Ahdistaa, kaveri menehtyy syöpään
Harmittaa ja tuntuu pahalta. Meillä on saman ikäiset lapset ja ennen oltiin paljonkin tekemisissä, koska asuttiin samalla paikkakunnalla. Tämä kyseinen kaveri on positiivisin ja herttaisin ihminen mitä tunnen. Eniten ahdistaa se ettei toivoa ole, kyse on vain ajasta paljonko sitä on. Viime vuoden puolella kuoli syöpään toinen tuttuni, joka oli myös mielettömän ihana ihminen.
Mietin koko ajan miksi juuri nämä parhaimmat tyypit / ihmiset ovat sairastuneet syöpään ja vielä sellaiseen mihin kuolee. No, täytyy toivoa, että ihme tapahtuu.
Aika paljon sitä tulee itsekin valitettua asioista, joilla ei oikeasti ole mitään väliä loppujen lopuksi. Pitäisi arvostaa omaa ja läheisten ihmisten terveyttä, eikä pitää sitä itsestään selvyytenä.
Ei tässä elämässä tunnu mitään logiikkaa olevan.
Ainakin voit olla kaverisi ja jatkossa hänen lastensa tukena, voimien mukaan.