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:05"] [quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 15:58"] Lapsen menetys on aina musertavaa, oli lapsia 1 tai 15. Ja elossa olevat eivät voi koskaan korvata poismennyttä! Typerä kysymys!!!!!! [/quote]Typerä olet itse, sillä onhan nyt hyvänen aika vanhemmille eri asia, että ainut lapsensa menehtyy, ja jäljelle ei jää yhtään lasta, mutta jos on vaikkapa kuusi, ja yksi heistä kuolee, niin onhan nyt eri asia, että lapsia on senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään. [/quote] Tekeekö joku tosiaan lapsia tästä syystä? "Senkin jälkeen vielä viisi, eikä yhtään ketään" Aika älytöntä tekstiä, kuin jostain varastoitavasta tavarasta puhuisi. [/quote] Niinpä. Sairasta.
[/quote] Itse olet sairas, ja kyvytön käsittämään. Taidatkin olla se ainokainen, ongelmainen, orpolapsi, joka on menettänyt jopa omat vanhempansa, niitäkään kun ei voi olla kuin yksi biologinen äiti ja isä.
[/quote]
Hanki jotain apua, ei ihan tervettä tekstiä nyt ole.
[/quote]
Niinpä. Aika aggressivinen tapaus. Eivät ole sisarukset ainakaan tehneet tästä eukosta empaattista!
Mitäpä jos sulle ap tulee syöpäkasvain perseeseen?aatteleppa ite,ihan ite!
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 15:51"]Pelottaako teitä vain yhden lapsen omaavia vanhempia koskaan se ikävä vaihtoehto, että ainoa lapsenne sairastuu vakavasti tai joutuu onnettomuuteen ja sen myötä kuolee?
[/quote]
Mä luulen että tuo pelottaa melko suurta osaa vanhemmista riippumatta siitä onko niitä lapsia yksi tai useampia?
Tarkoititkin ehkä kysyä eikö yhden lapsen vanhempia pelota että heillä ei olisi elossa olevia lapsia (= he olisivat lapsettomia) jos ainokainen kuolisi tai he eivät pystyisi kokemaan enää vanhemmuuden onnea jos lapselle sattuisi jotakin vakavaa. Joitakin tuo varmasti pelottaisi, mutta en usko että läheskään kaikkia.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:20"]Mitäpä jos sulle ap tulee syöpäkasvain perseeseen?aatteleppa ite,ihan ite!
[/quote]
Mä olen ainoa lapsi ja kaipasin sisaruksia nimenomaan juuri vanhempien kuollessa (kuolivat yhdessä onnettomuudessa kun olin jo aikuinen). Olisi ollut helpotus jos olisi ollut joku tukena kun piti järjestää talon tyhjäykset ja muut, ja joku joka olisi tuntenut minut aina ja tietäisi perhehistoriani. Nyt minulla on vain mieheni. Lapsena en kaivannut sisaruksia leikkikaveriksi, sitä varten on ystävät, mutta aika noloa perustella tätä tyytyväisyyttä ainokaisuuteen perintöriitojen välttämisellä. Ottaisin mieluummin pari perintöriitaakin jos olisi joku, joka on omaa verta ja jakaa lapsuusmuistot. Näin ohiksena.
Olen ainut lapsi ja onnellinen siitä, en todellakaan haluaisi sisarusta enkä lapsenakaan halunnut. Olin todella onnellinen että sain kaiken äitini huomion kun kaverit taistelivat mustasukkaisina äitin huomiosta.. N20
Olen ainoa lapsi, jolla on yksi ainoa lapsi ja ehkä ainoaksi jääkin. On monia syitä, miksi jotkut eivät saa ja halua enempää. Eniten pelkään sitä, että jos jotain ikävää tapahtuisi, niin joku ap:n kaltainen epäempaattinen ihminen tulisi aikomaan päätään, vääntämään veistä haavassa ja pätemään omalla erinomaisuudellaan. Miksi ei saa todeta, että useampikin lapsi voi kuolla kerralla? Pahinta on se, että jotkut suurperheelliset ovat niin perhekeskeisiä, että pitävät itseään itseriittoisina. Joistain perheellisistä ei ole esim. ystäväksi ja muuksi läheiseksi, kun kaikki pyörii oman navan ympärillä. Toki se johtuu käytännön asioista myös. Täytyyhän siitä omasta perheestä huolehtiakin. Kuka muukaan sen tekisi? Näin ainokaisena ainokaisen vanhempana koen joskus tietynlaista syrjintää, kun jotkut haluavat elää sitä perhe-elämäänsä oman lähisukunsa kanssa. Esimerkiksi minä kaipaisin elämääni ystäviä ja myös lapselleni, mutta aina löytyy noita äitituttavia ja muita, jotka möläyttävät, että pitää hankkia lapselle sisaruksia leikkikaveriksi. On se vähän semmoinen viesti, että eikö meidän seura kelpaa esim. teille, kun noin suoraan käsketään painua omiin oloihimme ja repiä oma seura omasta perseestä. Puistoissakin näkee paljon sisaruksia leikkimässä keskenään. Joillain lapsilla on taitoa ottaa muitakin lapsia mukaan, mutta jotkut nyhjäävät vain keskenään. Ja kuka sen yksinäisen lapsen kanssa sitten olisi? Kyllä minä tiedän millaista on olla ainoa ja yksinäinen, kun kaikki muut keskittyvät vain omaan perheeseen. Jotkut sanovat tosi kärkkäästi, että et sinä kuulu meidän joukkoon. Ystävyydelle rajattu aika on kuitenkin aika pieni monille suomalaisille. Toki on hienoa, jos on sisaruksia, joista on seuraa, mutta mielestäni aika itsekästä keskittyä vain omaan perheeseen.