koen riittämättömyyttä kun luen blogeja

Mä en tiedä miten mä muuttaisin elämääni sellaiseksi kuin noissa blogeissa. Ei mulla ole varaa kalliisiin huonekaluihin tai vaatteisiin itselle tai lapsille. Vaikka käyn töissä. Työ on vaativaa asiakaspalvelua ja vaatii veronsa. Tuntuu että se vie voimia ja ei jaksa töiden jälkeen puunata kotia tarpeeksi. Kun kaupassa käyntiin ja ruuan tekemiseenkin menee aikaa joka päivä. Sitten pitäisi vielä jaksaa silittää päivittäin,pestä vaatteita,ripustaa kuivumaan,imuroida,pestä vessat ja lavuaarit, laittaa keittiötä. Mulla menee noihin aikaa. Ja sitten pitäisi tehdä suurempia siivoustöitä mitä jäänyt roikkumaan,ikkunoiden pesu,jynssätä ja järjestellä kaikki paikat jne. Pitäisi olla aikaa etsiä ja löytää toisiinsa yhteensopivia tyylikkäitä vaatteita itselle ja perheelle. Päivittää kotia ja huonekaluja ja tehdä remonttia. Olla vielä lasten kanssa ja leipoa. En tiedä miten te muut onnistutte tai blogistit? haluaisin olla se täydellinehn Martha Stewart kopio. Joka järkkää ja laittelee ja koti on järjestyksessä ja täydellisen siisti. Tuntuu vaan että aika ja jaksaminen ei riitä tai sitten olen vain laiska tai huono organisoimaan. En ole saanut hyvää esimerkkiä. Äitini oli uraäiti jolla ei aikaa lapsille tai kodille.

ap

Tervetuloa ihmiseksi ap. Lukisin paljon mieluummin sun blogia aidosta elämästä sotkuineen ja ongelmineen kuin noita muovisia ja siloteltuja unelmaelämäblogeja. Ne on tehty rahan toivossa, ja siltä ne myös näyttävät. Minuakin ne lähinnä ahdistavat.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 08:42"]

Ei vain ole aikaa tai rahaa saada omasta kodista ja elämästä sellaista kuin niissä blogeissa on. En jaksa jatkuvasti siivota ja ylläpitää sitä siisteystasoa mikä olisi hyvä mielestäni. Minulla ei ole varaa ostaa sellaisia huonekaluja ja tavaroita mitä niissä blogeissa on. Koen olevani epäonnistunut ja keskivertoa huonompi kun tienaan vähän ja olen perusduunissa. Ei ole edes aikaa viettää lasten kanssa tarpeeksi ja keskittyä heihin ja opettaa. Tunnen olevani laiska ja luuseri. Haluaisin elämästäni hohdokkaampaa. Ei vain ole energiaa ja rahaa siihen. Seuraan siis blogeja lattemamma ja kaunis pieni elämä jne.näitä lifestyle sisustusblogeja.

[/quote]

Ok, mitä sitten? Onko se bloggaajien vika, että sulla on huono itsetunto ja olet laiska? 

En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka tekevät asioita joista tulevat pahalle tuulelle. Lue blogeja, joissa on ruma ja sekainen koti, eikä lapsia huomioida. Voit toki jatkaa säälin kerjäämistä täällä. :)

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:08"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 08:42"]

Ei vain ole aikaa tai rahaa saada omasta kodista ja elämästä sellaista kuin niissä blogeissa on. En jaksa jatkuvasti siivota ja ylläpitää sitä siisteystasoa mikä olisi hyvä mielestäni. Minulla ei ole varaa ostaa sellaisia huonekaluja ja tavaroita mitä niissä blogeissa on. Koen olevani epäonnistunut ja keskivertoa huonompi kun tienaan vähän ja olen perusduunissa. Ei ole edes aikaa viettää lasten kanssa tarpeeksi ja keskittyä heihin ja opettaa. Tunnen olevani laiska ja luuseri. Haluaisin elämästäni hohdokkaampaa. Ei vain ole energiaa ja rahaa siihen. Seuraan siis blogeja lattemamma ja kaunis pieni elämä jne.näitä lifestyle sisustusblogeja.

[/quote]

Ok, mitä sitten? Onko se bloggaajien vika, että sulla on huono itsetunto ja olet laiska? 

