koirien omistajat: hampaiden harjaus

Toinen syö luita, en harjaa ikinä. Tuo kaluaminen pitää hampaat puhtaina. Toisella ihan haisevat, tummuneet. Harjaan 1-3krt/vko, pitäisi useammin. Käynyt vuosi sitten hammaskiven poistossa, mutta heti palasi ongelmat takaisin. Se "jauhe" ei auta. Tämä koira ei suostu syömään luita.

Kun koira oli nuori, harjasin kerran päivässä. Se oli yhtä tuskaa, sitä kuolansekaista hammastahnaa oli sitten ihan kaikkialla, sohvilla ja lattioilla, ja sitä oli hankala pestä pois (koiralla se varastoitui poskipusseihin). Lisäksi koin harjaamisen aika työläänä muuenkin. Vaihdettiin dentalstickeihin, joita koira syö yhden päivässä. Koira on nyt 9-vuotias eikä vielä kertaakaan ole tarvinnut poistaa hammaskiveä, ja hampaat ovat hyvässä kuosissa. Joten jotain hyötyä noista puruluista varmaan on ollut.

En harjaa ikinä. Meillä koirat syö BARF-ruokaa, eli vähähiilarista ja paljon lihaisia luita sisältävää raakaruokaa, ja sillä ei juurikaan kerry hammaskiveä. Vanhin koirani on yli 13-vuotias, ei ikinä poistettu hammaskiveä ja ihan vähän vaan on kellertävää kulmahampaiden yläosassa. 

Ja tämä rotu mitä mulla on on sellainen että yleensä tulee paljon hammaskiveä, ja meilläkin tuli niin kauan kuin syötiin hiilariruokia, esim. nappuloita tai puuropohjaista. Ei auttanut edes puruluiden syönti niin kauan kun perusruoka oli hammaskiveä keräävää. 

Meille eläinlääkäri juuri toissapäivänä sanoi että hyvä vaan kun ei harjata. Koira rakastaa luita ja putsaa näin ollen itse hampaitaan joten harjaus olis turhaa rasitetta niin emännälle kun koirallekkin ;)

Kerran päivässä pesen. Mikään pari kertaa viikossa ei oikeasti auta, kun plakki ehtii kovettumaan, jos ei päivittäin harjaa. Lisäksi olen ostanut eläinkaupasta sellaisen raudan, millä hammaskiveä voi raaputella itse pois.

Mieluummin pesen hampaat joka päivä, kun vien hammaskiven poistoon eläinlääkäriin kerran-kaksi vuodessa, koska koiran rauhoittamisessa on aina omat riskinsä. Lonkkakuvauksen jälkeen ei meinannut herätä millään, ja oli tokkurassa vuorokauden. En halua vastaavaa hammashoidon takia, kun voin tilanteen välttää harjaamalla, varsinkin kun koira on jo iäkäs.

pitäisi harjata kahdesti päivässä, mutta on niin vaivalloista hommaa totuttaa aikuisena meille tullutta koiraa tähän, koska edellisessäkään kodissa ei hampaita ole putsattu. hammasremontissa on käynyt ja uusia varmaankin tulee. oikeita luita kaluaa ja niistä jonkin verran on apua. siitä plauque-off-jauheesta ei apua - koira nyrpistelee ruokaansa ja yhtä likaiset palikat oli 3kk leväkuurin jälkeen..

Jännä juttu. Meille eläinlääkäri on sanonut, että ei luita ja harjatkaa hampaat, syystä että on leikannut urallaan liian monta luiden aiheuttamaa suolitukosta. 

Jotenkin tahdon tuohon uskoa, kun koiran ruuansulatus on muuttunut erilaiseksi sudesta. Koira on roskien syöjä ja elänyt vuosituhansia ihmisten ruualla. Evoluutio on muokannut ruuansulaksen erilaiseksi kuin suden. Koiran ruuansulatusentsyymit eivät oikeasti pysty sulattamaan raakoja luita, ja tukos tulee jos koira ei osaa jauhaa luita tarpeeksi pieneksi massaksi. Jos jollekin nappularuokaan tottuneelle koiralle antaa oikean luun, se ei innoissaan malta pureskella sitä tarpeeksi pieneksi. Suden hapan vatsa sulattaa luut ennen suolistoa, mutta koiran vatsa ei sulata.

