koen riittämättömyyttä kun luen blogeja
Ei vain ole aikaa tai rahaa saada omasta kodista ja elämästä sellaista kuin niissä blogeissa on. En jaksa jatkuvasti siivota ja ylläpitää sitä siisteystasoa mikä olisi hyvä mielestäni. Minulla ei ole varaa ostaa sellaisia huonekaluja ja tavaroita mitä niissä blogeissa on. Koen olevani epäonnistunut ja keskivertoa huonompi kun tienaan vähän ja olen perusduunissa. Ei ole edes aikaa viettää lasten kanssa tarpeeksi ja keskittyä heihin ja opettaa. Tunnen olevani laiska ja luuseri. Haluaisin elämästäni hohdokkaampaa. Ei vain ole energiaa ja rahaa siihen. Seuraan siis blogeja lattemamma ja kaunis pieni elämä jne.näitä lifestyle sisustusblogeja.
Kommentit (66)
nro 20, en ole koskaan haukkunut toisen kotia tai vaatteita. Olen saattanut olla kateellinen sille että joku voi olla kotona lasten kanssa tai jos joku on ahkerampi tai parempi leipomaan/kokkaamaan tai on muuten ahkerampi/jaksavampi siivoamaan. En kehuskele millään koskaan ainakaan tahallani. Olen omassa suvussani/lähipiirissäni ehkä onnistuneimpia? Miten se sitten mitataan? Rahassa joka kiinni omaisuudessa vai vapaa-ajassa? Koulutuksessa? Koen silti riittämättömyyttä. En ole kuitenkaan sellainen perinteinen kodinhengetär. En ole saanut siihen kotoa esimerkkiä. Mies kyllä osallistuu minkä jaksaa mutta tekee pitkää päivää. En ole tarpeeksi koulutetussa ammatissa että olisi varaa ostaa mitä vaan. Olen kuitenkin koulutettu ja pyrkinyt parhaaseen. Olen myös yrittänyt päästä korkeakouluun mutta ei ole onnistunut. Ehkä oli liikaa projekteja samaan aikaan, kun oli työ,pienet lapset ja talon rakennus. Ei tullut luettua tarpeeksi ja valmennuskursseihin ei ollut aikaa/rahaa. Olen ihan peruskodista, vanhemmat auttaneet minkä pystyneet mutta en ole saanut valmiiksi maksettua/pureskeltua elämää ja varakasta pankkitiliä. Ehkei ole tarpeeksi neuvottu tai ohjattu. Tai olisi sitten pitänyt itse tajuta ja olla parempi ihminen. Verrattu on aina pienestä asti muihin. Myös yksi sukulainen on kova huomauttelemaan epätäydellisyydestäni, miten muut ovat parempia.
En tiedä näistä blogisteista käyvätkö he 5:nä päivänä viikossa töissä 8h/pvä. Ja onko heillä muita apuja käytettävissä? Rahaa ainakin tuntuu olevan. Itse en ole niin narsistinen että perustaisin blogia. Joskus sitä mietin mutta en osaisi "teeskennellä" tarpeeksi. Lisäksi pelkään että kaikki nuoruuden ym. mokailut ongittaisiin kaikkien tietoon. ;)
Hitsi, kun on pitänytkin koukuttua noihin blogeihin...
ap
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:52"]Tarkotin että jos alkaisit pitää blogia, niin maanantaina kirjoittaisit miten olikin ihanaa pelata koko perheen voimin lautapeleja kynttilän valossa <333 ja valokuvia lavastetusta pelihetkestä.
Tiistaina kirjoittaisit että vaatehuolto on ihanaa kun eihän sitä meinaa muuten muistaa mitä kaikkia ihanuuksia sitä kaapissa onkaan <<<<3 kuvia parista viikatusta vaatteesta pyykkilaudalla ja joku kauluspaita taustalla henkarissa. Pesupulveri lasipurkkiin!
Keskiviikkona jos et jaksa mitään, kuvaa ikkunasta jotain puuta ja laita kaveriksi joku syvällinen mietelause. Keskiviikkona otetaan aikaa rauhoittumiseen ja itsetutkiskeluun, hyväksi tällaisessa kiireessä <3
Torstaina teet ruokaa, kuvaa tomaattikastiketta ja yrttejä. Ihanaa kun voi helposti tehdä terveellistä kotiruokaa arkipäivänäkin! Hyvää ruokahalua!