En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka tekevät asioita joista tulevat pahalle tuulelle. Lue blogeja, joissa on ruma ja sekainen koti, eikä lapsia huomioida. Voit toki jatkaa säälin kerjäämistä täällä. :)
[/quote]
En havainnut mitään laiskaa ap:n elämän kuvauksessa. On eri asia olla ammattiblogisti jonka elämä pyörii kodin ja kuppikakkujen ja uusien käsilaukkujen ympärillä kuin pyörittää ruuhkavuosissa ihan oikeaa elämää.

Minulla on kaunis koti ja tarpeeksi rahaa ostaa mitä tahansa huonekaluja. Olen myös siisti ja käyn töissä, lapsilla kivat harrastukset. Luen noita blogeja ja ne inspiroivat enkä tule kateelliseksi, jos jollain on hienompi talo kuin meillä! 

Minulle tulee ahdistunut olo, jos käyn rumassa, sekaisessa kämpässä, missä lapset ovat jääneet vaille huomiota. Ehkä nämä menestyjien blogit eivät vain sovi ap:lle joka on alisuoriutunut elämästä? 

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:11"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:08"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 08:42"] Ei vain ole aikaa tai rahaa saada omasta kodista ja elämästä sellaista kuin niissä blogeissa on. En jaksa jatkuvasti siivota ja ylläpitää sitä siisteystasoa mikä olisi hyvä mielestäni. Minulla ei ole varaa ostaa sellaisia huonekaluja ja tavaroita mitä niissä blogeissa on. Koen olevani epäonnistunut ja keskivertoa huonompi kun tienaan vähän ja olen perusduunissa. Ei ole edes aikaa viettää lasten kanssa tarpeeksi ja keskittyä heihin ja opettaa. Tunnen olevani laiska ja luuseri. Haluaisin elämästäni hohdokkaampaa. Ei vain ole energiaa ja rahaa siihen. Seuraan siis blogeja lattemamma ja kaunis pieni elämä jne.näitä lifestyle sisustusblogeja. [/quote] Ok, mitä sitten? Onko se bloggaajien vika, että sulla on huono itsetunto ja olet laiska?  En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka tekevät asioita joista tulevat pahalle tuulelle. Lue blogeja, joissa on ruma ja sekainen koti, eikä lapsia huomioida. Voit toki jatkaa säälin kerjäämistä täällä. :) [/quote] En havainnut mitään laiskaa ap:n elämän kuvauksessa. On eri asia olla ammattiblogisti jonka elämä pyörii kodin ja kuppikakkujen ja uusien käsilaukkujen ympärillä kuin pyörittää ruuhkavuosissa ihan oikeaa elämää.

[/quote]

Ihan oikeaa elämää? Entä vaikka Kalastajan vaimo? Itse en ole bloggari, mutta minulla on vaativa työ, 3 lasta, mies, iso piha, kaunis koti, joka on aina siisti. Vaatteet ovat muodikkaita, mutta emme tee siitä numeroa. Ei se niin hankalaa voi olla. Miksi kuitenkaan kadehtia, jos itse ei (muka) kiinnosta?

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:14"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:11"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:08"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 08:42"] Ei vain ole aikaa tai rahaa saada omasta kodista ja elämästä sellaista kuin niissä blogeissa on. En jaksa jatkuvasti siivota ja ylläpitää sitä siisteystasoa mikä olisi hyvä mielestäni. Minulla ei ole varaa ostaa sellaisia huonekaluja ja tavaroita mitä niissä blogeissa on. Koen olevani epäonnistunut ja keskivertoa huonompi kun tienaan vähän ja olen perusduunissa. Ei ole edes aikaa viettää lasten kanssa tarpeeksi ja keskittyä heihin ja opettaa. Tunnen olevani laiska ja luuseri. Haluaisin elämästäni hohdokkaampaa. Ei vain ole energiaa ja rahaa siihen. Seuraan siis blogeja lattemamma ja kaunis pieni elämä jne.näitä lifestyle sisustusblogeja. [/quote] Ok, mitä sitten? Onko se bloggaajien vika, että sulla on huono itsetunto ja olet laiska?  En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka tekevät asioita joista tulevat pahalle tuulelle. Lue blogeja, joissa on ruma ja sekainen koti, eikä lapsia huomioida. Voit toki jatkaa säälin kerjäämistä täällä. :) [/quote] En havainnut mitään laiskaa ap:n elämän kuvauksessa. On eri asia olla ammattiblogisti jonka elämä pyörii kodin ja kuppikakkujen ja uusien käsilaukkujen ympärillä kuin pyörittää ruuhkavuosissa ihan oikeaa elämää.