Jos koiralle aikoo luita ruveta antamaan, on sille alkuun opetettava miten luita syödään, antaa luu täysin rauhalliselle koiralle ja rauhoittaa ruokahetki muutenkin, että koira malttaa pureskella. Luut eivät ole koiralle ns. oikeaa ravintoa, sillä sudesta poiketen koira tarvitsee myös tärkkelystä. Mutta hyvää ajanvietettä luut kuitenkin ovat oikein käytettynä.

Barffaajat ovat tietysti eri mieltä, mutta heillä nyt onkin ihan omat kieroutuneet käsityksensä koirien ruokavaliosta. Sanotaan, että barffaaminen perustuu suden ruokavalioon, vaikkei se muuta kuin muistuta sitä etäisesti... Ja toisaalta, miksi koiralle pitäisi ylipäätään syöttää suden ruokaa, kun koira ei ole syönyt suden ruokaa useaan tuhanteen vuoteen ja on muuttunut evoluution myötä ihan kuin jokaikinen eläinlaji.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 09:23"]

Jännä juttu. Meille eläinlääkäri on sanonut, että ei luita ja harjatkaa hampaat, syystä että on leikannut urallaan liian monta luiden aiheuttamaa suolitukosta. 

Jotenkin tahdon tuohon uskoa, kun koiran ruuansulatus on muuttunut erilaiseksi sudesta. Koira on roskien syöjä ja elänyt vuosituhansia ihmisten ruualla. Evoluutio on muokannut ruuansulaksen erilaiseksi kuin suden. Koiran ruuansulatusentsyymit eivät oikeasti pysty sulattamaan raakoja luita, ja tukos tulee jos koira ei osaa jauhaa luita tarpeeksi pieneksi massaksi. Jos jollekin nappularuokaan tottuneelle koiralle antaa oikean luun, se ei innoissaan malta pureskella sitä tarpeeksi pieneksi. Suden hapan vatsa sulattaa luut ennen suolistoa, mutta koiran vatsa ei sulata.

Jos koiralle aikoo luita ruveta antamaan, on sille alkuun opetettava miten luita syödään, antaa luu täysin rauhalliselle koiralle ja rauhoittaa ruokahetki muutenkin, että koira malttaa pureskella. Luut eivät ole koiralle ns. oikeaa ravintoa, sillä sudesta poiketen koira tarvitsee myös tärkkelystä. Mutta hyvää ajanvietettä luut kuitenkin ovat oikein käytettynä.

Barffaajat ovat tietysti eri mieltä, mutta heillä nyt onkin ihan omat kieroutuneet käsityksensä koirien ruokavaliosta. Sanotaan, että barffaaminen perustuu suden ruokavalioon, vaikkei se muuta kuin muistuta sitä etäisesti... Ja toisaalta, miksi koiralle pitäisi ylipäätään syöttää suden ruokaa, kun koira ei ole syönyt suden ruokaa useaan tuhanteen vuoteen ja on muuttunut evoluution myötä ihan kuin jokaikinen eläinlaji.

[/quote]

Ne suolitukokset vaan useimmiten tulee kypsien luiden syöttämisestä, ei raakojen. Toki jos tottumattomalle koiralle syöttää jonkun ison raa'ankin luun, ei se kunnolla sula välttämättä ja ongelmia voi tulla. Mutta koira joka on tottunut sulattamaan luuta ei kyllä siitä hätkähdä. Tottumattomalle ei pitäisi antaa ainakaan isoja kokonaisia luita vaan totuttaa luiden syöntiin vähittäin, antamalla alkuun jopa ihan lihamyllyn läpi menneitä broilerinkauloja tms, ja sitten vähitellen sentin pätkinä, ja vasta kun vatsa tottuu, kokonaisia ja isompia luita.