Perjantaina kuvaat lapsia ulkona, vaikka samalla reissulla kun haet päiväkodista. Kumisaappailla kelpaa lätsytellä lätäköissä, lasten ilo tarttuu <3 <3!
Lauantaina siivouspäivä, järjestelin tämän lipaston uusiksi ja otin 40 kuvaa. Ihanaa kun sai käytyä nurkkia läpi, jotenkin paljon helpompi hengittää! <3 oma koti <3 !
Sunnuntaina vaikka sitten elokuva sohvalla, ihanaa rauhoittua puuhakkaan viikon jälkeen koko perheen kesken kotosalla. <3 x 7
[/quote]. Juuri näin!:) voisit rueta bloggaajaksi.
Siis sehän on ihan faktaa, että bloggaajat rajaavat kuvia, asettelevat tarkasti tavarat ennen kuin ottavat kuvia. Jotkut bloggaajat ovat hauskasti raottaneetkin tätä illuusiota ottamalla ennen ja jälkeen-kuvia, tai kuvan samasta tilasta toisesta kuvakulmasta. Siis esim. olohuoneen pöytä täynnä sekalaista rojua, lattialla leluja. Nostetaan rojut lipaston päälle, työnnetään lelut jalalla kauemmaksi. Kynttilät palamaan pöydälle ja tarkasti rajattu kuva tästä tunnelmallisesta hetkestä! Tai sitten jos se pöytä onkin siisti, mutta toiselta puolen huonetta kuvatessa näkyisi pyykkiteline, imuri, lattialle jääneet sukat ja lapsen piirtämä suhru tapetissa, niin otetaan kuva toisesta suunnasta, josta näkymä on ilman siivoamista siisti. Ja taas sen kuvan rajaus ja kynttilät!
Ymmärrän että teinitytöt eivät osaa erottaa photoshopattuja mallikuvia todellisuudesta ja ahdistuvat, mutta että aikuinen, äiti-ihminen ei osaa erottaa siloteltua, kaunisteltua tarinaa todesta niin... hiljaiseksi vetää.
Kuule, älä suotta koe riittämättömyyttä. Bloggaajan ammatti on ihan suoraan jostain hoi. Teet niin tai näin, niin aina joku saa aihetta valittaa. Ei ole herkkua olla koko ajan silmätikkuna. Koti ei todellisuudessa ole todellakaan niin viivasuorasti aseteltu ja sisustettu. Hemmetinmoinen työ, että saa kuvat otettua. Kirjoittamiseen ja kuvankäsittelyyn menee tuhottomasti aikaa. Isossa osaa yhteistyöbloggauksista on paljon sellaista tekemistä, joka ei näy mihinkään. Pahimmillaan yhteen postaukseen tuhrautuu ihan työpäivän verran aikaa. Palkka on huono ja sairaslomia ei tunneta, puhumattakaan kesälomista. Että silleen. Ei bloggaajan elämä ole mitään kiiltokuvaa, kuvien nappailua nopsasti ja parin lauseen nopeaa kirjoittamista. Se raha ei tule helpolla, ainakaan, jos on tunnollinen bloggaaja.
Ja tähän liittyen mua onkin alkanut ärsyttämään muutamien fb-kavereiden päivitykset. Huomaa, että lukevat blogeja ja yrittävät kaiki tavoin luoda samanlaista illuusiota, siloiteltua kuvaa ihanasta elämästä. Kuvat on aina juuri sitä kynttilät palaa, viinilasit, ruusut kauniisti maljakossa ja sitten joku yliällö teksti siihen. Kun itse sukulaisena tietää, että totuus sinäkin päivänä on, että exän kanssa on riidelty lapsen asioista, luottokortti on tapissa ja mies pikkujouluissa eikä kotona nauttimassa vaimon kanssa sitä ihanaa uutuusviiniä...
Minä en todellakaan kadehdi blogien pitäjiä. Monella näistä ei ole edes koulutusta ja kunnollista ammattia vaan blogin pitäminen tuo jotakin rahaa (suurimmalla osalla huonosti) ja ilmaisia rytkyjä/tavaroita. Mitä sen jälkeen kun lukijakunta pienenee?
