Miten sormiruokailu toteutetaan oikein
Meidän viides lapsemme, iltatähti, on nyt vähän päälle seitsenkuinen. Täysimetin häntä puolivuotiaaksi ja nyt olemme vähitellen alottaneet kiinteää ruokaa - hän saa yhden soseaterian päivässä, joko hedelmä- tai vihanneslihasoseen, jonka valmistan aina itse. Kaikki muut ruokalukerrat imetän häntä, koska se on niin julmetun kätevää, nopeaa ja helppoa.
Koska lusikalla syöttäminen on niin hidasta ja kärsivällisyyteni ei millään meinaa siihen riittää, ajattelin, että olis kiva, jos vauva oppisi myös itse hiukan ruokkimaan itseään sormiruokailun avulla. En ole sitä yhdelläkään lapsella kokeillut vaan kaikki ovat ryhtyneet itse syömään vasta joskus kahden vuoden iässä. Kysyisinkin nyt teiltä, jotka olette sormiruokailua harrastaneet, että miten se pitää oikein tehdä. Minkälaista sen ruoan pitää olla koostumukseltaan ja minkä kokoisina paloina? Pelkään valtavasti sitä, että vauva vetää jotenkin henkeensä sitä ruokaa ja alkaa sitten kakoa tai ei saa ilmaa.
Kommentit (10)
Mä en tajua näitä nykyhömpötyksiä.
Kukaan viiden lapsen äiti ei muuten edes voi olla niin avuton, että kysysi näin pälliä asiaa.
Jos tarvitset oikeasti vastauksen: osta iso koirankuppi, lapa siihen muroja ja heittäydy sohvalle.
Kolmosen kommentti ei ansaitse edes vastausta, ilmeisesti Suomessa mielenterveyspalvelut ovat todella kortilla. mitäköhän "nykyhömpötyksiä" nelonen ei tajua? En ole yhtään avuton äiti, mutten ole myöskään koskaan kokeillut pienellä vauvalla sormiruokintaa, mitä ihmeen avutonta siinä on? Kakkoselta sainkin jo asiallisen vastauksen. Se siivo ei niinkään häiritse, mutta se kakominen arveluttaa. Siksi halusin kuulla kokemuksia niiltä, jotka ovat sormiruokailua kokeilleet.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 01:48"]
Kolmosen kommentti ei ansaitse edes vastausta, ilmeisesti Suomessa mielenterveyspalvelut ovat todella kortilla. mitäköhän "nykyhömpötyksiä" nelonen ei tajua? En ole yhtään avuton äiti, mutten ole myöskään koskaan kokeillut pienellä vauvalla sormiruokintaa, mitä ihmeen avutonta siinä on? Kakkoselta sainkin jo asiallisen vastauksen. Se siivo ei niinkään häiritse, mutta se kakominen arveluttaa. Siksi halusin kuulla kokemuksia niiltä, jotka ovat sormiruokailua kokeilleet.
[/quote] Osta niita muovipussukoihin pakattuja soseita.
Keitä sille alkuun vaikka porkkanaa, perunaa, kukkakaalia, parsakaalia. Alkuun nuo vihannekset voi keittää vähän ylipehmeiksi niin menee helpommin alas.
Palat pitää olla sen kokoisia että mahtuvat lapsen nyrkkiin ja jotain jää ulkopuolellekin niin että voi siitä nyrkistä syödä. Parsakaali esim sen kokoisena kuin se pakastepussissa tulee(toki tähän vuodenaikaan kannattaa tarjota tuoretta). Porkkanan voi vetää pitkittäin neljään lohkoon ja leikata n 5-10cm pätkiksi. Laita alkuun lautaselle/pöydälle vain pari kolme palaa kerrallaan, muuten menee herkästi leikkimiseksi.
Samaan tapaan voit antaa banaania, avokadoa jne. Kun saat fiilistä siitä mitä lapsesi osaa niin rokistut kokeilemaan vähän kovempia juttuja, esim keitettyä makaroonia, keutettyä/uunissa paistettua kalaa. kananmunaa. Tomaattia(sen voi aluks kuoria ja ottaa sienenet pois), kurkkua(kurkusta voi alkuun anta sitä pehmeämpää keskikohtaa), nektariinia, kiiviä, marjoja jne.
Lue tosiaan tuo Rapleyn kirja niin et ole enää huolissasi kakomisesta ja saat myös hyviä perusteluja toimintasi kyseenalaistajille. On tosi nopealukuinen, joten ehdit kyllä se lukaista vaikka bussimatkoilla. Sormiruokailu kannattaa. Lapsistamme on tullut muihin tuttujen lapsiin verrattuna ennakkoluulottomia ruuan kokeilijoita, moniruokaisia, taitavia ruokailijoita eikä mitään pahoja kakomisia ole ollut toisin kuin tuttujen "lusikkaruokituilla" lapsilla. Mutta sotkua tulee joten hankalissa pakoissa esim. lentomatkoilla syötin kyllä lusikalla. Ja lisäbonuksensa sormiruokailu antaa kivaa viihdettä lapselle, joten jaksaa istua ruokailutilanteessa pidempään perheen kanssa.
Mitä syöttäisit lapselle soseena? No, syötä se sopivan kokoisina paloina: ei niin pienenä että menee kerralla henkeen.
Yskimistä ja kakomista tulee, ja tietysti lapsen syömistä täytyy seurata, mutta ei meidän pirpana ainakaan tukehtunut.
Sotku on hirveää aikansa. Nyt tyttöni on 1,5 ja syö itse käsin, haarukalla ja lusikalla, mutta keittiön lattia onkin pesty n. 5 milj. kertaa. Harkitse siis vielä, soseiden syöttämisellä on puolensa...