[/quote]

Ihan oikeaa elämää? Entä vaikka Kalastajan vaimo? Itse en ole bloggari, mutta minulla on vaativa työ, 3 lasta, mies, iso piha, kaunis koti, joka on aina siisti. Vaatteet ovat muodikkaita, mutta emme tee siitä numeroa. Ei se niin hankalaa voi olla. Miksi kuitenkaan kadehtia, jos itse ei (muka) kiinnosta?

[/quote]

Koska kiinnostaa, ;)

Ap on varmaan näitä, joita "ei kiinnosta olla pinnallinen", ja sitten kateuksissa tiuskitaan kaverin kauniissa kartanossa kaikki uudet sohvatyynyt ja kalliit käsiveskat turhaksi. Kenties sanoo vielä lähteissään, että "rumat ne vaatteilla koreilee." Tällöin oma riittämättömyys on kätevästi ulkoistettu kaverin ongelmaksi, jonka ainoa vika oli se, että hänellä oli esteettistä silmää. 

Yök miten iljettävä vaaleanpunainen blogi tuo lattemamma. Naiset on kyllä ihan omituisia välillä.

Kateus tulee kun verta omaa arkea toisen huipppuhetkiin. Mitä väliä on kalliilla tavaroilla kun toisaalta luottokortit on tapissa ja ulosotto uhkaa? Kämpän ei tarvise pysyä siistinä kuin kuvan oton verran. Lasten kanssa voi sanoa tehneensä ihan mitä vaan ja antaa lukijan ymmärtää mitä haluaa. Kaiken voi koristella ja saada kuulostamaan hyvältä. Ap älä ole hölmö!

mitä ihmettä sä silität joka päivä? mulla neljä lasta ja silitettävää on ehkä neljä kertaa vuodessa

KPE:tä ei kannata kadehtia, kun pitää mielessä lähtökohdat joista he ovat kotoisin. Kyllä jokaisella jolla on varakkaat vanhemmat, on helppoa tehdä itselleen oma KPE-elämä, mutta itse arvostan enemmän sellaista, että on kotoisin köyhästä tai edes normaaliperheestä ja on siitä huolimatta onnistunut luomaan itselleen menestyksekkään elämän.

Tarkotin että jos alkaisit pitää blogia, niin maanantaina kirjoittaisit miten olikin ihanaa pelata koko perheen voimin lautapeleja kynttilän valossa <333 ja valokuvia lavastetusta pelihetkestä.

Tiistaina kirjoittaisit että vaatehuolto on ihanaa kun eihän sitä meinaa muuten muistaa mitä kaikkia ihanuuksia sitä kaapissa onkaan <<<<3 kuvia parista viikatusta vaatteesta pyykkilaudalla ja joku kauluspaita taustalla henkarissa. Pesupulveri lasipurkkiin!

Keskiviikkona jos et jaksa mitään, kuvaa ikkunasta jotain puuta ja laita kaveriksi joku syvällinen mietelause. Keskiviikkona otetaan aikaa rauhoittumiseen ja itsetutkiskeluun, hyväksi tällaisessa kiireessä <3

Torstaina teet ruokaa, kuvaa tomaattikastiketta ja yrttejä. Ihanaa kun voi helposti tehdä terveellistä kotiruokaa arkipäivänäkin! Hyvää ruokahalua!

Perjantaina kuvaat lapsia ulkona, vaikka samalla reissulla kun haet päiväkodista. Kumisaappailla kelpaa lätsytellä lätäköissä, lasten ilo tarttuu <3 <3!

Lauantaina siivouspäivä, järjestelin tämän lipaston uusiksi ja otin 40 kuvaa. Ihanaa kun sai käytyä nurkkia läpi, jotenkin paljon helpompi hengittää! <3 oma koti <3 !

Sunnuntaina vaikka sitten elokuva sohvalla, ihanaa rauhoittua puuhakkaan viikon jälkeen koko perheen kesken kotosalla. <3 x 7

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:52"]

Tarkotin että jos alkaisit pitää blogia, niin maanantaina kirjoittaisit miten olikin ihanaa pelata koko perheen voimin lautapeleja kynttilän valossa <333 ja valokuvia lavastetusta pelihetkestä.