Omassa elämässä arvostan juuri perheen ja kodin lisäksi myös mielenkiintoista ammattiani jossa pystyn jatkuvasti kehittymään ja koen tekeväni tärkeää työtä. Palkkakin on ok, ei superhyvä mutta kyllä sillä pari kertaa vuodessa matkustelee ja kotia laittaa. Kyllä tuntuisi kuivalta jos elämänsisältö olisi uudet shoppailut ja niistä kirjoittaminen.
Sulla on kaksi vaihtoehtoa, joko sä muutat elämässä jotain että olisit onnellisempi tai sitten sä alat arvostaan sitä mitä sulla on jo.
Kaikki löytää halutessaan johonkin verrata että tulee luuseri olo. Rikkaat löytää aina rikkaampia ihmisiä jne.
mä en lue niitä sillä ne vain hienostelee ja luulee että materia on tärkeää
Ja mieti nyt miten paljon ne saa sitä roinaa ilmatteeks:D
Mä en edes lue blogeja ja tunnen itseni vähän ulkopuoliseksi kun muut naiset juoruaa jostakin bloggareista eikä yhtään kiinnosta enkä edes tiedä mistä ne puhuu...
Mun mielestä bloggaajien elämät vaikuttavat kaiken julkisen pinnan kiillotuksen jälkeen todella sisällöttömiltä ja yksinäisiltä.
Blogeissa tuskin kerrotaan absoluuttista totuutta kenenkään elämästä. Ei kuvata kuin parhaat palat. Perus arki ja elämä on aika arkista. Elä tuhlaa omaa elämääsi vertaamalla itseäsi toisiin vaan rakenna oma elämäsi mieleiseksesi. Juhla ei tuntuisi ilman arkea miltään ;)
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 08:48"]
Sulla on kaksi vaihtoehtoa, joko sä muutat elämässä jotain että olisit onnellisempi tai sitten sä alat arvostaan sitä mitä sulla on jo. Kaikki löytää halutessaan johonkin verrata että tulee luuseri olo. Rikkaat löytää aina rikkaampia ihmisiä jne.
[/quote]
On kolmaskin: tajuat, että blogit on vain osa todellisuudesta. Mistäs sinä tiedät, kuinka paljon blogistit puunaavat, lainaavat, esittävät, jättävät kertomatta/kuvaamatta.
Mulla on siskoni kanssa tapana ottaa huvikseen someen "täydellisiä" leivontakuvia yms. Siis tehdään nätti kakku, stailataan pöytä nätisti, otetaan nätti kuva ja postataan nätin kommentin kanssa. Eihän sitä kukaan niistä kuvista tiedä, että lapset huutaa, mies on ties missä, raha stressaa ja kämppä on kuin pommin jälkiltä :D
Eiks aika moni noista bloggareista oo työttömiä, joten niillä onkin aikaa puunata ja tuunata kämppäänsä kaikki päivät, että sikäli, ei kovin hohdokasta elämää.
Varmaan aika tyypillisiä tunteita ja ajatuksia. Kenenkään arki ei todellisuudessa ole pelkästään blogipostausten mukainen, vaan niiden ulkkopuolella on myös kiukuttelevia lapsia, parisuhderiitoja, väsyneitä kauppareissuja, siivottomia koteja/huoneita ja kaikkea sitä, mitä jokaisella ihmisellä joskus on sen puuteripilven lisäksi. Niitä ei vain tuoda esille blogissa. Sama ilmiö pätee facebookiin. Ennen blogeja ja somea ihmiset kohtasivat lähinnä kasvotusten tai puhelimessa; silloin toisen eleistä ja äänensävyistä pystyi lukemaan myös niitä "aitoja" fiiliksiä. Statuspäivityksen voi kirjoittaa hymiöillä höystettynä tai blogikuvat ottaa hymy pyllyssä, vaikka heti kuvan oton jälkeen romahtaisi. Mielestäni tämä vääristää mielikuvia, joita somen kautta saa muiden ihmisten elämästä. Regointi livetilanteissa paljastaa myös paremmin ihmisten todellisia ajatuksia, sillä facessa tai blogissa muiden kommentteihin vastaamista voi harkita pitkään, jolloin vastaukset eivät ole "spontaaneja reaktioita", vaan laskelmoituja, omaa minäkuvaa halutunlaisiksi pönkttäviä.
Ala pitää itse blogia :). Ehkä tulee parempi mieli.
Repesin 25!!! Totaalinen repskops keskellä avokonttoria.... Okei, täytyy syyttää tuota hauskaa palaverimuistiota tai jotain... ;D