Työkaveri/kaveri puukotti selkään

minut syödään varmaan sitten elävältä jahka pääsen itse töihin. Aion olla mahdollismman mukava ja reilu ja hyvä työtoveri.

siellä oli muutama henkilö, jotka ottivat kiusaamiseni oikein elämänsä tehtäväkseen.



Minut savustettiin ulos, maineeni mustamaalattiin ja uuteen duuniin soiteltiin uudelle esimiehelle, jossa minun kerrottiin olevan mm mielisairas ja sekaisin.



Työt meni alta ja sekosin.. joudin osastohoitoon vakavan masennuksen vuoksi (oli psykoottisia vainoamispiirteitä mukana)



Nyt elelen kelan rahoilla ja odottelen uudelleen koulutuspäätöstä.



Ai, että vieläkin sattuu.



Mikä saa ihmiset toimimaan noin? En tiedä.. en ole sitä onnistunut selvittämään tämän parin vuoden aikana.



Pelkään liikkua tuolla kaupungilla; jätti sellaiset jäljet sieluun =((



Voimia sinulle

Eli siihen jolta kuulit, voi luottaa?

Oletko jutellut hänen kanssaan kasvotusten?

..ja antaa takaisin niille parhaalla mahdollisella tavalla. Kokemusta noista kaksinaamaisista paskiaisista on.

siellä oli muutama henkilö, jotka ottivat kiusaamiseni oikein elämänsä tehtäväkseen.

Minut savustettiin ulos, maineeni mustamaalattiin ja uuteen duuniin soiteltiin uudelle esimiehelle, jossa minun kerrottiin olevan mm mielisairas ja sekaisin.

Työt meni alta ja sekosin.. joudin osastohoitoon vakavan masennuksen vuoksi (oli psykoottisia vainoamispiirteitä mukana)

Nyt elelen kelan rahoilla ja odottelen uudelleen koulutuspäätöstä.

Ai, että vieläkin sattuu.

Mikä saa ihmiset toimimaan noin? En tiedä.. en ole sitä onnistunut selvittämään tämän parin vuoden aikana.

Pelkään liikkua tuolla kaupungilla; jätti sellaiset jäljet sieluun =((

Voimia sinulle

Tuli kyllä surullinen olo sun puolesta. :(

Toivon, että pääset tuosta yli ja haavat sielussa paranee.

Paljon voimia sinulle! Sinä selviät tuosta!

Ap

Sain kauhean viharyöpyn ja haukut ja sen jälkeen meno oli van hurjempaa. Onneksi en ole enää siinä työpaikassa. Sääälittää muut, jotka ovat siellä, sillä tämä yksi on vielä esimiehen lellikki, ja syytä ei ymmärrä kukaan. Molemmat naisia. En siis välttämättä suosittele "avautumista".

Eli siihen jolta kuulit, voi luottaa?

Oletko jutellut hänen kanssaan kasvotusten?

Uskon voivani luottaa häneen, joka kertoi minulle tuosta. Ollaan puhuttu tuosta asiasta nyt useamman kerran ja kerran kasvotusten. Tuntuu olevan hyvin pahoillaan tapahtuneesta.

Kyllä tästä tilanteesta on kieltämättä tullut epäilys myös muita ihmisiä kohtaan ja en enää tiedä kehen osaan tämän jälkeen luottaa. Lievästi vainoharhaisena olen alkanut myös pelkäämään, että tuo selkäänpuukottaja on estänyt tai estää pääsyni myös muihin työpaikkoihin tai edes haastatteluihin.

Täytyy yrittää ajatella positiivisesti, että olen päässyt nyt onneksi elämässäni eroon tuosta pahanpuhujasta. Jatkossa kun tästä yli pääsen, niin olen taas astetta vahvempi ja viisaampi.

Ap

Sain kauhean viharyöpyn ja haukut ja sen jälkeen meno oli van hurjempaa. Onneksi en ole enää siinä työpaikassa. Sääälittää muut, jotka ovat siellä, sillä tämä yksi on vielä esimiehen lellikki, ja syytä ei ymmärrä kukaan. Molemmat naisia. En siis välttämättä suosittele "avautumista".

Tätä minäkin pelkään, että menee vaan asiat vielä pahemmaksi, jos otan puheeksi. Siksi en ole uskaltanut vielä mitään tehdä.

