Ulkosuomalaiset, millaisia asuinpaikkasi muut ulkosuomalaiset ovat?

Ei pidä paikkaansa. Täällä ulkosuomalaiset ovat lähes poikkeuksetta ystäviä (tai sanotaan kavereita) keskenään ja ollaan aika paljon tekemisissä keskenään, selvästi enemmän kuin Suomessa esim. me oltiin ystävien kanssa.

Täällä emme tuhlaa turhaan energiaa suomalaistyyliseen vänkkäämiseen, selän takana puhumiseen ja kateellisuuteen. Istumme samassa "veneessä ja ilmeisesti ympäristö vaikuttaa siihen. Ja maani on Saksa.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 16:29"]

Ei pidä paikkaansa. Täällä ulkosuomalaiset ovat lähes poikkeuksetta ystäviä (tai sanotaan kavereita) keskenään ja ollaan aika paljon tekemisissä keskenään, selvästi enemmän kuin Suomessa esim. me oltiin ystävien kanssa.

Täällä emme tuhlaa turhaan energiaa suomalaistyyliseen vänkkäämiseen, selän takana puhumiseen ja kateellisuuteen. Istumme samassa "veneessä ja ilmeisesti ympäristö vaikuttaa siihen. Ja maani on Saksa.

[/quote]

Ihanaa!

Riippuu maasta. Olen asunut monessa. Suomalaiset yleisesti ottaen erottuvat hieman muusta populaatiosta noin niinkuin rakenteellisesti, monet lopettavat hiusten valkaisun muutaman vuoden ulkomailla asuttuaan ja ovat muutenkin rennompia ulkonäkönsä suhteen. Ottavat paljon vaikutteita ympäriltään, mikä näkyy mm. tavallista talliaista astetta tyylikkäämpänä pukeutumisena ja hyväntuulisuutena. 

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 16:29"]

Ei pidä paikkaansa. Täällä ulkosuomalaiset ovat lähes poikkeuksetta ystäviä (tai sanotaan kavereita) keskenään ja ollaan aika paljon tekemisissä keskenään, selvästi enemmän kuin Suomessa esim. me oltiin ystävien kanssa.

Täällä emme tuhlaa turhaan energiaa suomalaistyyliseen vänkkäämiseen, selän takana puhumiseen ja kateellisuuteen. Istumme samassa "veneessä ja ilmeisesti ympäristö vaikuttaa siihen. Ja maani on Saksa.

[/quote]

Tästä olen samaa mieltä. Ainakin itse olen kokenut suomalaisyhteisön vahvaksi ja sopuisaksi. Täällä asuinmaassamme kulttuuri on niin erilainen, että siihen on aika hankala päästä sisään, ainakaan jos ei puhu kieltä ja niinpä ulkomaalaiset yleensäkin ovat aika paljon yhdessä.

En tiedä, en tunne ketään. Olen käynyt parissa suomalaisten tapahtumassa, mutta kaikki ovat olleet omissa laumoissaan. En osaa mennä yhtäkkiä juttelemaan vain siksi, että olemme kaikki suomalaisia. tuntuisi oudolle.

Meillä on varsin tiivis ryhmä. Pidetään omia juhlia (lähinnä niitä suomalaisia, joita ei täällä välttämättä noteerata). Ollaan selvästi rennompia kuin Suomessa. Paljon enemmän tekemissä keskenämme.

Asumme melko syrjässä maaseudulla, joten ulkonäkö ja vaatteet ei täällä ole kantaväestöllekään mikään ykkösjuttu. Päinvastoin, tunnen monesti itseni ylipukeutuneeksi, vaikka olen melko uusi tulokas, joten pääosa vaatteistani on ihan Suomen ajoilta.

Paikallisiin on vaikeahkoa tutustua, koska heillä ei ole yleensä mitään muuta kielitaitoa kuin tämä paikallinen kieli, jota taas ei esim. Suomessa opeteta kouluissa. Toki pidempään olleilla tilanne on toinen.

Laidasta laitaan täällä on suomalaisia. En itse koe erityistä tarvetta hakeutua suomalaisten seuraan, mutta kun sattumalta jonkun tapaa niin on tietysti kiva puhua suomea.

Täälläkin suomalaiset pitävät tiiviisti yhtä ja ovat lähes poikkeuksetta mukavia ihmisiä. Ihan tavallisia kuitenkin, kukaan ei ole ylimielinen tai omahyväinen. Myös muita kansallisuuksia joskus tulee tavattua, esim. naapurustossa on vähän joka puolelta muuttaneita.