Asiaa on jenkeissä ihan tutkittukin, ja todettu että säännöllisesti luuta syövien BARFaavien koirien mahaneste esimerkiksi on huomattavasti happamampaa kuin kuivamuonakoirien. Eli koiran elimistö sopeutuu luita sisältävään ruokavalioon. Ei evoluutio ole siis tuossa asiassa muovannut koiraa erilaiseksi kuin sutta, mutta koiran elimistö pystyy säätelemään ruoansulatusnesteiden eritystä sen mukaan, millaista ravintoa se syö. 

Koira ei muuten todellakaan tarvitse tärkkelystä. Olen itse kasvattanut koiria 20 vuotta, joista viimeiset 12 vuotta BARFannut. Oikein hyvin on mennyt niin pentuajat, tiineydet kuin muutkin elämänvaiheet ilman tärkkelysruokia. Itse asiassa paljon paremmin kuin silloin kun syötin "laadukasta" kuivamuonaa ja jossain vaiheessa yrjölänpuuroa+lihaa+kivennäis-vitamiinilisää. 

BARFaaminen ei muuten perustu suden ruokavalioon. Termin BARF on lanseerannut australialainen eläinlääkäri Ian Billinghurst joka on muodostanut ruokavalion perusteet tutkimalla villikoirien, ei susien, ravitsemusta. 

Koira on muuten evoluution mittakaavassa ollut ihmisen kumppani ja ihmisen "jätteensyöjä" kovin vähän aikaa, ei jokunen tuhatta vuotta ole yhtään mitään siinä mittakaavassa. Kyllähän monelle ihmisellekin vielä tänä päivänä aiheuttaa ongelmia vilja ja maito, joita on syöty maanviljelyksen kehittymisestä alkaen eli noin 10 000-20 000 vuotta, ja kivikauden metsästäjä-keräilijätyyppinen ruokavalio olisi monelle se sopivin.

Meillä pestään kerran päivässä, iltaisin kun olen omat hampaani pessyt. Koira tulee itse vessaan kun kuulee sähköhammasharjan pysähtyvän ja tietää että hän saa kanatahnaa. Hammaskiveä on silti jonkun verran ja olen huomannut että henki haisee pikkuisen. Koira on nyt 3v. Varmaan hammaskiven poistoon parin vuoden sisällä täytyy mennä. Koira syö luita ja barffaa muutenkin.

Nämäkin on niin koirakohtaisia. Tiedän koiran, jolta ei ole ikinä pesty hampaita eikä syö luita. Silti hammaskiveä ei ole yhtään.

Eikös koira polveudu nimenomaan sudesta eikä mistään villikoirasta? Sudet eivät syö luita, ne ovat lähinnä "hätävara" silloin kun ruuasta on muuten pulaa. Hyeenat syövät luita, mutta ne eivät ole sukua nykyisille kesykoirille. Miksi siis barffauksessa kuuluu syöttää 50-80% luita, kun se ei ole millään lailla sudelle/koiralle luontaista?

Termi villikoira viittaa dingoon, joka sekin polveutuu sudesta. Dingot saalistavat oman ruokansa, eivätkä syö kovin usein luita.

Harjaan kahden koirani hampaat kerran päivässä. Vanhemman 11-vuotiaan koiran hampaat ovat luonnostaan todella huonot, mutta niiden harjaus auttanut paljon. En halua antaa koirilleni mitään puhdistavia luita jotka lihottavat niitä aivan liikaa. Eläinlääkäri suositteli hampaiden harjausta kovasti kun kävimme näyttämässä hampaat!

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu. Meille eläinlääkäri on sanonut, että ei luita ja harjatkaa hampaat, syystä että on leikannut urallaan liian monta luiden aiheuttamaa suolitukosta. 

Jotenkin tahdon tuohon uskoa, kun koiran ruuansulatus on muuttunut erilaiseksi sudesta. Koira on roskien syöjä ja elänyt vuosituhansia ihmisten ruualla. Evoluutio on muokannut ruuansulaksen erilaiseksi kuin suden. Koiran ruuansulatusentsyymit eivät oikeasti pysty sulattamaan raakoja luita, ja tukos tulee jos koira ei osaa jauhaa luita tarpeeksi pieneksi massaksi. Jos jollekin nappularuokaan tottuneelle koiralle antaa oikean luun, se ei innoissaan malta pureskella sitä tarpeeksi pieneksi. Suden hapan vatsa sulattaa luut ennen suolistoa, mutta koiran vatsa ei sulata.