Ap

Nykyinen kollegani on samanlainen pahanilmanlintu ja mustamaalaaja, kaksinaamainen paska. Olen neuvoton hänen kanssaan, en tiedä miten toimia, enkä osaa anataa sinullekaan neuvoa. Mutta sen olen oppinut, että näitä järkyttäviä kusipäitä mahtuu maailmaan!



Kuten täällä joku kuvasi, tämäkin kollgega on mielin kielin esimiehen suuntaan, mutta haukkuu ihan kaikki, aina sen poissaolevan. On olevinaan työlleen omistautunut työnarkomaani. Todellisuudessa lorvii päivät ja roikkuu hommissa iltamyöhään ja korostaa sitten sillä marttyyriasenteella itseään. NIIN kuvottava tapaus. Olen yrittänyt ottaa etäisyyttä, en kommentoi työtehtäviä tai mitään hänelle, jotta ei saisi siimaa mistään. Repii sitä silti. Ei toisen työkaverin kanssa tiedetä, miten tämän asian voisi ottaa kehityskeskustelussa esiin. Olisiko vinkkejä?

siellä oli muutama henkilö, jotka ottivat kiusaamiseni oikein elämänsä tehtäväkseen.

Minut savustettiin ulos, maineeni mustamaalattiin ja uuteen duuniin soiteltiin uudelle esimiehelle, jossa minun kerrottiin olevan mm mielisairas ja sekaisin.

Työt meni alta ja sekosin.. joudin osastohoitoon vakavan masennuksen vuoksi (oli psykoottisia vainoamispiirteitä mukana)

Nyt elelen kelan rahoilla ja odottelen uudelleen koulutuspäätöstä.

Ai, että vieläkin sattuu.

Mikä saa ihmiset toimimaan noin? En tiedä.. en ole sitä onnistunut selvittämään tämän parin vuoden aikana.

Pelkään liikkua tuolla kaupungilla; jätti sellaiset jäljet sieluun =((

Voimia sinulle

Tuli kyllä surullinen olo sun puolesta. :(

Toivon, että pääset tuosta yli ja haavat sielussa paranee.

Paljon voimia sinulle! Sinä selviät tuosta!

mutta jo asian miettiminen saa aikaan ahdistusta. En usko selviäväni tuosta koskaan. Luottamukseni ja uskoni ihmisiin sai pahan kolauksen. Voipi olla että työkyky meni loppuiäksi.

Aikani jaksoin puolustella itseäni ja olla katkomassa juoruilta siipiä, mutta jokaisella on murtumispiste ja minulta se löytyi. Voi tuota pahuuden määrää. En toivo kenellekään tätä taivalta kuljettavaksi, se on ollut maanpäälinen helvetti. En yhtään ihmettele miksi vaivuin psykoosiin. Hätä oli valtava. Olin tappaa itseni monta kertaa, mutta siinähän olisi vain kiusaajat saaneet voiton ja lapseni menettäneet.

Töitä en pysty vieläkään ajattelemaan, se saa vatsani kääntymään nurin. Olen tämän sairastumiseni aikana joutunut myymään omaisuuteni, koska Kelan päivärahoilla ei eletä ja maksella asuntovelkoja.

mutta jo asian miettiminen saa aikaan ahdistusta. En usko selviäväni tuosta koskaan. Luottamukseni ja uskoni ihmisiin sai pahan kolauksen. Voipi olla että työkyky meni loppuiäksi.

Aikani jaksoin puolustella itseäni ja olla katkomassa juoruilta siipiä, mutta jokaisella on murtumispiste ja minulta se löytyi. Voi tuota pahuuden määrää. En toivo kenellekään tätä taivalta kuljettavaksi, se on ollut maanpäälinen helvetti. En yhtään ihmettele miksi vaivuin psykoosiin. Hätä oli valtava. Olin tappaa itseni monta kertaa, mutta siinähän olisi vain kiusaajat saaneet voiton ja lapseni menettäneet.

Töitä en pysty vieläkään ajattelemaan, se saa vatsani kääntymään nurin. Olen tämän sairastumiseni aikana joutunut myymään omaisuuteni, koska Kelan päivärahoilla ei eletä ja maksella asuntovelkoja.