Olen todella ihmetellyt näitä "ulkosuomalainen ihmettelee" -avauksia sillä en pysty kuvittelemaan, että yksikään tuntemani ulkosuomalainen tällaisia avauksia tekisi. Kaikki ihmiset, jotka tunnen (ja niitä on aika paljon), puhuvat kauniisti Suomesta, ikävöivät jne. Joskus joitain asioita kritisoidaan, mutta ne ovat yksittäisiä juttuja ja niihin suhtaudutaan kiihkottomasti: siellä on niin, täällä on näin. Aika paljon tulee muiden suomalaisten kesken kyllä arvosteltua paikallisia tapoja ja ihmisiä :) Mutta siihenkin suhtaudutaan niin, että kenenkään ei täällä ole pakko olla, maassa maan tavalla. No, provojahan ne ovat mutta kyllä provoilukin kumpuaa joistain todellisista tunteista. Jotenkin nämä provoilijat tuntevat suurta ylemmyydentuntoa siitä, että ovat osannet ostaa lentolipun.

Olemme pian kuusi vuotta olleet expateina, juuri nyt toisessa maassamme lyhyellä välikomennuksella, josta jatkamme eteenpäin. Toistaiseksi ystäväpiiriin ei ole ainakaan vielä tullut uusia suomalaisia, työn tai harrastustenkaan piiristä.

Turisteina olen muutaman kerran heitä havainnut lähelläni olevan,  kuullessani yllättäen eim. pariskunnan puhuvan suomea! Harvinaista sekin, tosin.

Entiset suomalaisystävät ovat säilyneet ja yhteydenpito joihinkin jopa osin vilkastunut. Mutta uudessa maassa suurlähetystöhenkilökunta muutamissa virka-asioissa on tainnut olla ainoa suomenkielinen "keskustelukumppani", kasvotuksin kohdattaessa. Niin, vierailulle tulleita sukulaisia ja ystäviä lukuunottamatta. 

Sitäkin enemmän on sitten muita, sekä paikallisia, että kansainvälisiä uusia ystäviä ja tuttavia.

Ihan tavallisia varmaan, mutta meidän ei tule varsinaisesti suomalaisten kanssa tehtyä tuttavuutta, kun on niin paljon paikallsia ystÄvyyssuhteita. Ystävät on valikoituneet sillä perusteella, ettâ on jotaki mikä meitä yhdistää, jne. Se, että joku on suomalainen ei välttämâttä yhdistä yhtään... Toisaalta olen ollut niin kauan pois suomesta ja koska mieskin on muun maalainen, niin ei ole sellasta varsinaista tarvetta ollut saada juuri suomalaisia ystäviä. Ehkä niitä löytyisi jos alkaisi etsimâän, mutta ei ole tullut sellaista vajetta toistaiseksi. Suomalaisia täällä kuitenkin on paljon, joten varmasti porukassa olisi monenlaisia tyyppejä joista varmasti saisi hyviä ystäviäkin. Työkavereissa on välillä ollut muutama suomalainen, ne on olleet poikkeuksetta kivoja ja joidenkin kans ollaan oltu tekemisissä vapaa-ajallakin, mutta muuten työ on niin sosiaalista, että ei oikein kaipaa enää muuta niiden kontaktien ja arkielämän lisäksi. Edellisessä maassa sain kyllä huonoja kokemuksia suomalaisista.He kaikki vaikuttivat todella töykeiltä, tärkeiltä ja olevinaan olevilta. Nykyisessä maassa taas on sen verran suomalaisia, että kukaan tuskin viitsii kovin paljon vertailla jne, kun piirit on luonnostaan suomiryhmissäkin suuremmat...

Paremmuudesta sen verran, että en ole ikinä ajatellut olevani jotenkin parempi ulkomailla asumisen perusteella. ARvostan sitä, että minulla on kansainvälinen ystäväpiiri ja ehkä hiukan laajempi näköala sitä kautta, mutta minulle on ihan sama onko joku suomalainen tai joku muu, pääasia, että käyttäytyy normaalisti ja ystävällisesti muita ihmisiä kohtaan...