Tiistaina kirjoittaisit että vaatehuolto on ihanaa kun eihän sitä meinaa muuten muistaa mitä kaikkia ihanuuksia sitä kaapissa onkaan <<<<3 kuvia parista viikatusta vaatteesta pyykkilaudalla ja joku kauluspaita taustalla henkarissa. Pesupulveri lasipurkkiin!

Keskiviikkona jos et jaksa mitään, kuvaa ikkunasta jotain puuta ja laita kaveriksi joku syvällinen mietelause. Keskiviikkona otetaan aikaa rauhoittumiseen ja itsetutkiskeluun, hyväksi tällaisessa kiireessä <3

Torstaina teet ruokaa, kuvaa tomaattikastiketta ja yrttejä. Ihanaa kun voi helposti tehdä terveellistä kotiruokaa arkipäivänäkin! Hyvää ruokahalua!

Perjantaina kuvaat lapsia ulkona, vaikka samalla reissulla kun haet päiväkodista. Kumisaappailla kelpaa lätsytellä lätäköissä, lasten ilo tarttuu <3 <3!

Lauantaina siivouspäivä, järjestelin tämän lipaston uusiksi ja otin 40 kuvaa. Ihanaa kun sai käytyä nurkkia läpi, jotenkin paljon helpompi hengittää! <3 oma koti <3 !

Sunnuntaina vaikka sitten elokuva sohvalla, ihanaa rauhoittua puuhakkaan viikon jälkeen koko perheen kesken kotosalla. <3 x 7

[/quote]

Hienosti kuvailtu! Mua on aina naurattanut nää hektistä elämää viettävät kotiäitibloggaajat.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:24"]

Luulen, että useimmat blogit ovat suosittuja sen takia että ne esittelevät "saavuttamatonta" elämää. Miksi verrata itseään joihinkin poikkeustapauksiin? Joillain ihmisillä sattuu olemaan erityistä visuaalista silmää, joillakin verbaalista lahjakkuutta, joillain sitten älyä jne. Mieti mitä hyvää sinulla on.

[/quote]

Mutta kuin helppoa on ns. tavallisella ihmisellä saavuttaa sellainen elämä mitä nuo esimerkin blogistit elävät?

ap

Luepa vaihteeksi vaikka Usko, toivo ja pakkaus-blogia tai Taikinanaaman seikkailut-blogia. Kumpikin on ilmeisesti tauolla, mutta ei kai sillä väliä. Kuvamateriaalia ei paljoakaan ole ja kirjoitukset ovat elävästä elämästä, huumoria unohtamatta. Ei mitään pintaliitoa vaan rehellistä tekstiä.

En osaa laittaa linkkiä, mutta taannoin tulleessa Siskonpeti-sketsisarjassa oli aika osuva sketsi bloggaamisesta ja todellisuudesta blogin takana. Katsoiko kukaan sitä? Sketsissä bloggaaja sähisi miehelleen että " älä niillä paskaisilla käsilläs tule likaamaan sohvaa". Blogiin kirjoitti että "on se niin mukava kun on tuollainen oma Puuha-Pete".

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 16:44"]

En osaa laittaa linkkiä, mutta taannoin tulleessa Siskonpeti-sketsisarjassa oli aika osuva sketsi bloggaamisesta ja todellisuudesta blogin takana. Katsoiko kukaan sitä? Sketsissä bloggaaja sähisi miehelleen että " älä niillä paskaisilla käsilläs tule likaamaan sohvaa". Blogiin kirjoitti että "on se niin mukava kun on tuollainen oma Puuha-Pete".