Todella paljon voimia ja jaksamista sinulle! Tällä hetkellä ajatus selviämisestä tuntuu ehkä mahdottomalta, mutta vielä joku kaunis päivä huomaat, että haavat ovat parantuneet. Arvet toki jäävät, mutta niiden kanssa voi elää ja olla onnellinen.

Sopiiko kysyä, kuinka kauan sinun piinasi kesti, ennen kuin seinä tuli vastaan?

mutta jo asian miettiminen saa aikaan ahdistusta. En usko selviäväni tuosta koskaan. Luottamukseni ja uskoni ihmisiin sai pahan kolauksen. Voipi olla että työkyky meni loppuiäksi.

Aikani jaksoin puolustella itseäni ja olla katkomassa juoruilta siipiä, mutta jokaisella on murtumispiste ja minulta se löytyi. Voi tuota pahuuden määrää. En toivo kenellekään tätä taivalta kuljettavaksi, se on ollut maanpäälinen helvetti. En yhtään ihmettele miksi vaivuin psykoosiin. Hätä oli valtava. Olin tappaa itseni monta kertaa, mutta siinähän olisi vain kiusaajat saaneet voiton ja lapseni menettäneet.

Töitä en pysty vieläkään ajattelemaan, se saa vatsani kääntymään nurin. Olen tämän sairastumiseni aikana joutunut myymään omaisuuteni, koska Kelan päivärahoilla ei eletä ja maksella asuntovelkoja.

Todella paljon voimia ja jaksamista sinulle! Tällä hetkellä ajatus selviämisestä tuntuu ehkä mahdottomalta, mutta vielä joku kaunis päivä huomaat, että haavat ovat parantuneet. Arvet toki jäävät, mutta niiden kanssa voi elää ja olla onnellinen.

Sopiiko kysyä, kuinka kauan sinun piinasi kesti, ennen kuin seinä tuli vastaan?

en osaa tarkkaan sanoa missä kohdassa menetin järkeni ja vaivuin epätodellisuuteen.

Tuosta on vielä niin vähän aikaa, että paluu psykoottiseen tilaan on helppoa.. pidän suoranaisena ihmeenä, että olen elossa enkä tunne kiusaajiani kohtaa vihaa.

Pelko on tunne, jota koen.. se että minun pitää paeta.

Onneksi psykiatrit näkivät tilani ja sain kunnolla sairauslomaa sekä mahdollisuuden uudelleen koulutukseen. kaikki tuo joskus tulevaisuudessa, nyt vaikka vuosia kuntoutustuella jotta pääsen tästä kaikesta yli.

Mulla yksi työkaveri, joka on onnistunut hämmentämään oikeen kunnolla työpaikoissaan. Puhuu työkavereistaan paskaa näiden selän takana ja menee kertomaan pomollekin ihan perättömiä juttuja, haastaa riitaa joidenkin työkavereiden kanssa ja joillekin yrittää olla mielin kielin kasvotusten, mutta takana päin haukkuu minkä kerkiää. Pahinta on kun yrittää vetää aina kolmansia osapuolia leikkiinsä mukaan. Vähän aikaa sitten riiteli yhden työkaverinsa kanssa ja asia selvitettiin pomon kanssa. tällä hetkellä on ottanut itselleen uuden uhrin. Puhuu tälle ihmiselle mitä kaikki muut muka selän takana puhuu tästä työkaverista. Tämä työkaveri on sitten mulle ihmetellyt, miten kaikki ne mukavan tuntuset työkaverit olivatkin sellasia selkäänpuukottajia. Olen pyytänyt tätä työkaveria jättämään sen hämmentäjän jutut omaan arvoonsa ja sanoin vielä, etten ole koskaan kuullut kenenkään muun työkaverin puhuneen hänestä mitään pahaa. Mut on tämän hämmentäjän toimesta yritetty vetää monta kertaa mukaan soppaan, johon en halua osallistua. Tai sitten ne hämmentäjän uhrit yrittävät saada mua puolelleen. Vaikea tilanne, kun mulla on hyvät välit kaikkien työkavereiden kanssa paitsi sen hämmentäjän. Mulla työpaikalla muutama sellainen työkaveri, joille olen aina lojaali (ovat lojaaliuteeni ansainneet) ja nyt mua yritetään vetää mukaan peliin, jossa myös epäsuorasti syytetään kaikkia työkavereita. Olen sanonut hämmentäjän uhrille, etten voi tehdä asiassa mitään enkä koskaan tule toimimaan tiettyjä työkavereitani vastaan. en ikinä. Laitoin vastauksen tekstiviestinä, jotta voin sen tarpeen tullen jollekin näyttää. Jos hämmentäjän uhri tai hämmentäjä syyttävät mua paskan puhumisesta selän takana, niin voin viestini antaa luettavaksi.