Ihan tavallisia varmaan, mutta meidän ei tule varsinaisesti suomalaisten kanssa tehtyä tuttavuutta, kun on niin paljon paikallsia ystÄvyyssuhteita. Ystävät on valikoituneet sillä perusteella, ettâ on jotaki mikä meitä yhdistää, jne. Se, että joku on suomalainen ei välttämâttä yhdistä yhtään... Toisaalta olen ollut niin kauan pois suomesta ja koska mieskin on muun maalainen, niin ei ole sellasta varsinaista tarvetta ollut saada juuri suomalaisia ystäviä. Ehkä niitä löytyisi jos alkaisi etsimâän, mutta ei ole tullut sellaista vajetta toistaiseksi. Suomalaisia täällä kuitenkin on paljon, joten varmasti porukassa olisi monenlaisia tyyppejä joista varmasti saisi hyviä ystäviäkin. Työkavereissa on välillä ollut muutama suomalainen, ne on olleet poikkeuksetta kivoja ja joidenkin kans ollaan oltu tekemisissä vapaa-ajallakin, mutta muuten työ on niin sosiaalista, että ei oikein kaipaa enää muuta niiden kontaktien ja arkielämän lisäksi. Edellisessä maassa sain kyllä huonoja kokemuksia suomalaisista.He kaikki vaikuttivat todella töykeiltä, tärkeiltä ja olevinaan olevilta. Nykyisessä maassa taas on sen verran suomalaisia, että kukaan tuskin viitsii kovin paljon vertailla jne, kun piirit on luonnostaan suomiryhmissäkin suuremmat...

Paremmuudesta sen verran, että en ole ikinä ajatellut olevani jotenkin parempi ulkomailla asumisen perusteella. ARvostan sitä, että minulla on kansainvälinen ystäväpiiri ja ehkä hiukan laajempi näköala sitä kautta, mutta minulle on ihan sama onko joku suomalainen tai joku muu, pääasia, että käyttäytyy normaalisti ja ystävällisesti muita ihmisiä kohtaan...

Aina on joukossa niitä, joiden lapset on parempia kuin muiden, joilla on parempi auto ja joiden elämä kaikin puolin on toisia rikkaampaa ja mies ehdottomasti on paremmalla palkalla kuin muiden. Niitä minä, minä ja minun lapset ja mieheni tyyppejä tulee aika ajoin vastaan. Valitettavasti noita on ainakin minun eteen sattunut parinkymmenen vuoden USA:ssa asumisen aikana ihan riittävästi. Mieluummin pysyn erossa suomalaisten isommista porukoista, muutama tuttu riittää.

Eniten ehkä rassaa tyypit, jotka aina valittaa paikallisista oloista. Ne jotka ei muuta nää kuin vikoja ja vertaa niitä sitten siihen, kuinka asiat Suomessa hoidettaisiin niiin paljon paremmin. Niillä menee yleensä tosi surkeesti, mutta kun niille ehdottaa, että eikö kannata palata Suomeen, ne suuttuu :(

Asuinpaikkakunnallamme ei ole muita suomalaisia ja täytyisi vartavasten vääntäytyä johonkin tapaamiseen kauempana jos mielisi tutustua, joten ei ole tullut lähdettyä. Ei siis sillä, että täällä paikalliset olisivat mielestäni jotenkin hienompia, sillä ihmiset ovat kokemukseni mukaan jossain määrin yhtä juntteja (itseni mukaan lukien) oli maa mikä tahansa. On vaan mukavampi tutustua ihmisiin luontevasti, eikä niin että menen paikkaan x juuri tutustumaan suomalaisiin ilman sen kummempia yhteyksiä heihin. 

osa tosi jees, osa ihan kauheita. varsinkin kotiäidit ja -isät on kauheita. puuttuu muiden elämään ja on nenineen joka paikassa, kun ei ole omaa työtä tms järkevää tekemistä päivisin. toiset ovat jopa kammottavia ja luulevat olevansa parempia kuin muut. ihan kuin suomessakin, mulle on muutamia älyttömän hyviä ystäviä, paljon hyviä työkavereita ja lasten kavereiden vanhempia.

Asuinpaikkakunnallamme ei ole muita suomalaisia ja täytyisi vartavasten vääntäytyä johonkin tapaamiseen kauempana jos mielisi tutustua, joten ei ole tullut lähdettyä. Ei siis sillä, että täällä paikalliset olisivat mielestäni jotenkin hienompia, sillä ihmiset ovat kokemukseni mukaan jossain määrin yhtä juntteja (itseni mukaan lukien) oli maa mikä tahansa. On vaan mukavampi tutustua ihmisiin luontevasti, eikä niin että menen paikkaan x juuri tutustumaan suomalaisiin ilman sen kummempia yhteyksiä heihin. 

