Mulla diagnosoitiin yleistynyt some-ahdisteinuushäiriö :(

Mitenköhän tästä pääsee eteen päin?

Eriasteista some-ahdistuneisuutta ilmenee oireena joissain psykiatrissa sairauksissa ja häiriötiloissa. Kun some-ahdistuneisuus on luonteeltaan jatkuvaa ja pitkäaikaista, olosuhteisiin nähden liiallista eikä ole luonteeltaan vain samanaikaiseen toiseen psykiatriseen tilaan kuuluva oire, kyse saattaa olla yleistyneestä some-ahdistuneisuushäiriöstä. Yleistynyt some-ahdistuneisuushäiriö voi ilmetä myös samanaikaisesti muiden psykiatristen sairauksien tai häiriöiden kanssa.

Oireita:

Yleistyneelle some-ahdistuneisuushäiriölle ominainen some-ahdistus, pelokas odotus ja huoli somessa tapahtuvista asioista (esimerkiksi viestit tuttavilta, unohdetut syntymäpäiväonnittelut, humalassa kirjoitetut päivitykset yms.) ilmenevät useimpina päivinä ja yhtäjaksoisena ahdistuksena vähintään kuuden kuukauden ajan. Jatkuvaan some-ahdistuneisuuteen ja huoleen yhdistyy levottomuuden tai jännittyneisyyden tunne omasta passiivisuudesta somessa, ristiriitaiset ajatusmallit somen tärkeydestä elämässä (toisaalta kielletään arvo, toisaalta podetaan syyllisyyttä epäaktiivisesta käytöstä), pelko yksinjäämisestä ja erilaisuudesta, yksinäisyyden, alemmuuden ja eristäytyneisyyden tunne, ristikkäiset tunnetilat halusta ryhdistäytyä ja jopa some-paineen vuoksi luoda uusi oma profiili Facebookin lisäksi Instagramiin, Twitteriin tmv., blogien/blogistien arvon kieltäminen ("En edes haluaisi olla kuin hän, en tarvitse muotilaukkuja ja MacBook Prota ja järkkäriä elämäni kuvaamiseen ollakseni onnellinen! Huh mikä luuseri kun noin ruma Michael Kors, menen kirjoittamaan siitä AV:lle..." - nämä kuuluvat toisinaan sairaudenkuvaan).

Lisäksi voi ilmetä halua olla lataamatta ilmaissovelluksia (Whatsapp, Kik yms.) älypuhelimeensa. Pahimmassa tapauksessa yleistyneiseen some-ahdistuneisuushäiriöön sairastunut poistaa itsensä kokonaan somesta. Tämä on äärimmäinen, vaarallisin mahdollinen keino sairastuneelle lievittää tuskaansa, vaikkakin tällainen sitä vain pahentaa. Tämän vuoksi ko. tauti on vakavuusluokitukseltaan korkea ja lähimmäisten tuki on äärimmäisen tärkeää. Some-itsemurhaa edeltää usein lukuisat ennakoivat muutokset käytössä ja puheissa käytön suhteen ("Pärjään ilman, En halua levittää koko elämääni joillekin randomeille") ja aggressiivisen defenssiivinen käytös ("Osaan elää ilman - vittu mulla on elämä?! Jos en vittu saatana tuntiin vastaa Whatsappissa ni ei se tarkota et oon kuollu tai en välitä!!? OON MÖKILLÄ JA SAUNON! Soittakaa jos on asiaa jumalauta!"). Näissä tilanteissa ollaan jo hyvin lähellä lopullista some-itsemurhaa ja sairastunutta suositellaankin ottamaan yhteyttä lähimpään blogistiin tai vlogistiin tai vaikkapa floristiin paremman avun puutteessa.

Kiva. Eli oon menetetty tapaus. :( Oon monesti meinannu poistaa Facebook-profiilin ja kieltämättä jätän lukematta joskus jopa kokonaisen päivän Whatsapp-viestejä, mutta onko tilanne oikeasti näin paha?? Mitä hittoa mä teen? En kestä enää ja on enää hyväksyntää vailla profiilin poisto FB:sta.....! :(

Nyt apuja pliis!! Kiitos!