[/quote]

Niin, kun voisikin olla "kärpäsenä" katossa ja nähdä mikä on todellisuus. Onko se todellisuudessa niin siirappia ja hunajaa? Että kaikki on mennyt niin nappiin elämässä, rikas ja tyylikäs mies, rahaa kuin roskaa, rikkaat vanhemmat ja appivanhemmat, ei ole tarvinnut opiskella, perintöä hirveästi, rahaa ja tavaraa sataa ovista ja ikkunoista, ei tarvitse mistään maksaa, vaatteet on lapsilla ja itsellä vaan merkkiä ja luksusta ja kalliita luonnonmateriaaleja. Kaikki on niin tyylikästä ja mietittyä ja yhteensopivaa ollut aina ihan lapsesta asti ekasta kämpästä ja huonekaluista lähtien. On syntynyt tyylikkäänä. Koskaan ei osteta mitään valmisruokaa tai käydä mäkkärillä. vain ainoastaan tasokkaissa kahviloissa ja ravintoloissa missä tietenkin saa kaiken ilmaiseksi kun on niin kuuluisa ja tunnettu. ;) lapset pukee aina kaiken mitä äiti sanoo ja on syntyneet tyylikkäinä ja hyvän värisilmän kanssa. Koskaan ei tarvitse mihinkään pakottaa lapsia tai korkeintaan vähän torua. Lapset haluaa leikkiä vain tyylikkäillä harmonisilla leluilla, joko puisilla, ikivanhoilla antiikkisilla, tai sitten tyylikkäillä nukeilla jotka on aina niin siististi puettuja ja hiukset kammattuina. Koskaan kukaan sukulainen tai ystävä ei tuo mitään mikä ei sovellu kyseiseen ympäristöön vaan hekin ovat yhtä tyylikkäitä ja ostavat vain kallista ja ainakin todella tyylikästä. Siiiiis...näinkö?

Oonko mä vaan epäonnistunut kun oon joutunut raatamaan ja käymään töissä koko ikäni ja ottamaan ihan tavallisesta perheestä olevan tavallisen duunarimiehen. Joka ei ole tyyliä nähnytkään ja ei osaa valita lapsille oikeanlaisia vaatteita tai kammata hiuksia oikein. Isovanhemmat on olleet ihan normaaleja, ei ole perintöjä tullut eikä ole tulossa. Käyttävät rahansa itseensä ja omaan hyvinvointiin,remonttiin, matkusteluun jne. Ei ole lapsena ollut tyylikkäitä vaatteita eikä huonekaluja vaan ihan tavallisia, eikä itselle ole kehittynyt hyvää tyylisilmää. Tai ainakaan heti en ole osannut ostaa sitä 50v kestävää huonekalua tai sohvaa joka miellyttää niin kauan silmää. Enkä ole 20v ikäisestä osannut kerätä oikeanlaista astiastoa tai oikeanlaista vaatekaappia. En ole saanut perintöhuonekaluja tai mitään perintöä etukäteen kotoani mukaan. Ei ole edes kapioita kerätty valmiiksi. Sukulaiset ja ystävät tuo niitä tavallisia muovi hirvitys leluja. Ja on tuoneet niitä aina. Ei olla kehdattu kerjätä tuomaan jotain kallista tai muuten sisustukseen tai äidin silmään sopivaa. Lapset ei ole suostuneet laittamaan monestikaan sitä siistiä ja tyylikästä päälleen mistä itse pitäisin. Vaan valitsevat niitä kuva hirvityksiä päiväkotiin ja kouluun. tai voisihan sitä huudattaa ja pakottaa lapsen tekemään mitä itse haluaa. Hyvä jos hiukset saa nopeati kammattua, saati että olisi kiireessä aikaa pitää rauhallinen aamupalahetki kera kynttilöiden ja lasten kanssa ja lapset antaa kiltisti äidin väkertää hiuksiin milloin mitäkin kampauksia ja luomuksia. Aika on mennyt oikeasti töissä, kotitöissä jne. ei ole hirveästi ollut aikaa suunnitella elämää ja tulevaisuutta. Tehdä aina oikeita päätöksiä ja järjestelmällisesti. Ei ole aina kotona siistiä ja järjestelmällistä. Ei ole varaa siivoojaan. Eikä ole noin ollut lapsuuden kodissakaan. Miten sitä edes osaisi jos ei ole siihen saanut opastusta. 

ap

up

On minullakin esikuvia, esim. nuorena se oli joku madonna, mutta en kai nyt kuvittele että oma elämäni muuttuu joskus samanlaiseksi. Esikuvien tarkoitus on vain inspiroida, voit ottaa niiltä mallia joissain asioissa, mutta jokaisen on kuitenkin elettävä sitä omaa elämää, mitä ei useinkaan voi täysin hallita. Useimpien elämä ei ole tuollaista mitä kuvailet ap.

2