Lue keskustelun säännöt.
Olen 6 ja 9v.lasten kotiäiti. Haluatko kysyä jotain elämästäni?
01.02.2013 |
Eli mieheni on vuoden ajan työskennellyt Norjassa öljylautoilla insinöörinä. Itse olen toiminut viimeiset vuoden pph:na,mutta irtisanoin itseni mieheni aloittaessa työt ulkomailla.
Asumme Suomessa ja mieheni käy kotona viikon tai kahden välein.
Päätin lopettaa työni, jotta jaksaisin paremmin ja koska työntekoon ei ole taloudellista tarvetta, koska mieheni tienaa niin hyvin.
Haluatko kysyä jotain?
Kommentit (33)
Silloin et ole kotiäiti vaan työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla lapset nyt 8 ja 10 ja olen sinnitellyt omassa työssäni, vaikka mies yrittäjä, paljon töitä ja matkoja jne.
Nyt me olemme päättäneet, että lopetan tämän ja keskityn siihen, että koti pyörii, jolloin mies voi keskittyä omaan työhönsä.
Lapseni kasvavat huimaa vauhtia ja jos en nyt anna heille aikaa, kohta ei tarviikaan.
Ja minä olen todellakin vyö ja henkselit -tyyppi, mutta ei sitäkään loputtomiin jaksa!
luotan vahvasti elämään ja uskon, että asiat järjestyy. Se vanha totuus "elämällä on meille yksi lupaus, jonka se varmasti pitää, tuska, ja sitten kun saamme jotain onnellista niin tiedämme, että se on vain lainaa ja osaamme arvostaa sitä" pitää paikkansa.
Olen tehnyt noita pph:n hommia ja tiedän, ettei ne ole mua varten (tein kun lapset oli pieniä, sopi elämäntilanteeseen) Minulla on tarkoitus opiskella lisää. Olen nuori, alle 30v.
Tiedän pärjääväni 100% äitinä ja naisena jos mies sattuisi jättämään/kuolemaan/sairastumaan.
ap
Silloin et ole kotiäiti vaan työtön.
mieheni tienaa bruttona n.20 000e kuussa, josta käteen jää kymppitonnin verran. En ole oikeutettu mihinkään tukiin.
Ajatus,että mies noissa hommissa muutaman vuoden vielä, sitten muutamme mahdollisesti keski eurooppaan. Mies hakee kyllä toisinaan töitä mm.Saksasta. Mies ei ole suomalainen, hän on Algeriasta kotoisin
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyn siksi, että olen myös kotiäiti (ei siis mitään tukia). Lapset esikoulussa ja ekaluokalla. Miehen työ sellaista, ettei arkisin ehdi kotielämään osallistua.
Olen huomannut, että minun kanssa puhuttaessa ihmiset pitävät ratkaisuamme hyvänä, mutta muualta kuulen kovasti kummeksuntaa. Ei kuitenkaan ole kukaan tullut apuja tarjoamaan ja käytännössä molempien vanhempien työssäkäynti olisi tilanteessamme mahdottomuus (lasten aamu- ja iltapäivään / iltaan tarvittaisiin hoitajaa säännöllisesti).
En ole huolissani tulevaisuudesta, vaikka oma kokemukseni on alalta, jossa pitkä työelämästä poissa oleminen ei ole hyväksi. Uskon, että elämä kantaa, tavalla tai toisella. En ole valikoiva enkä kranttu, joten tilanteen taas saalliessa, olen tarvittaessa valmis monenlaisiin töihin ja uskon, että tekevälle töitä kyllä löytyy.
Jaksamista teille ap arkeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yo ja pph, en mäkään viitsisi töitä tehdä. mulla on korkeakoulututkinto, hyvä työpaikka ja ura, en jäisi ikinä kotiin.
Kysyn siksi, että olen myös kotiäiti (ei siis mitään tukia). Lapset esikoulussa ja ekaluokalla. Miehen työ sellaista, ettei arkisin ehdi kotielämään osallistua.
Olen huomannut, että minun kanssa puhuttaessa ihmiset pitävät ratkaisuamme hyvänä, mutta muualta kuulen kovasti kummeksuntaa. Ei kuitenkaan ole kukaan tullut apuja tarjoamaan ja käytännössä molempien vanhempien työssäkäynti olisi tilanteessamme mahdottomuus (lasten aamu- ja iltapäivään / iltaan tarvittaisiin hoitajaa säännöllisesti).
En ole huolissani tulevaisuudesta, vaikka oma kokemukseni on alalta, jossa pitkä työelämästä poissa oleminen ei ole hyväksi. Uskon, että elämä kantaa, tavalla tai toisella. En ole valikoiva enkä kranttu, joten tilanteen taas saalliessa, olen tarvittaessa valmis monenlaisiin töihin ja uskon, että tekevälle töitä kyllä löytyy.
Jaksamista teille ap arkeen!
ei ainakaan kukaan ole suoraan mitään ihmetellyt.
