Kehutko enemmän omia lapsiasi muille vai vähätteletkö/ haukutko?

Ei kai saavutuksilla kehumista ole se, jos vanhempi on ylpeä ja onnellinen lapsestaan? Kyllä minusta ainakin on ihana kuunnella, kun joku on tosi onnellinen omasta lapsestaan ja kertoo innoissaan, miten suloisesti on sanonut tms. Eri asia on sitten leuhkia leuhkimalla tyyliin "meidän lapsi on parempi kuin teidän". Vanhempien pitäisi enemmän puhua rakkautta tulvivalla tyylillä lapsistaan. Ja puolisostaan.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 20:25"]

Olen realisti, en koskaan hauku lapsiani, mutta en kyllä innoissani kehu niiden saavutuksilla. Olen todella allerginen äideille, jotka aina innoissaan rinta kaarella kehuu lapsiaan ja sitä, kuinka ovat paljon muita parempia. 

Vaihdan puheenaiheen heti.

Omat lapseni ovat pärjänneet hyvin ja voisin leuhkia sillä, mutta en voisi oksentamatta inhosta koskaan tehdä niin.

[/quote]

Yleensä puhun pelkkää hyvää ja positiiviseen sävyyn.. Joskus kerron omasta mielestäni hauskoja kommelluksia tai sattumuksia.

Olen realisti, en koskaan hauku lapsiani, mutta en kyllä innoissani kehu niiden saavutuksilla. Olen todella allerginen äideille, jotka aina innoissaan rinta kaarella kehuu lapsiaan ja sitä, kuinka ovat paljon muita parempia. 

Vaihdan puheenaiheen heti.

Omat lapseni ovat pärjänneet hyvin ja voisin leuhkia sillä, mutta en voisi oksentamatta inhosta koskaan tehdä niin.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 20:25"]

Olen realisti, en koskaan hauku lapsiani, mutta en kyllä innoissani kehu niiden saavutuksilla. Olen todella allerginen äideille, jotka aina innoissaan rinta kaarella kehuu lapsiaan ja sitä, kuinka ovat paljon muita parempia. 

Vaihdan puheenaiheen heti.

Omat lapseni ovat pärjänneet hyvin ja voisin leuhkia sillä, mutta en voisi oksentamatta inhosta koskaan tehdä niin.

[/quote]

Minusta lapsistaan saa olla ylpeä.. Itse koen positiivisena sen, jos työkaverit esimerkiksi kehuvat lapsiaan. Varsinkin juuri mummoiksi tulleet.. Tällaisissa on kuitenkin sellainen onnellinen ja iloinen sävy, ei lainkaan muita vähättelevä..

En kehu enkä hauku. Vähättelen ja salaan saavutuksia sen jälkeen kun eräs tyyppi vaahtosi selkäni takana kun olin kehdannut kertoa lapseni oppineen kääntymään.

Minä kyllä kehun, olen aidosti ylpeä lapsistani, vaikka joskus töpeksivätkin. 

Miksi ihmeessä vähättelisin tai haukkuisin lapsiani? Tottakai kerron huumorilla jos pienet lapseni tekevät jotain pahuuksia, mutta en missään nimessä haukkuisi lapsiani kenelekään.

Olen huomannut, että ontosi yleistä puhua lapsista ikävään sävyyn. En tiedä, hakevatko vanhemmat sillä sympatiaa ja huomiota vai mitä.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 19:27"]

Miksi ihmeessä vähättelisin tai haukkuisin lapsiani? Tottakai kerron huumorilla jos pienet lapseni tekevät jotain pahuuksia, mutta en missään nimessä haukkuisi lapsiani kenelekään.

[/quote]

Yleensä puhun ihan myönteiseen sävyyn, mutta joskus olen kahteen vilkkaaseen poikaani niin älyttömän turhautunut, että on pakko voivotella sitä että järki lähtee. Tosin tämän teen vaan siinä seurassa, joilla on itselläänkin aikaansaavia lapsia, joiden hyvät ideat vievät rahat ja mielenterveyden. Muiden kuullen en purkaudu, koska he eivät ymmärtäisi kuinka tärkeää on joskus tuulettaa, vaan ajattelisivat että onpa kamala äiti kun ei ymmärrä lapsiaan.

Puhun positiiviseen sävyyn. Jos ovat tehneet jotakin älytöntä, se menee huumoriksi ja nauruksi, ei tuskitteluksi.