Ahdistus tyttösuvusta
Tätä voi olla joidenkin vaikea ymmärtää ja paheksujia helposti riittää. Mutta harva myöskään on joutunut elämään vain tyttöjen ja naisten keskellä koko ikänsä. Sadan vuoden aikana sukuumme ei ole syntynyt yhtäkään poikaa ja ei se tee tasapainoista onnellista perhettä ja sukua. Pojat eivät ole parempia, mutta se, että olisi sekä nais- että miespuolisia sukulaisia ja perheenjäseniä kyllä toisi tiettyä tasapainoa. Jos on vain tyttäriä, siskoja, tätejä, isotätejä, isoäitejä, isoisoäitejä, isoisotätejä, ei se ole hauskaa, eikä normaalia. Ja turha viisatella, että onhan joka lapsella isä. Kyllä, mutta heistä kukaan ei ole syntynyt sukuumme. Isoisoäiti sai vain tyttäriä, samoin isoäiti, samoin äiti ja tädit, samoin itse. Omilla siskoillani ei vielä ole lapsia. Olen itse raskaana, mutta en uskalla selvittää tulokkaan sukupuolta, kyllähän sen tällä taustalla tietää, kumpi sieltä tulee. Ja en siis ole kiittämätön. Lapset ovat aina lahja. Silti ahdistaa ja tämä on asia josta ei voi puhua ja jota voi olla hyvin vaikea ymmärtää ellei tässä tyttölandiassa ole ikäänsä ollut. Älkää kiitos siis jaksako hurskastella. Tietenkin se, että ylipäänsä saa lapsia ja jos vieläpä terveitä, niin onhan se arvokasta. Tämä vaan vääristää maailman aika ikävään suuntaan. Ei ole ihan yleistä ja normaalia.
Kommentit (20)
Lapsesi ovat syntyneet isänsä sukuun. Onko sillä puolella poikia? Entä isäsi suku? Olet osa myös tätä sukua. Onko siellä poikia?
Aika yksinkertaistaen miellät suvun ja sukulaisuuden. Jätät itse tahallasi pois puolet suvustasi ja puolet geeneistäsi ja korostat vain tätä naisvaltaista sukua.
No jos ihan totta puhutaan, niin kyllähän tytöt ja naiset oikeasti ovat vähän parempia kuin miehet. Mutta ajattelen vaan, mikä kauhea säpinä siitä syntyisikin, jos teille tulisi poika! Isotädit saisivat sydänkohtauksia ja kaikilta menisi pasmat sekaisin....
Miehelläni ei käytännössä ole sukua lainkaan. En siis mitenkään vain jättänyt sitä pois laskuista. Perheeseemme ja sukuumme kuuluvat ainoat elossa olevat miespuoliset jäsenet ovat oma mieheni ja siskoni mies.
Vielä ap jatkaa kysymykseen isäni suvusta. Ei ole poikia sielläkään, ellei pikkuserkkuani lasketa. Asuu ulkomailla, emmekä pidä yhteyttä.
Musta tuollainen asenne on kauhea. Esim. äidissäni ja hänen perheessään näkyi se että poikalapsia suosittiin ja tyttöjä vähäteltiin. Olen aika varma että jos sukuunne syntyisi poika tämä saisi suunnilleen sädekehän ympärilleen vain koska on sukupuolensa takia jotenkin "parempi".
8. Ei ole kyse mistään asenteesta, että poika olisi parempi. On kyse normaalista tasapainosta elämässä. Sä et ole tässä suvussa ja ympäristössä elänyt, niin älä siis jaksa. Väitinkö minä jossain, että poika olisi parempi tai ovatko sukulaiseni väittäneet?
Jokainen varmasti ymmärtää, että tunnelma on erilainen, jos esim. työpaikalla tai harrastuksessa tai missä tahansa on pelkkiä naisia. Ja jos jo kasvuympäristö on tälläinen, niin kyllä se muokkaa tiettyyn suuntaan ja kun kuitenkin totuus elämässä on se, että yleensä naisia ja miehiä on yhtä paljon, niin ei se muokkaa hyvään suuntaan. Mutta kiitos sille vastaajalle, joka ehdotti asiaa voimavaraksi. Niin kai se pitäisi kaikesta huolimatta yrittää kääntää.
Teidän pitäisi ihan selvästi lisääntyä yhden tuttavani miehen suvun kanssa. Niillä syntyy ainoastaan poikia. Ehkä sitten alkaisia tulla molempia.
Teidän suvun naisten pitää nyt jatkossa valita miehiä, jotka ovat TODISTETUSTI ns. poikasuvusta (eli siellä on miehellä vaan veljiä ja niin edespäin). Saatte tuonkin sata vuotta jatkuneen sukuongelmanne ratkaistua. Toivotaan, että se tuleva lapsukainen olisi poika. Siintä se sitten lähtee, se tasapainottaminen.