Joku tuttavani, jolla pieniä lapsia, on sanonut olevansa kateellinen, että minulla tähän mahdollisuus.
Olen itsekin onnellinen ja arvostan tätä elämäntilannettani todella paljon.
Ei mullakaan ole lastenhoitoapuja, joten olen sitten lenkkeillyt ja ottanut aikaa itselleni lasten ollessa eskarissa ja koulussa. Kun saa päivällä siivottua ym.rauhassa niin illasta aikaa lapsille, eikä tarvitse olla ip-kerhossa tai hoidossa eskarin jälkeen.
Ainut miinuspuoli, että mies ei arjessa mukana, toisaalta koen pärjääväni todella hyvin. Toisinaan mennään Norjaan, ollaan siellä viikonloppu hotellissa mieheni kanssa. Heinäkuuta odotan, silloin ollaan kaikki lomalla ja vietämme sen miehen kotimaassa Algeriassa sukulaisissa
Jaksamista myös sinulle ja perheellesi!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yo ja pph, en mäkään viitsisi töitä tehdä. mulla on korkeakoulututkinto, hyvä työpaikka ja ura, en jäisi ikinä kotiin.
että oli helppo jäädä kotiin, koska ei ollut sen mielenkiintoisempi työ. Ja pph:n hommat voi aina aloittaa uudestaan. Lapsia vaipan vaihtoineen riittää aina!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja miten hän osallistuu tällöin lasten/kodinhoitoon. Mitä mieltä lapset ovat järjestelystä. Olisiko miehesi enemmän kotona jos muuttaisitte Norjaan vai olisiko joka tapauksessa kaukana lautoilla?
Systeemi sinänsä olisi varmaan minulle ihan ok mutta tiedän, että jos meillä olisi noin niin lapsi varmaan kovasti kaipaisi isäänsä. Mukava systeemi siis olisi minusta jos mies olisi hyväpalkkaisessa työssä mutta asuisi kotona ja osallistuisi enemmän.
Saatko miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ja hänen ollessa teillä antaako hän sinulle iltalomamahdollisuuksia? Onko teillä paljon ystäviä ja perhetuttuja? Omalla kohdallani se olisi tuollaisen elämän jaksamisen ja siinä viihtymisen kannalta hyvin olennainen kysymys.
miehelle tämä on raskas juttu, mutta rahan takia pari vuotta jaksaa, sitten muutamme muualle eurooppaan tai Suomeen kun voidaan ostaa velaton asunto.
Lapset kaipaa isää, mutta koska annan heille kaiken aikani ja paljon huomiota niin ovat myös todella tyytyväisiä ja onnellisia lapsia.
Olisi muualla lautoilla ja paikat vaihtuu, joten meidän muutto Norjaan ei hyödytä.¨
Osallistuu kodinhoitoon laittamalla ruokaa ja toki olemalla lasten kanssa. Vietetään tuolloin paljon aikaa perheenä ja nautin iltalenkeistä, koska nyt käyn lenkkeilemässä päivällä lasten ollessa koulussa ja eskarissa.
Yhteistä aikaa on illalla ja toki kun lapset kouluissaan, ja se riittää meille. Ei meillä aiemminkaan ollut enempää yhteistä aikaa, illat riitti hyvin. Lapset ei ole koskaan ollut missään hoidossa tai yökylässä ja hyvä niin.
Itse pärjään todella hyvin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehelle tämä on raskas juttu, mutta rahan takia pari vuotta jaksaa, sitten muutamme muualle eurooppaan tai Suomeen kun voidaan ostaa velaton asunto.
Lapset kaipaa isää, mutta koska annan heille kaiken aikani ja paljon huomiota niin ovat myös todella tyytyväisiä ja onnellisia lapsia.
Olisi muualla lautoilla ja paikat vaihtuu, joten meidän muutto Norjaan ei hyödytä.¨
Osallistuu kodinhoitoon laittamalla ruokaa ja toki olemalla lasten kanssa. Vietetään tuolloin paljon aikaa perheenä ja nautin iltalenkeistä, koska nyt käyn lenkkeilemässä päivällä lasten ollessa koulussa ja eskarissa.
Yhteistä aikaa on illalla ja toki kun lapset kouluissaan, ja se riittää meille. Ei meillä aiemminkaan ollut enempää yhteistä aikaa, illat riitti hyvin. Lapset ei ole koskaan ollut missään hoidossa tai yökylässä ja hyvä niin.
Itse pärjään todella hyvin.
ap
myös jääväni kotiäidiksi kun nuorin täyttää 3v. Siis tällähetkellä olen hoitovapaalla. Meillä kolme alle kouluikäistä lasta.
Miehen palkka ei kyllä ole lähelläkään teidän tasoa, että aika kituuttamista olisi. Mutta töihin menostakaan ei kauheita tuloja menojen jälkeen tulisi...
Mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksia.
Olin kotiäitinä 13-vuotta. Asuimme puolet tuosta ajasta ulkomailla miehen työn vuoksi. Hän keskittyi uraansa minä hoidin kaiken kotiin ja lapsiin liittyvän.
