Mistä johtuu se, että huono-osaiset ovat parrempiosaisia sairaampia?

No eiköhän se yleensä mene niin että oppi tuo enemmän tietoa. Mitä enemmän ja korkeammin opiskelee sitä enemmän saa myös tietoa esim. terveydestä ja sen edistämisestä.

Ja kyllähän osa huono-osaisista on voinut joutu huono-osaiseksi vaikka juuri siksi että on yllättäen sairastunut vakavasti ja syrjäytynyt tästä syystä työelämästä yms. Ja yleensä sairastelu/työttömyys/rahattomuus yhdessä ja erikseen aiheuttaa murheita ja masennusta ja tästä se syöksykierre alkaa.. Jos ei ole riittävästi tahtoa eikä uskoa niin suosta on vaikea nousta.

OT Olisi kiinnostavaa kuulla huono-osaisen ja parempiosaisen virallinen määritelmä... Niin moni tuntuu ajattelevan sen pelkästään tulotasona.

Onhan sillä selvä yhteys. Hyväosaiset ovat työterveyshuollon piirissä tai ostavat palvelut yksityiseltä. On aivan eri asia elää elämää, jossa laukotaan työterveydessä mittauttamassa joka kuukausi jotain kolesteroliarvoa ja saada ohjausta ruokavalioon ja liikuntaan, kuin elää pätkätöissä tai työelämän ulkopuolella ja mennä tk:n jonoon sitten kun siltä alkaa tuntua, että onkohan jotain vialla.

Ihmisillä on myös paljon sellaisia taakkoja, jotka estävät kouluttautumisen ja paremman elintason hankkimisen, ja hyvin moni näistä asioista on tapahtunut lapsena ja nuorena. Ne vievät sen energian mitä joku paremmista lähtökohdista tullut voi käyttää elämässä etenemiseen.

Paskat neloselle. Olen muonamiehen tytär, lähtenyt navetan vintin keittiön-kamarin asunnosta.Rutiköyhä. Lapsena pahoinpidelty, mitätöity ja syrjitty.

Nyt akateeminen tutkinto ja menestyvä oma yritys.

Paskalla lapsuudella voi toki ratsastaa ellei ole mitään yritystäkään sieltä ylös!

5; eli kun kohtaat ihmisen, joka on vaikkapa samanlaisten kokemusten jälkeen sairastunut masennukseen, sanot hänelle että mitäs siinä teeskentelet? Niinkö?

Luetun ymmärtämisessä sinulla on vielä oppimista nr. 5.

Nelonen ei sanonut, että yhtään poikkeusta esittämiinsä väitteisiin ei missään nimessä voi olla.

Haluaisin nähdä kuinka kumoat 4:n väitteen siitä, että hyvätuloiset käyttävät enemmän yksityisiä lääkäripalveluja kuin työttömät köyhät.

Niin, ja asenteessasikin on korjaamisen varaa. Vaikuttaa lähinnä siltä, että olet jäänyt erittäin katkeraksi oman kurjan lapsuutesi takia. Eli et ole henkisesti noussut sieltä pohjalta, kuten yrität väittää.

Kellä työttömällä on esimerkiksi varaa hankkia pt? Jotkut veloittaa palveluistaan yhtä paljon, mitä työttömälle jää asumiskulujen jälkeen käteen kuukaudessa.

Mielestäni olisikin ok, että verovaroista kustannettaisiin työttömille/sairaille liikuntakeskusmaksut tai pt. Tämä tulisi pitkällä aikavälillä varmasti yhteiskunnalle halvemmaksi. Tuo myös estäisi passivoitumista, mitä väistämättä tapahtuu jokaiselle pitkään työttömänä olleelle.

Vitonen vastaa että psykoterapia on läpikäyty ja apua ollut huikeasti. Siltikään en hyväksy vastuun siirtämistä pois itseltä.

Tutkimustne mukaan hyväosaiset esim. saavat esim. sydänkohtauksen saatuaan parempaa ja tehokkaampaa hoitoa kuin huono-osaiset. Hyväosaiset jaksavat myös vaatia itselleen terveyspalveluita ja lähetteitö yms, kun taas huono-osaiset, joilla ei ole samaa kieltä lääkärien kanssa (siis saman sosiaaliryhmän kykyä kommunikoida keskenään), saavat julkisella puolella vaan odottelua ja oireiden seuraamista. Hyväosaisella on todennäköisesti kykyä paremmin analysoida oireitaan ja lääkärin on helpompi muodostaa niistä tulkinta ja diagnoosi, tai ainakin määritellä nopeammin tarvittavat testit yms. Joka toinen lääkärien diagnoosihan on väärä muutenkin. 

Se onko henkilö työkykyinen ja työssä vaikuttaa siihen millaista hoitoa saa, kannattaako esim, kuntouttaa psykiatrisella puolella terapian avulla, vai jätetäänkö vain lääkkeiden varaan. Puhumattakaan siitä, että ihminen jolla on riittävästi rahaa voi ostaa ennaltaehkäiseviä ja korjaavia terveyspalveluita toisin kuin v'hävarainen, jolla ei esim. ole varaa laittaa hampaitaan kuntoon. Helsingissä kunnallisella puolella hammaslääkäri on todennutkin, että kuka vaan kykenee kannattaa suunnistaa yksityiselle, koska kunnalisen jonoissa hampaat mätänevät suuhun. Siellä nimittäin tehdään vähin mahdollinen ja usein myöhässä. 

Mitä alemmassa asemassa on työelämän hiearkiassa sitä stressaantuneempi ihminen keskimäärin on, tutkimukset osoittavat tämänkin. Voisin kuvitella, että ihmiset joilla on heikko stressivaste, eivät jaksa kouluttautua yhtä pitkäjänteisesti kuin ne joilla tämä vaste on parempi. Stressivaste liittyy  osaltaan kiintymyssuhteen laatuun ja adiikitioherkkyyteen. Ihmisen minäkäsitys myös vaikuttaa siihen kannattaako itseään rakastaa ja arvostaa ja pitää itsestään huolta, myös terveyden osalta ennaltaehkäisevästi. Ja tosiaan myös älykkyydellä on vaikutusta, vaikka kaikki hyväosaiset eivät olekaan älykkäitä eikä kaikki vähäosaiset vähemmän älykkäitä. Moni muukin asia kun vaikuttaa.