Mulla on kaksi siskoa ja meillä kullakin yksi tyttö. Äidilläni siis "vain" tyttöjälkeläisiä. Kyllä tytöt poikia mukanaan tuovat. Ihan saletti :)
12 jatkaa. Toisaalta, kauheaa jos se tuleva on poika. Mikä suvun kunkku siitä tuleekaan. Kova taakka sillä sitten on harteillaan kannettavana. Sitä poikaa pitäisi sitten pitää kuin kukkaa kämmenellä, jotta mitään ei vain suvun tulevaisuuden suunnannäyttäjälle tapahtuisi.
Häh? Eikö teidän sukuun ole muka osunut avioliiton kautta yhtään miestä, joka tuottaisi poikasiittiöitä? Miehestä kumminkin se sukupuoli on vissiin kiinni. Aikamoinen mäihä kyllä, jos tämä on totta. :'D
Onko teidän sukunne naisilla joku hassu geenimutaatio vai mistä moinen voi johtua?
Jos se on poika, niin leikkaatte vain pippelin pois.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 15:44"]
Häh? Eikö teidän sukuun ole muka osunut avioliiton kautta yhtään miestä, joka tuottaisi poikasiittiöitä? Miehestä kumminkin se sukupuoli on vissiin kiinni. Aikamoinen mäihä kyllä, jos tämä on totta. :'D
Onko teidän sukunne naisilla joku hassu geenimutaatio vai mistä moinen voi johtua?
[/quote]
Toisten naisten munasolu voi vain valita tiettyjä siittiöitä, näiden kohdalla tyttösiittiöitä.
Että siis mitä? Mun mummolla oli kolme veljeä ja kyllä meillä suvussa olis sitten sekä enoja että tätejä (jokainen eno avioitui ja sai laopsiakin)... ja miehellä on veli, mutta kylä mun lapsilla on sekä setä että täti.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 15:46"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 15:44"]
Häh? Eikö teidän sukuun ole muka osunut avioliiton kautta yhtään miestä, joka tuottaisi poikasiittiöitä? Miehestä kumminkin se sukupuoli on vissiin kiinni. Aikamoinen mäihä kyllä, jos tämä on totta. :'D
Onko teidän sukunne naisilla joku hassu geenimutaatio vai mistä moinen voi johtua?
[/quote]
Toisten naisten munasolu voi vain valita tiettyjä siittiöitä, näiden kohdalla tyttösiittiöitä.
[/quote]
Öööö, kuulostaa melko erikoiselta. Täytyy kyllä myöntää, etten juuri tällä alalla ole kovin pitkälle kouluttautunut (lukiotiedoilla mennään :D) eli en ole mikään asiantuntija. Onko tälle ilmiölle/syndroomalle jotakin nimeä?
[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 15:47"]
Että siis mitä? Mun mummolla oli kolme veljeä ja kyllä meillä suvussa olis sitten sekä enoja että tätejä (jokainen eno avioitui ja sai laopsiakin)... ja miehellä on veli, mutta kylä mun lapsilla on sekä setä että täti.
[/quote]
Niin teillä onkin tuollainen sekasuku, ei siis poika- tai tyttösuku.
Ap vielä. Totta on, että jos meille tai jollekin siskoistani tulisi poika, niin se olisi niin outoa ja poika olisi niin yksin naislaumassa, että hankalaa hänellä olisi. Siinä tämä dilemma juuri onkin. Suvuissa, joissa on molempia sukupuolia, ei sillä sukupuolella ole niin väliä, ei se korostu hassusti. Tässä tilanteessa taas, jos saamme sen kolmannen tytön, niin mikään ei muutu, mutta taas jos tulisi se sataan vuoteen eka poika, niin pojan sukupuolta olisi vaikea saada olemaan korostumatta liikaa tässä ympäristössä. Äitini, jolla on ne kolme tyttöä ja vain naissukulaisia, sai kerran kummipojan ja hän oli aivan ihmeissään, että mitä pojan kanssa tehdään ja mitä sille ostetaan synttärilahjaksi jne. On sanonutkin, että ei edes toivonut poikaa, kun olisi ollut niin vierasta. Minua kuitenkin ahdistaa jatkaa tyttöperhejatkumoa, mutta tiedostan myös ongelmat, jos se poika tulisi. Äitini ja muut sukulaiset olisivat todella ihmeissään ja hämmentyneitä, että mitäs nyt tämän kanssa pitäisi tehdä.
Jopas on hassua. Eikö tuota voisi jollakin tavalla kääntää voimavaraksi? Voisitkin ajatella, että teidän tytöillänne on iso lauma naisia antamassa hienoja esikuvia. Itselleni nimittäin syntyi kaksi poikaa ja vaikka ei olla mikään tyttösuku (minulla on veli) ja sekä isälläni että äidilläni on veli), niin kaikki serkkuni ja lapseni serkut ovat tyttöjä. On jotenkin ikävää lapsilleni olla ne ainoat pojat ja veljeni on monesti kertonut, että tyttöserkuslaumassa oli aika ahdistavaakin kasvaa.
Asiassa on kuitenkin aina ne hyvät puolet. On aika hienoakin, että teillä on suvussanne tuollainen erikoisuus. Ei olisi helppoa olla se ainoa poika.