En suosittele kenellekään itsensä uhraamista. Meillä on nyt katkera ositusriita menossa. Mies haluaa kaiken omaisuutemme itselleen; omakotitalon, 3 autoa, rahastot jne... Omasta mielestään hänen pitää saada kaikki, koska hän on kustantanut hankinnat.
Tällä hetkellä elän lasten kanssa erilaisilla tukirahoilla, ex-mies ei edes maksa elatusapua. Niin ja mies on johtajana keskisuuressa yrityksessä. Kyse ei ole varallisuuden puutteesta, vaan ihan jostain muusta.
Opetus: Turvaa aina selustasi, sillä eron tullessa olet miehesi silmissä laiska elätti. Näin siis meillä.
että eivätkö he kaipaa isäänsä? Meillä on kolme poikaa ja he ovat ainakin hyvin kiintyneitä omaan isäänsä. Isä on läsnä lasten elämässä yhtä paljon kuin minä äitikin. Isää ikävöidään jos hän lähtee kavereiden kanssa viikonloppureissuun todella paljon. Minusta olisu kauheaa jos meidän lapsilla ei olisi noin mahtavaa tunnesidettä meihin molempiin vanhempiin. Mikään raha maailmanssa ei korvaisi sitä!
Olet ap siis periaatteessa yksinhuoltaja? Sillä eihän tuollainen satunnainen lasten näkeminen ja rahan pöytään tuominen ole mitään isyyttä nähnytkään. Toivottavasti lapset eivät ole katkeria lapsuudestaan ilman isää aikuisena...
eivät niin paljoa kuitenkaan, vaikka todella läheisiä isänsä kanssa ovatkin. Meillä on kaksi tyttöä ja ehkä sekin vaikuttaa asiaan. Ja se, että annan heille itse niin paljon aikaa.
Mieheni käy kotona viikon parin välein viikon kerrallaan ja me käydään toisinaan Norjassa niin, että otetaan hotelli esim.Oslosta ja ollaan siellä porukalla.
Kuten sanoin, tätä jatketaan maksimissaan parin vuoden ajan, kunnes mieheni muuttaa Suomeen ellei sitten löydä työpaikkaa muualta euroopasta, jonne muuttaisimme perheenä. Esim.Saksaan muuttaisimme tosi mielellään vaikka miehelle jäisi siellä parikin tonnia käteen. Tulot tippuisivat, mutta raha ei todellakaan ole se tärkein.
Tällä hetkellä mieheni olisi Suomessa työtön, oman alan hommista voisi vaan haaveilla. En ymmärrä miten se palvelisi perhettä tai yhteiskuntaa?
Mieheni ei koskaan ole käynyt tuollaisilla viikonloppureissuilla kavereidensa kanssa tai illanvietoissa.. olisikin aika kamalaa jos sellaisia reissuja ilman lapsia haluaisi tehdä.. Onneksi on erilainen.
Tekee tuota hommaa juuri perheensä ja lastensa vuoksi. En ole yksinhuoltaja, en käytännössä enkä teoriassa.
rekkakuskejakin jotka tekee pitkää päivää, kotona käydään nukkumassa jos on oikein paljon hommaa.
Ei säännöllisiä vapaita ja toiset tekee tuota koko lasten lapsuuden ajan!
koululaisia meille iltapäiväksi. Lähellä asuva äiti sitä vihjaillut ja muistan kun olin pph:na niin silloin muutamalta äidiltä tuli noita vihjeitä, kukaan ei kehdannut ihan suoraan kysyä.. mutta arvaa vaan olenko ottanut tähän ylimääräisiä? Ei tulis mieleenkään.
Mulla on jo reilu 10 000e omalla tilillä säästöjä ja lisää tulee. Yhteisellä tilillä myös isommat säästöt, jos ero tulisi, olisin oikeutettu niihin. Meillä on kaikki yhteisissä nimissä, tilit ym.ja niihin käyttöoikeudet. Minulla on tuo oma säästötili vielä lisäksi, joka siis avattu mulle jo lapsena ja johon nyt säästänyt
ap
lähinnä mietin, että eikö sinua pelota tulevaisuuden työnsaantisi? Siis sitten kun lapset kasvaa niin isoksi, että sinua ei yksinkertaisesti enää tarvita kotona (esim muuttavat muualle opiskelemaan), niin eikö sinua jännitä saatko mitään töitä enää kun sinulla on niin paljon poissaoloja työlämästä?
Ja jos vastaat tähän, että sinun ei tarvitse mennä ikinä enää töihin kun mies tienaa niin hyvin, niin eikö sinua yhtään sitten pelota, että entä jos eroatte joskus ja miehesi ei enää elätä sinua ja et saa työpaikkaa? Tai entä jos iha oikeasti kyllästyt olemaan kotona ja viikkailemaan miehen paitoja ja et saa enää työpaikkaa?
Näitä kysyn koska minua huolettaa nämä asiat jo nyt ja olen kotona 2 vuotiaan ja isompien kanssa.