Jos koiralle aikoo luita ruveta antamaan, on sille alkuun opetettava miten luita syödään, antaa luu täysin rauhalliselle koiralle ja rauhoittaa ruokahetki muutenkin, että koira malttaa pureskella. Luut eivät ole koiralle ns. oikeaa ravintoa, sillä sudesta poiketen koira tarvitsee myös tärkkelystä. Mutta hyvää ajanvietettä luut kuitenkin ovat oikein käytettynä.

Barffaajat ovat tietysti eri mieltä, mutta heillä nyt onkin ihan omat kieroutuneet käsityksensä koirien ruokavaliosta. Sanotaan, että barffaaminen perustuu suden ruokavalioon, vaikkei se muuta kuin muistuta sitä etäisesti... Ja toisaalta, miksi koiralle pitäisi ylipäätään syöttää suden ruokaa, kun koira ei ole syönyt suden ruokaa useaan tuhanteen vuoteen ja on muuttunut evoluution myötä ihan kuin jokaikinen eläinlaji.

 

Koira ei kykene jauhamaan yhtään mitään, lihansyöjänä sen leuat eivät liiku sivusuunnassa toisin kuin meillä sekasyöjillä ja kasvinsyöjillä tekee.

Koira pystyy kyllä sulattamaan luita kuten susikin, mutta suteen vertaaminen monessa mielessä on aika turhaa: Sen lajin kannalta se on ihan sama elääkö se susi 4 vuotiaaksi vai 10 vuotiaaksi, vanhana kun sudem hampaat on kuluneet ja murtuilevat (niinkuin kovasti luita syöville koirillekkin käym usein) niin sitten susi kuolee pois. Sama homma ruokavalion ja monen muunkin asian suhteen, luonnoneläimien ei ole tarkoituskaan elää hirveän vanhoiksi, se on ihan sama jos 6 vuotias susi kuolee kun sen nivelet hajoaa jne. se on ehtinyt saattaa siinä vaiheessa jo monta pentuetta maailmaan tai täyttää paikkansa laumassa alempiarvoisena laumanjäsenenä.

Yleisesti ottaen lemmikinomistajat haluavat lemmikkiensä elävän mahdollisimman pitkään terveinä ja kivuttomina, joten he haluavat  varmistaa, että eläin saa riittävästi kaikenlaisia ravintoarvoja jatkuvasti ravinnostaan, sekä voivat hyvin vältellä antamasta sellaisia ruokia, jotka eivät ole välttämättömiä ja voivat olla vahingollisia.

Minä syötin ennen koirille barffia, mutta nykyään en jaksa enää olla niin tarkka ja kun näin miten vanhoille eläimille oikeasti tuli valtavat hammasongelmat, että meinasi rahat loppua kesken, kun oli yhtäaikaa 4 vanhaa eläintä, joilla vain yhdellä oli luonnostaan niin hyvät hampaat ettei kerännyt hammaskiveä, niin ei kiitos enää, jos jollakin niin pienellä asialla kuin kerran päivässä hampaiden pesulla voi välttää ne tuhansien eurojen hammaslääkärikulut, niin todellakin käytän sen tilaisuuden jatkossa, etukäteen kun ei voi tietää, mikä koira tai kissayksilö on vanhanakin hyvä hampaistaan ja millä taas hammaskivet kerääntyy, hampaat murenee ja mätänee suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Eikös koira polveudu nimenomaan sudesta eikä mistään villikoirasta? Sudet eivät syö luita, ne ovat lähinnä "hätävara" silloin kun ruuasta on muuten pulaa. Hyeenat syövät luita, mutta ne eivät ole sukua nykyisille kesykoirille. Miksi siis barffauksessa kuuluu syöttää 50-80% luita, kun se ei ole millään lailla sudelle/koiralle luontaista?

Termi villikoira viittaa dingoon, joka sekin polveutuu sudesta. Dingot saalistavat oman ruokansa, eivätkä syö kovin usein luita.

