Lue keskustelun säännöt.
Uusperhemietintöjä,kaksi kotia avioparilla?
24.11.2014 |
Hei!Olemme aviopari,molemilla yksi lapsi aiemmista suhteista.Oma lapseni on kirjoilla isänsä luona naapurikunnassa,eli asuu siellä koulupäivät,koska teen epäsäännöllistä vuorotyötä ja ennenkuin tapasin mieheni en pystynyt mitenkään järkevästi lapseni hoitoa ja harrastuksia järjestämään työaikojen vuoksi.Lapsen isä ja äitipuoli ovat päivätöissä,niin halusimme säännöllisemmän arkielämän pojalle ja näin ollen tällainen järjestely tehtiin.
Muutin mieheni luokse aikoinaan,hänellä myös lapsi,joka myös viikonloput ja lomat meillä kuten oma poikani.Miehen lapsen äiti asuu tässä lähistöllä.
Nyt mieheni on suunnitellut että hänen poikansa muuttaa meille viikko-viikko-mallilla,kun pystyy täältä käymään kouluaan kuten äidiltäänkin.Koti jossa asumme,on mieheni ja hänen eksänsä entinen yhteinen koti,joka on itselleni ollut melko haastava asia käsiteltäväksi,en ole tavallaan kotiutunut tänne,vaan tuntuu että heidän menneisyytensä on tässä koko ajan läsnä,ovat itse rakentaneet tämän talon aikoinaan.Kotiutumista on haastanut myös se,että mieheni poika kokee olevansa "isäntä" minun poikaani verrattuna,joka väillä on vähän vieraan asemassa,kun ei tunne talon tapoja ja paikkoja,ja tottakai,on eri asia olla täällä silloin tällöin,kun ei ole kokopäiväisesti täällä asunut ikinä.Vähän sama tunne joskus itsellänikin.
Itselläni on nyt tavallaan moraalinen ongelma.Kun asumme eri kunnassa kuin oma poikani (välimatka 15 km),en voi tarjota samaa viikko-viikko-systeemiä,mutta ajatus siitä,että toinen poika olisi täällä paljon enemmän ja tietysti minunkin hoidettavanani,kun oma ei ole,niin tuntuu jotekin oudolta?Ja mitä oma poikani ajattelisi,korostuisiko taas enemmän se,että hän on vain "vieras"?
Lapset ovat 11 vuotta (minun lapsi) ja miehen lapsi 14.
Mietin tässä,että jos/kun tässä on vain muutama vuosi aikaa ennen lasten peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja ja täten itsenäisempää kulkemista,niin olisiko ihan hölmöä jos meillä olisi kaksi kotia,minun työni ovat muuttuneet tässä sen verran,että voisin tarjota tätä enempää luonaniolemista omallekin pojalle,jos asuisin isäänsä lähempänä.Eli ajattelin että jos meillä olisikin kaksi kotia,minä voisin ostaa pienen asunnon poikani asuinkunnasta,ja mieheni kanssa voisimme sitten sen ei-lapsi-viikon asustella yhdessä jommallakummalla,ja lapsiviikoilla voisimme olla eri kodeissa,ja viikonloppuja sitten jommallakumalla kaikki yhdessä?
Kun joudun pakosta miettimään,miltä omasta pojastani tuntuu,että velipuoli asuu täällä puolet kuusta ja hän vain viikonloppuja 2-3 kuukaudessa nykymallilla?Ja tuntuuko itsestäni silloin epäreilulta?Kyse olisi kuitenkin muutamasta vuodesta,sen jälkeenhän jatko-opinnot ovat kuitenkin kaukana molemmilla ja voivat vaikka molemmat muuttaa tänne kokonaan jos haluavat?
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta kahden kodin mallista ja kuulostaako se ihan hassulta?
Kommentit (29)
Mies ei hirmu innostunut asiasta ainakaan heti ollut,ja tietysti tästä keskustellaan koko perheen kanssa,mutta mielestäni aikuisten on siedettävä epämukavuutta enemmän kuin lasten.Haluan korostaa,että rakastan miestä ja hänenkin lastaan,ja tulemme porukkana hyvin toimeen,mutta oma intressini on tietysti korostetusti miettiä oman lapseni hyvinvointia.Tilanne olisi kuitenkin muutaman vuoden ajan vain,ja haluan ajatella että meillä olisi kaksi kotia-jossa kummassakin olisi kaikille sija.Alunperin tilanne oli kovin eri kuin nyt,lapseni oli jo muuttanut isälleen ennenkuin tapasin nykyisen mieheni,silloin ei ollut tietoa miehestä tai muuttuvista työajoistakaan,varmasti olisimme eri ratkaisuja tehneet.Nyt mietinkin miten tilanne olisi kaikille hyvä,ei vain miehellni ja hänen pojalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä, avioparilla, on kaksi kotia juuri lasten kanssa. Mutta tämä on tällainen väliaikaratkaisu.