Aikoinaan oli kaikkein tärkeintä, että kun joku muutti USAan ne osti itselleen ison Volvon, siitä sitten jauhettiin aina ja ikuisesti. Miehet kehui autoillaan ja naiset sitte kyseli että, mikä auto teillä on? Meillä oli joku vanha kosla, ei oltu aikeissa palata Suomeen ja kun muutettiin USA:aan, tarvittiin vaan nopeesti joku auto ja se sattu oleen yhden maitokaupan pihassa myynnissä, ostettiin se siitä pois kuleksimasta :-O

Herranen aika, miten voi olla autot jollekin niin tärkeitä??!

Olen asunut USA:ssa ja siella se ulkosuomalaiskulttuuri on juuri tassakin ketjussa kuvatun laista. Ehka se perustuu siihen amerikkalaiseen materialla kilpailuun ja suomalaiseen kateuteen yhdistettyna:D En tosin usko, etta jossain NYC:ssa tuollaista menoa valttamatta on, ainakaan nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Mutta juuri sellainen kilpailun kulttuuri, etta mammat kehuu miehen palkalla ja autolla ja talolla ja uima-altaalla. Huoh:D Itse olin suuri ihmetyksen aihe, silla kayn toissa:D

Nyt olen ns. "kentalla" (eli suomeksi kehitysmaassa) ja taalla on ihan mahtavaa porukkaa, mutta ehka se vaatii sen tietynlaisen luonteen. Joka ei ole niin materian ja mammonan peraan, etta tanne edes lahtee.

Muutin tänne itse ja perhe jöi Suomeen. "Meitä" suomalaisia on tässä maassa alle kymmenen ja yhden heistä olen tavannutkin. Hän tosin muutti pari viikkoa sitten jo pois täältä jonnekin Eurooppaan.

Kapungilla olin eilen tunnistavani yhden ihmisen suomalaiseksi pukeutumistyypin mukaan, mutta ei hän suomea ymmärtänyt. Eikä englantia.

Tänään tuli yksi tyttö juttelemaan liikennevaloissa. Ihanat, täysin tumman ruskeat silmät! Huomasin vasta jälkeen päin, että olisi pitänyt ottaa ensin valokuva ennenkuin kerroin, että en ymmärrä mitä hän puhuu. Hän puhui kuitenkin hiukan englantia. En osannut auttaa kuitenkaan, kun en tunne kaupunkia vielä.

Hauskaa tulee olemaan, kunhan oppii ensin lukemaan ja puhumaan!

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 17:20"]

Täälläkin suomalaiset pitävät tiiviisti yhtä ja ovat lähes poikkeuksetta mukavia ihmisiä. Ihan tavallisia kuitenkin, kukaan ei ole ylimielinen tai omahyväinen. Myös muita kansallisuuksia joskus tulee tavattua, esim. naapurustossa on vähän joka puolelta muuttaneita.

Olen todella ihmetellyt näitä "ulkosuomalainen ihmettelee" -avauksia sillä en pysty kuvittelemaan, että yksikään tuntemani ulkosuomalainen tällaisia avauksia tekisi. Kaikki ihmiset, jotka tunnen (ja niitä on aika paljon), puhuvat kauniisti Suomesta, ikävöivät jne. Joskus joitain asioita kritisoidaan, mutta ne ovat yksittäisiä juttuja ja niihin suhtaudutaan kiihkottomasti: siellä on niin, täällä on näin. Aika paljon tulee muiden suomalaisten kesken kyllä arvosteltua paikallisia tapoja ja ihmisiä :) Mutta siihenkin suhtaudutaan niin, että kenenkään ei täällä ole pakko olla, maassa maan tavalla. No, provojahan ne ovat mutta kyllä provoilukin kumpuaa joistain todellisista tunteista. Jotenkin nämä provoilijat tuntevat suurta ylemmyydentuntoa siitä, että ovat osannet ostaa lentolipun.

[/quote]

Älä ihmettele. Mm. minä ulkosuomalainen olen täällä tehnyt joitain avauksia (en tod. kaikkia). Suomessa on moni asia aivan paskaa ja niistä pitää puhua. Puhun toki Suomen hyvistä puolista mielelläni positiivisesti paikallisille, mutta myös kritisoin Suomea.

Suomessa on mielestäni paljon huonoja puolia; jos ei olisi niin asuisin siellä.