Filosofinen kysymys: aivopesu ja onnellisuus vai...
Haluaisitko olla onnellinen mutta aivopesty (yläpeukku) vai onneton muttei aivopesua (alapeukku)?
Kerron myöhemmin miksi kysyn tätä.
Kommentit (10)
Siinäkin on eroa, että aivopesty mihin ja millä tavalla ja oikeasti vai joidenkin muiden mielestä...
[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 23:03"]Siinäkin on eroa, että aivopesty mihin ja millä tavalla ja oikeasti vai joidenkin muiden mielestä...
[/quote]
Mitä väliä jos on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä?
Aivopesty? MK ultra -tekniikoilla?
Olet ilmeisesti katsonut Kellopeliappelsiinia plus dokumenttia ja nyt filosofoit.
Kyllä sillä on musta eroa, jos on aivopesty niin, että psyyke on täysin horjunut, vaikka kokisikin olevansa onnellinen, koska aivot ei enää toimi, ja jos on "aivopesty" esim. niin, että on tullut uskoon ja siksi on onnellinen.
Helppo, onneton ja omapäinen. Olen sitä jo nyt, eikä se ole järin paha olotila. Jatkuva onnellisuus on kaikenlisäksi vaikea edes käsittää. En varmaankaan haluaisi olla missään olotilassa staattisesti. Lapsena jo ajatus taivaan ikionnesta oli käsittämätön.
Tietysti asiaan saattaa vaikuttaa sekin, että olen turvallisuushakuinen tyyppi, ja paras turva on oma pää. En ymmärrä, miten joku uskaltaa liikkua kännissä julkisella paikalla.
Aivopesty ja onnellinen on tietysti sillälailla hauska kysymys, että jos sitten joutuisi sellaiseen pysyvään onnentilaan, ehkä siellä olisi helpompi olla aivopestynä kuin selvin päin. Mutta sekin vaikuttaa, että olenko esimerkiksi vankilassa lopun ikää tai en.
Ok, kerron nyt miksi kysyn tätä. Te olette jo aivopestyjä. Olen ihmetellyt ihmisten kyvyttömyyttä ottaa vastaan uutta tietoa (mikä romuttaa heidän maailmankuvansa ja tekee heidät onnettomaksi) mutta tämähän oikeastaan selittääkin miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat: he haluavat olla onnellisia. Ok. Selvä.
hanki aivovamma niin saat aivopesun
Haluaisin olla perillä asioista, koska jos en olisi, onnellisuuteni ei todennäköisesti olisi kestävää vaan romahtaisi joku päivä. Jos taas olisin onneton mutta tosiasiat olisivat tiedossani, voisin ainakin niiden tosiasioiden valossa selvittää mahdollisia tapoja tulla kestävästi onnelliseksi. Ensimmäinen vaihtoehto on vielä askelen verran kauempana todellisesta onnellisuudesta (joka mielestäni aina perustuu totuuden tietämiseen), ja siitä syystä siis valitsen jälkimmäisen.