Hyeenat eivät ole edes koiraeläimiä, ovat geneettisesti lähempänä kissaeläimiä.

Joskus yritettiin harjausta, pari päivää jaksoin, mutta sitten luovutin. Parin vuoden välein hammaskiven ultraääniputsaus eläinlääkärillä . Nyt on kulunut jo kolme vuotta ilman puhdistusta, eläinlääkäri tarkisti loppuvuodesta taas vuositarkastuksessa tilanteen ja hammaskiveä ei ole tullut. Dentastix päivässä näköjään auttanut. Aiemmin käytössä PlaqueOff ja sillä ei siis kummoistakaan vaikutusta

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 09:23"]

Jännä juttu. Meille eläinlääkäri on sanonut, että ei luita ja harjatkaa hampaat, syystä että on leikannut urallaan liian monta luiden aiheuttamaa suolitukosta. 

Jotenkin tahdon tuohon uskoa, kun koiran ruuansulatus on muuttunut erilaiseksi sudesta. Koira on roskien syöjä ja elänyt vuosituhansia ihmisten ruualla. Evoluutio on muokannut ruuansulaksen erilaiseksi kuin suden. Koiran ruuansulatusentsyymit eivät oikeasti pysty sulattamaan raakoja luita, ja tukos tulee jos koira ei osaa jauhaa luita tarpeeksi pieneksi massaksi. Jos jollekin nappularuokaan tottuneelle koiralle antaa oikean luun, se ei innoissaan malta pureskella sitä tarpeeksi pieneksi. Suden hapan vatsa sulattaa luut ennen suolistoa, mutta koiran vatsa ei sulata.

Jos koiralle aikoo luita ruveta antamaan, on sille alkuun opetettava miten luita syödään, antaa luu täysin rauhalliselle koiralle ja rauhoittaa ruokahetki muutenkin, että koira malttaa pureskella. Luut eivät ole koiralle ns. oikeaa ravintoa, sillä sudesta poiketen koira tarvitsee myös tärkkelystä. Mutta hyvää ajanvietettä luut kuitenkin ovat oikein käytettynä.

Barffaajat ovat tietysti eri mieltä, mutta heillä nyt onkin ihan omat kieroutuneet käsityksensä koirien ruokavaliosta. Sanotaan, että barffaaminen perustuu suden ruokavalioon, vaikkei se muuta kuin muistuta sitä etäisesti... Ja toisaalta, miksi koiralle pitäisi ylipäätään syöttää suden ruokaa, kun koira ei ole syönyt suden ruokaa useaan tuhanteen vuoteen ja on muuttunut evoluution myötä ihan kuin jokaikinen eläinlaji.

Ne suolitukokset vaan useimmiten tulee kypsien luiden syöttämisestä, ei raakojen. Toki jos tottumattomalle koiralle syöttää jonkun ison raa'ankin luun, ei se kunnolla sula välttämättä ja ongelmia voi tulla. Mutta koira joka on tottunut sulattamaan luuta ei kyllä siitä hätkähdä. Tottumattomalle ei pitäisi antaa ainakaan isoja kokonaisia luita vaan totuttaa luiden syöntiin vähittäin, antamalla alkuun jopa ihan lihamyllyn läpi menneitä broilerinkauloja tms, ja sitten vähitellen sentin pätkinä, ja vasta kun vatsa tottuu, kokonaisia ja isompia luita.

Asiaa on jenkeissä ihan tutkittukin, ja todettu että säännöllisesti luuta syövien BARFaavien koirien mahaneste esimerkiksi on huomattavasti happamampaa kuin kuivamuonakoirien. Eli koiran elimistö sopeutuu luita sisältävään ruokavalioon. Ei evoluutio ole siis tuossa asiassa muovannut koiraa erilaiseksi kuin sutta, mutta koiran elimistö pystyy säätelemään ruoansulatusnesteiden eritystä sen mukaan, millaista ravintoa se syö. 

Koira ei muuten todellakaan tarvitse tärkkelystä. Olen itse kasvattanut koiria 20 vuotta, joista viimeiset 12 vuotta BARFannut. Oikein hyvin on mennyt niin pentuajat, tiineydet kuin muutkin elämänvaiheet ilman tärkkelysruokia. Itse asiassa paljon paremmin kuin silloin kun syötin "laadukasta" kuivamuonaa ja jossain vaiheessa yrjölänpuuroa+lihaa+kivennäis-vitamiinilisää. 