Tärkeintä on pitää suhde kiinteänä. Eli ettei tapahdu erkaantumista. Toisaalta erillään asuminen kyllä kasvattaa fyysisiä haluja.
Asuuhan aviopari, kirjailijat Härkönen-NImeinen(?) Turussa ja Helsingissä. Kukin tyylillään.
Mun kaverilla ja sen miehellä on kaksi kotia. Miehellä on edellisestä liitosta lapsia, ja sitten heillä on yhteinen, ystäväni ainoa lapsi. Ovat aina asuneet näin, jo ennen yhteisen lapsen syntymää. Viettävät aikaa molemmissa, mutta mies on välillä vanhempien lapsien kanssa omassaan ja joskus työkiireiden takia muulloinkin. Lomilla ovat olleet kaikki yhdessä, myös vanhemmat lapset. Tosin nyt harvemmin, kun ovat joa aikuisia nuo vanhemmat lapset.
Kyllä se on tuossa tilanteessa tosi hölmöä, että teillä on kaksi kotia. Sinun moraalinen ongelma ei ole = kuin lapsesi moraalinen ongelma. Ei lapset ajattele kuten aikuiset vaikka fiksuja ovatkin.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:10"]
Kyllä se on tuossa tilanteessa tosi hölmöä, että teillä on kaksi kotia. Sinun moraalinen ongelma ei ole = kuin lapsesi moraalinen ongelma. Ei lapset ajattele kuten aikuiset vaikka fiksuja ovatkin.
[/quote]
MIKÄ tuossa on hölmöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:10"]
Kyllä se on tuossa tilanteessa tosi hölmöä, että teillä on kaksi kotia. Sinun moraalinen ongelma ei ole = kuin lapsesi moraalinen ongelma. Ei lapset ajattele kuten aikuiset vaikka fiksuja ovatkin.
[/quote]
MIKÄ tuossa on hölmöä?
[/quote]
Se mihin asemaan laitetaan miehen lapsi. Miltä tuntuu 14-vuotiaasta, kun toinen muuttaa hän vuokseen pois omasta kodistaan.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:10"]
Kyllä se on tuossa tilanteessa tosi hölmöä, että teillä on kaksi kotia. Sinun moraalinen ongelma ei ole = kuin lapsesi moraalinen ongelma. Ei lapset ajattele kuten aikuiset vaikka fiksuja ovatkin.
[/quote]
MIKÄ tuossa on hölmöä?
[/quote]
Se mihin asemaan laitetaan miehen lapsi. Miltä tuntuu 14-vuotiaasta, kun toinen muuttaa hän vuokseen pois omasta kodistaan.
[/quote]
Hänestä tuntuu varmaan etuoikeutetulta. Tuntee itsensä tärkeäksi. Mikä tässä on hölmöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on siis jo päättänyt, että hänen lapsensa tulisi kärsimään, kun miehen poika asuu vuoroviikoin... Just.
Mun uusperhekokeilu kaatui juuri tuohon. Mies ei halunnut muuttaa pois ex-vaimonsa kanssa tekemästä talosta ja minä en halunnut muuttaa siihen. Hänellä tosin lapset oli vain joka toinen viikonloppu. Oli sellaista säätämistä, eikä mikään joustoa, joten jätin miehen ja rakkaan talonsa.
Meni pari viikkoa niin ex-vaimo oli takaisin vällyjen välissä. Mutta tämä nyt on vaan mun tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:10"]
Kyllä se on tuossa tilanteessa tosi hölmöä, että teillä on kaksi kotia. Sinun moraalinen ongelma ei ole = kuin lapsesi moraalinen ongelma. Ei lapset ajattele kuten aikuiset vaikka fiksuja ovatkin.
[/quote]
MIKÄ tuossa on hölmöä?
[/quote]
Se mihin asemaan laitetaan miehen lapsi. Miltä tuntuu 14-vuotiaasta, kun toinen muuttaa hän vuokseen pois omasta kodistaan.
[/quote]
Hänestä tuntuu varmaan etuoikeutetulta. Tuntee itsensä tärkeäksi. Mikä tässä on hölmöä?
[/quote]
Hän on varmasi ylpeä itsestään, kun sai isän ja äitipuolensa muuttamaan erilleen! Varmaan vielä ilkkuu pienemmälle, kun heidän vanhemmat eroaa, eikä tarvitse tuollaista pikkuipanaa nurkissa enää sietää. Niin onhan se hienoa lapsille, että kahden sijasta on kolme kotia, eiku kuinka monta viisi?!?. Aika sekametelisoppa tuosta kyllä syntyy milloin kuka missäkin on jne.
