Lue keskustelun säännöt.
Ero tuli, mitä nyt?
26.11.2014 |
Toivoin, ettei tätä aloitusta olisi tarvinut koskaan tehdä tänne. Kuukausia ja vuosia on jatkunut vuoristorata tässä parisuhteessa ja nyt koitti se päivä, että kaikki on ohi.
Toivoin todella, että tässä olisi ollut se mies, jonka kanssa olisin voinut perustaa perheen ja viettää koko loppu elämän yhdessä. Olemme kuitenkin niin erilaisia, ettei tästä lukuisista yrityksistä huolimatta tullut sitten mitään. Tänään kaikki tuli päätökseen ja päätimme (miehen toiveesta lähinnä) erota.
Olo on niin tyhjä ja neuvoton. Olenhan aiemminkin eronnut pitkistä parisuhteista, mutta nyt kaikki tuntuu jotenkin ylitsepääsemättömän pahalta :( Olen 29-vuotias ja sekin tässä ahdistaa. Nyt vuosien katseluvaihe päälle, jotta joku potentiaalinen mies vielä löytyisi. Pahimmassa tapauksessa en tule edes löytämään kunnollista miestä ja saan kuopata haaveet lapsista ja perheestä.
Kaipaisin nyt vertaistukea ja tsemppiä teiltä muilta "tässä iässä" eronneilta. Miten pääsitte erosta yli ja saitte valettua toivoa ja uskoa tulevaisuuteen? Löysittekö vielä sen oikean, jonka kanssa saitte jakaa tulevaisuudenhaaveet ja unelmat? Tuntuu ihan kauhealta ja lopulliselta kaikki. Pelottaa, etten löydä ketään ja jään ikuisiksi ajoiksi yksin. Vituttaa :(
Kommentit (11)
Ensinnäkin, et varmasti jää yksin. Mutta kyllähän ne seuraavatkin suhteet voivat päättyä, kuka tietää. Itseasiassa olen tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin sinä. Vähän jännittää. 3 vuoden suhde lopuillaan. Miehellä jo uusi asunto johon muuttaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä, sydän ihan rikki vuoristoradan jälkeen :(
Osta puhallettava miesnukke , jolle voit nalkuttaa ja pihdata. Pue sille vaatteet ja vie sen lompakosta rahat.
Helpottaa ero-oireisiin, näinhän miehellekin teit?
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 00:22"]
Osta puhallettava miesnukke , jolle voit nalkuttaa ja pihdata. Pue sille vaatteet ja vie sen lompakosta rahat.
Helpottaa ero-oireisiin, näinhän miehellekin teit?
[/quote]
Mikä ihme sinun ongelmasi on? Miksi kuvittelet, että naiset pihtaavat tai nalkuttavat? Suurin osa suomalaisnaisista tienaa ihan itse omat rahansa.
Kuinla sairas täytyy olla, että kirjoittelee tuollaista ihmiselle, joka selvästikin kaipaa tukea eikä mitään helvetin (valheellista) paskanjauhantaa?
Heh, mistä 5 tiesit että tein näin? Terv. Ei ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, sama ikä, samanlainen tausta. Erosta aikaa kohta neljä kuukautta, joista ensimmäiset kaksi menivät täydessä sumussa ja epätoivossa. Tuntui etten hymyile enää koskaan, koko iloinen luonteeni oli täysin kadonnut, ja aamuisin laitoin naamarin kasvoille selvitäkseni päivästä. Ystäviä en jaksanut nähdä, enkä kiinnostua kenenkään muun elämästä. Toivoin monesti jääväni auton alle, jotta pääsisin kaikesta. Nyt viime viikkoina olen päässyt elämään taas kiinni. En osaa kertoa mitä tapahtui, mutta olen huomannut pieninä hetkinä asioiden olevan kuitenkin suhteellisen hyvin. Olen hymyillyt ja saanut hymyjä tuntemattomilta, käynyt treffeillä, ja varovasti alkanut nauttia omasta arjesta. Uudesta kodista tein itseni näköisen ja viihdyn täällä, yksin. Treffeille päädyin nettitreffien kautta.
Aikansa se ottaa, eikä kukaan voi toisen taakkaa kantaa. Ja vaikka tuntuu ihan mahdottomalta, niin vielä sieltä suosta nouset, ihan varmasti, askel kerrallaan. Itselleni auttoi se ajatus, että mikäli nyt, 29-vuotiaana tapaisin elämäni rakkauden, olisi meillä yhteistä aikaa n. 50 vuotta, ja se on paljon :) halauksia täältä kohtalotoverilta, ja voimia <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana kuulla, että kohtalotovereita löytyy! Vaikka tietenkään en toivoisi kenenkään joutuvan tähän tilanteeseen :( Turhauttaa ihan hirveästi kun on ladannut kaiken uskon, toivon ja rakkauden suhteeseen, joka sitten meneekin ihan perseelleen. Itse olisin ollut vielä valmis yrittämään, mutta mies sanoi, että tarpeeksi on jo yritetty.
Oikeastaan tässä suhteessa ei ollut edes mitään suurempaa vikaa. Kukaan ei pettänyt, valehdellut, varastanut, huijannut, loukannut, lyönyt, käyttänyt hyväksi tms. Emme vain olleet yhtään samanlaisia ihmisiä, eikä meillä ollut juuri mitään yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Olimme kuin yö ja päivä. Hoidimme asiat ihan eri tavalla, puhuimme eri asioista ja käytimme aikamme ihan eri asioiden tekemiseen. Jopa päivärytmimme oli keskenään täysin erilainen.
Sen vuoksi vituttaakin niin suunnattomasti tämä ero :( Aiemmat suhteet ovat päättyneet miesten valehteluun ja pettämiseen, tässä suhteesa taas pystyin luottamaan kumppaniini 100%. Harmittaa että kunnollinen mies ja sinänsä potentiaalinen suhde meni metsään. Toisaalta nyt kun kirjoitan tänne ja mietin eroon johtaneita syitä, tajuan, että kai tällainen päivänsäteen ja menninkäisen suhde oli jo alusta asti tuhoon tuomittu :(
Ap
Hei, täällä sama tilanne.. 5,5 vuotta suhdetta takana. Mikä tilanteesi mahtaa olla nyt? Olisiko täällä vertaistukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilen tuli yle femmalta dokumentti Särkyneitä sydämiä vai mikä sen nimi nyt olikaan. No eniwei, siinä seurattiin muutamaa ihmistä, jotka oli jätetty. Hyvä dokumentti, joskin surullinen. Laittoi miettimään myös omia suhteita ja millaista se oli, kun jätettiin.
Tsemppiä ja jaksamista kaikille. Kyllä se elämä nostaa päätään ja uusi kumppanikin jossain vaiheessa osuu kohdalle. Kun eron saa käsiteltyä ja antaa ajan kulua..
Kirjoita minulle! Olen sinua nuorempi mutta yhtä surullisissa tunnelmissa eron takia. Jos haluat voin tehdä s-postiosoitteen ja laittaa tänne.