BARFaaminen ei muuten perustu suden ruokavalioon. Termin BARF on lanseerannut australialainen eläinlääkäri Ian Billinghurst joka on muodostanut ruokavalion perusteet tutkimalla villikoirien, ei susien, ravitsemusta. 

Koira on muuten evoluution mittakaavassa ollut ihmisen kumppani ja ihmisen "jätteensyöjä" kovin vähän aikaa, ei jokunen tuhatta vuotta ole yhtään mitään siinä mittakaavassa. Kyllähän monelle ihmisellekin vielä tänä päivänä aiheuttaa ongelmia vilja ja maito, joita on syöty maanviljelyksen kehittymisestä alkaen eli noin 10 000-20 000 vuotta, ja kivikauden metsästäjä-keräilijätyyppinen ruokavalio olisi monelle se sopivin.

 

Mua kiinnostaisi tässä tietää, että onko niillä villikoirilla muuta mahdollisuutta, kuin syödä lihaa? Löytyykö niiden elinympäristöstä esim. laadukasta vitaminoitua nappulaa tai ihmisruuan tähteitä vaihtoehdoksi lihalle ja minkä ruokalähteen ne villikoirat valitsee silloin, kun valinnanmahdollisuus on olemassa?

Viljat on tietenkin luonnossa aika vähissä ja prosessoimaton vilja sulaa aika huonosti meidän ihmistenkin elimistössä, se on ihan turha lähteä sitä vehnää vetämään naamaansa suoraan tähkästä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 09:23"]

Jännä juttu. Meille eläinlääkäri on sanonut, että ei luita ja harjatkaa hampaat, syystä että on leikannut urallaan liian monta luiden aiheuttamaa suolitukosta. 

Jotenkin tahdon tuohon uskoa, kun koiran ruuansulatus on muuttunut erilaiseksi sudesta. Koira on roskien syöjä ja elänyt vuosituhansia ihmisten ruualla. Evoluutio on muokannut ruuansulaksen erilaiseksi kuin suden. Koiran ruuansulatusentsyymit eivät oikeasti pysty sulattamaan raakoja luita, ja tukos tulee jos koira ei osaa jauhaa luita tarpeeksi pieneksi massaksi. Jos jollekin nappularuokaan tottuneelle koiralle antaa oikean luun, se ei innoissaan malta pureskella sitä tarpeeksi pieneksi. Suden hapan vatsa sulattaa luut ennen suolistoa, mutta koiran vatsa ei sulata.

Jos koiralle aikoo luita ruveta antamaan, on sille alkuun opetettava miten luita syödään, antaa luu täysin rauhalliselle koiralle ja rauhoittaa ruokahetki muutenkin, että koira malttaa pureskella. Luut eivät ole koiralle ns. oikeaa ravintoa, sillä sudesta poiketen koira tarvitsee myös tärkkelystä. Mutta hyvää ajanvietettä luut kuitenkin ovat oikein käytettynä.

Barffaajat ovat tietysti eri mieltä, mutta heillä nyt onkin ihan omat kieroutuneet käsityksensä koirien ruokavaliosta. Sanotaan, että barffaaminen perustuu suden ruokavalioon, vaikkei se muuta kuin muistuta sitä etäisesti... Ja toisaalta, miksi koiralle pitäisi ylipäätään syöttää suden ruokaa, kun koira ei ole syönyt suden ruokaa useaan tuhanteen vuoteen ja on muuttunut evoluution myötä ihan kuin jokaikinen eläinlaji.

Ne suolitukokset vaan useimmiten tulee kypsien luiden syöttämisestä, ei raakojen. Toki jos tottumattomalle koiralle syöttää jonkun ison raa'ankin luun, ei se kunnolla sula välttämättä ja ongelmia voi tulla. Mutta koira joka on tottunut sulattamaan luuta ei kyllä siitä hätkähdä. Tottumattomalle ei pitäisi antaa ainakaan isoja kokonaisia luita vaan totuttaa luiden syöntiin vähittäin, antamalla alkuun jopa ihan lihamyllyn läpi menneitä broilerinkauloja tms, ja sitten vähitellen sentin pätkinä, ja vasta kun vatsa tottuu, kokonaisia ja isompia luita.