Kiitos kaikille kommenteista!Ja hyvä huomio tuo miehen pojasta-en missään nimessä aio antaa hänelle sitä vaikutelmaa että hänen vuokseen ratkaisu tehdään,vaan korostaa sitä,että haluamme tarjota uudessa tilanteessa MOLEMMILLE pojille aikaa tasapuolisesti kummankin vanhemman kanssa,jos tähän päädytään.Ja koska emme voi kouluunkulkusyistä johtuen tarjota mahdollisuutta että molemmat asuisivat täällä,niin näin minun mielestäni tilanne olisi fair play.Ja viikonloppuisin voisimme olla kaikki täällä miehen talossa,kun täällä on paljon enemmän tilaa olla isolla porukalla.Miehen poika on kuitenkin vanhempi ja varmaan paremmin ymmärtää että haluamme kaikkien parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:17"]
Ap on siis jo päättänyt, että hänen lapsensa tulisi kärsimään, kun miehen poika asuu vuoroviikoin... Just.
[/quote]
Uskomatonta, että aikuinen ihminen on mustasukkainen lapselle! Miehen lapsi saa enemmän kuin MINUN lapsi.
Miettikää kuinka paljon näitä tilanteita on toisinpäin, että äidin lapset asuu äidin ja hänen uuden kanssa, mutta isän lapset asuu muualla, eikä kukaan ole siitä osannut tälläistä ongelmaa vääntää.
Ei ole siis tarkoitus hankkia viittä eri kotia missään nimessä,eikä se järkevää olisikaan:)Mutta kiitos myös mielipiteistä jotka eivät ole samansuuntaisia omieni kanssa,pitää minunkin miettiä asiaa kaikkien kannalta.Olisiko kenelläkään vaihtoehtoa kolme?Ja tottakai,ei omaa poikaani välttämättä mitenkään uusi tilanne haittaisi, mutta itseäni mietityttää miten hän asian kokisi.Voi olla,että murehdin turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin vasta tuon mustasukkaisuuskortin.Ei,en ole mustasukkainen.Minusta on mahtavaa,että miehellänikin on lapsi,ja mukava kaveri onkin.Se taas on totta,että itse pahnueen keskimmäisenä pidän yleensäkin huolen että asiat olisivat tasapuolisesti-ettei kukaan saa enemmän tai toisaalta jää paitsi asioista.Onko se vika vai ominaisuus,mene ja tiedä.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:23"]
Kiitos kaikille kommenteista!Ja hyvä huomio tuo miehen pojasta-en missään nimessä aio antaa hänelle sitä vaikutelmaa että hänen vuokseen ratkaisu tehdään,vaan korostaa sitä,että haluamme tarjota uudessa tilanteessa MOLEMMILLE pojille aikaa tasapuolisesti kummankin vanhemman kanssa,jos tähän päädytään.Ja koska emme voi kouluunkulkusyistä johtuen tarjota mahdollisuutta että molemmat asuisivat täällä,niin näin minun mielestäni tilanne olisi fair play.Ja viikonloppuisin voisimme olla kaikki täällä miehen talossa,kun täällä on paljon enemmän tilaa olla isolla porukalla.Miehen poika on kuitenkin vanhempi ja varmaan paremmin ymmärtää että haluamme kaikkien parasta.
[/quote]
Eikö ole sellaista vaihtoehtoa, että lapset kasvatatteitaisiin siihen, että kaikki nallekarkit ei aina mene tasan ja kaikki tasapuolisesti reilua.
Mutta varmasti osaatte selittää asiat parhainpäin, että lapsille ei jää kuvaa, että olette yhdessä vain heidän takiaan ne yhteiset viikonloput ja muuten olette erossa. Varmasti myös sen mitä vikaa on isän lapsessa, kun olet ne ajat poissa kun hän isällä ja sitten taas isällä kun lapsi muualla.
Emme olisi erossa muuten kuin lapsiviikkoina,vaan "lapsettomina"viikkoina voisimme asua kummalla vain,ja viikonloput AINA saman katon alla,silloin ei ole koulua.
Iskä, mitä vikaa minussa on kun Sirpa asuu muualla kun olen täällä, mutta silloin asuu taas täällä kun en ole.
Minä mietin näitä asioita nyt oman poikani kannalta myös,hänen hyvinvointinsa on yhtä tärkeää kuin velipuolen.Eli jos käännämme asian niin,että miksi on tärkeämpää että miehen pojalle ei tule paha mieli jos meillä olisi kaksi kotia,kuin mahdollisuus minun pojalle olla äidin kanssa enemmän?
Ehdottomasti ainoa oikea ratkaisu on tuo kaksi kotia. Olisi pitänyt olla koko ajan. Ja jos ei miehesi tuohon suostu, ei ole sinulle oikea hän.
Mitä mieltä uusi miehesi on asiasta? Varmaan oudoksuttaa, että muuttaisit pois... Olisi pitänyt alkujaan jo pitää kaksi eri taloutta.