Asiaa on jenkeissä ihan tutkittukin, ja todettu että säännöllisesti luuta syövien BARFaavien koirien mahaneste esimerkiksi on huomattavasti happamampaa kuin kuivamuonakoirien. Eli koiran elimistö sopeutuu luita sisältävään ruokavalioon. Ei evoluutio ole siis tuossa asiassa muovannut koiraa erilaiseksi kuin sutta, mutta koiran elimistö pystyy säätelemään ruoansulatusnesteiden eritystä sen mukaan, millaista ravintoa se syö. 

Koira ei muuten todellakaan tarvitse tärkkelystä. Olen itse kasvattanut koiria 20 vuotta, joista viimeiset 12 vuotta BARFannut. Oikein hyvin on mennyt niin pentuajat, tiineydet kuin muutkin elämänvaiheet ilman tärkkelysruokia. Itse asiassa paljon paremmin kuin silloin kun syötin "laadukasta" kuivamuonaa ja jossain vaiheessa yrjölänpuuroa+lihaa+kivennäis-vitamiinilisää. 

BARFaaminen ei muuten perustu suden ruokavalioon. Termin BARF on lanseerannut australialainen eläinlääkäri Ian Billinghurst joka on muodostanut ruokavalion perusteet tutkimalla villikoirien, ei susien, ravitsemusta. 

Koira on muuten evoluution mittakaavassa ollut ihmisen kumppani ja ihmisen "jätteensyöjä" kovin vähän aikaa, ei jokunen tuhatta vuotta ole yhtään mitään siinä mittakaavassa. Kyllähän monelle ihmisellekin vielä tänä päivänä aiheuttaa ongelmia vilja ja maito, joita on syöty maanviljelyksen kehittymisestä alkaen eli noin 10 000-20 000 vuotta, ja kivikauden metsästäjä-keräilijätyyppinen ruokavalio olisi monelle se sopivin.

 

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 09:23"]

Jännä juttu. Meille eläinlääkäri on sanonut, että ei luita ja harjatkaa hampaat, syystä että on leikannut urallaan liian monta luiden aiheuttamaa suolitukosta. 

Jotenkin tahdon tuohon uskoa, kun koiran ruuansulatus on muuttunut erilaiseksi sudesta. Koira on roskien syöjä ja elänyt vuosituhansia ihmisten ruualla. Evoluutio on muokannut ruuansulaksen erilaiseksi kuin suden. Koiran ruuansulatusentsyymit eivät oikeasti pysty sulattamaan raakoja luita, ja tukos tulee jos koira ei osaa jauhaa luita tarpeeksi pieneksi massaksi. Jos jollekin nappularuokaan tottuneelle koiralle antaa oikean luun, se ei innoissaan malta pureskella sitä tarpeeksi pieneksi. Suden hapan vatsa sulattaa luut ennen suolistoa, mutta koiran vatsa ei sulata.

Jos koiralle aikoo luita ruveta antamaan, on sille alkuun opetettava miten luita syödään, antaa luu täysin rauhalliselle koiralle ja rauhoittaa ruokahetki muutenkin, että koira malttaa pureskella. Luut eivät ole koiralle ns. oikeaa ravintoa, sillä sudesta poiketen koira tarvitsee myös tärkkelystä. Mutta hyvää ajanvietettä luut kuitenkin ovat oikein käytettynä.

Barffaajat ovat tietysti eri mieltä, mutta heillä nyt onkin ihan omat kieroutuneet käsityksensä koirien ruokavaliosta. Sanotaan, että barffaaminen perustuu suden ruokavalioon, vaikkei se muuta kuin muistuta sitä etäisesti... Ja toisaalta, miksi koiralle pitäisi ylipäätään syöttää suden ruokaa, kun koira ei ole syönyt suden ruokaa useaan tuhanteen vuoteen ja on muuttunut evoluution myötä ihan kuin jokaikinen eläinlaji.

Ne suolitukokset vaan useimmiten tulee kypsien luiden syöttämisestä, ei raakojen. Toki jos tottumattomalle koiralle syöttää jonkun ison raa'ankin luun, ei se kunnolla sula välttämättä ja ongelmia voi tulla. Mutta koira joka on tottunut sulattamaan luuta ei kyllä siitä hätkähdä. Tottumattomalle ei pitäisi antaa ainakaan isoja kokonaisia luita vaan totuttaa luiden syöntiin vähittäin, antamalla alkuun jopa ihan lihamyllyn läpi menneitä broilerinkauloja tms, ja sitten vähitellen sentin pätkinä, ja vasta kun vatsa tottuu, kokonaisia ja isompia luita.

Asiaa on jenkeissä ihan tutkittukin, ja todettu että säännöllisesti luuta syövien BARFaavien koirien mahaneste esimerkiksi on huomattavasti happamampaa kuin kuivamuonakoirien. Eli koiran elimistö sopeutuu luita sisältävään ruokavalioon. Ei evoluutio ole siis tuossa asiassa muovannut koiraa erilaiseksi kuin sutta, mutta koiran elimistö pystyy säätelemään ruoansulatusnesteiden eritystä sen mukaan, millaista ravintoa se syö. 

Koira ei muuten todellakaan tarvitse tärkkelystä. Olen itse kasvattanut koiria 20 vuotta, joista viimeiset 12 vuotta BARFannut. Oikein hyvin on mennyt niin pentuajat, tiineydet kuin muutkin elämänvaiheet ilman tärkkelysruokia. Itse asiassa paljon paremmin kuin silloin kun syötin "laadukasta" kuivamuonaa ja jossain vaiheessa yrjölänpuuroa+lihaa+kivennäis-vitamiinilisää. 

BARFaaminen ei muuten perustu suden ruokavalioon. Termin BARF on lanseerannut australialainen eläinlääkäri Ian Billinghurst joka on muodostanut ruokavalion perusteet tutkimalla villikoirien, ei susien, ravitsemusta. 

Koira on muuten evoluution mittakaavassa ollut ihmisen kumppani ja ihmisen "jätteensyöjä" kovin vähän aikaa, ei jokunen tuhatta vuotta ole yhtään mitään siinä mittakaavassa. Kyllähän monelle ihmisellekin vielä tänä päivänä aiheuttaa ongelmia vilja ja maito, joita on syöty maanviljelyksen kehittymisestä alkaen eli noin 10 000-20 000 vuotta, ja kivikauden metsästäjä-keräilijätyyppinen ruokavalio olisi monelle se sopivin.

 

Mua kiinnostaisi tässä tietää, että onko niillä villikoirilla muuta mahdollisuutta, kuin syödä lihaa? Löytyykö niiden elinympäristöstä esim. laadukasta vitaminoitua nappulaa tai ihmisruuan tähteitä vaihtoehdoksi lihalle ja minkä ruokalähteen ne villikoirat valitsee silloin, kun valinnanmahdollisuus on olemassa?

Viljat on tietenkin luonnossa aika vähissä ja prosessoimaton vilja sulaa aika huonosti meidän ihmistenkin elimistössä, se on ihan turha lähteä sitä vehnää vetämään naamaansa suoraan tähkästä.

Ihmisiä jos seuraa, niin se mitä vaistot ohjaa syömään, ei välttämättä kyllä ole todellakaan se paras ja terveellisin vaihtoehto, koska vaistot yleensä ohjaa sen ravintorikkaimman eli kaloripitoisimman ruuan ääreen, vitamiinit ja hivenaineet on siinä vaiheessa sivuseikkoja.

Harjasin edesmenneen koirani hampaita kolmisen kertaa viikossa. Vielä vähän ennen 14 ikävuotta hampaat oli vitivalkoiset ja terveet hengitys ei haissut millekkään. Ihana kun sai pitää suun terveenä loppuun saakka. Hammasputsauksen sai pennusta lähtien. Ei tykännyt, mutta tiesi ettei emäntä tee koskaan mitään mikä vahingoittaa.