Omassa työpaikassani on nyt parisen vuotta keikkunut eräs sijainen,joka hartiavoimin syö minua paikaltani. Eika vain minua, vaikka minun pestini on hänestä paras ja kiinnostavin hänelle. Hän on siinä myös mielestään aivan valtavan hyvä. Muita toimia hän väijyy yhtä aggresiivisesti.



Hän kiero, ahne, ja häikäilemätön. Hänessä on kaksi aivan erilaista puolta, kun paikalla on esimies (joka palkkaa sijaiset) sekä työkaverit.



Toisen ollessa poissa, hän haukkuu sen poissaolevan. Haukkuminen on epäsuoraa, sillä senkin pääasia on kehua häntä itseään. Joka kerta tulee selväksi, miten erinomaisesti hän on joutunut hoitamaan asian jonkun vakituisen jäljiltä, mutta että "eihän tässä mitään, kyllä minä jaksan painaa, perheellisen täytyy yrittää"



ja läpäläpä. Esimiehen mielistely on karmeeta katottavaa.



Ni, eniweis. 2 vuotta olen tässä odotellut, että se kaatuu omaan näppäryyteensä ja nyt näytää speksit vähän heikolta hänen kannaltaan. Todella toivon, että tapahtuisi oikeus eikä häntä enää palkattaisi mihinkään yhtiön toimiin. Ei mihinkään.



Nyt se päivystää fc:ssä ja kujertelee kuinka "täällä mä vaan istun kotona ja odotteln että puhelin sois". Sielläpä istuu.

Selvää on,että hän haali kaikki maholliset henkilöt fc-kavreiksi, että voi samalla seurata esimm. sairaslomituksia ja kytätä paikkoja. Firmassa saa vakituisen paikan usean vuoden sijaistamisruban jälkeen. Jos kaikki menee ns. putkeen henkilöllä.



Olen itse jo siirtynyt toiseen toimipisteeseen, etten toivoittavasti tarvi edes nähdä koko kääkättäjää enää. Uskon kyllä, että hän tulee vielä huomaamaan, että rehellisyys ja työkavereille lojaalisuus olisi kuitenkin kannattavampaa, kuin keksittyjen paskapuheiden levittely.

Seuraavassa Isossa Jaossa, kun yhtiössä jaetaan paikkoja, toivon että hänelle jää ns. Musta Pekka.

Nyt näyttää siltä, että joudun menemään samaan työtilaan tuon selkäänpuukottajan kanssa. Työnantaja ei ole sama, mutta joudumme tekemisiin päivittäin. Mitä teen??? Olen ollut aivan rikki tämän asian takia koko viime syksyn ja talven, ja nyt kun olen vihdoin ollut pääsemässä asian yli, joudun kohtaamaan tuon ihmisen. Melkein meinaan jo kieltäytyä tarjotusta työstä, vaikka olen työtän tällä hetkellä ja työ tulisi tarpeeseen. Voihan itku. ;(

[quote author="Vierailija" time="22.01.2013 klo 14:57"]

Selvisi tässä, että tyyppi jota luulin kaveriksi, on puukottanut minua selkään ja puhunut aiheetta p#skaa entisille työkavereillemme. Lasketellut suoranaisia valheita ja samaan aikaan mulle esittänyt olevansa kaveri. Kuulin toiselta työkaverilta, että oli suositellut pomolle YT:ssä, että mun töitä ei jatketa. No, ei jatkettu. Samoin oli puhunut pahaa myös muista työkavereista ja sen tuloksena loppui työt myös noilta muilta. Esim yhdestä ihmisestä oli sanonut, että ratsastaa muiden tekemällä työllä, vaikka näin ei todelllakaan ollut.

Sen jälkeen, kun hain toisesta työpaikasta töitä, niin oli jatkanut samaa mustamaalausta palkkaavalle esimiehelle, jonka tunsi, kun oli tuo esimies kysellyt kommentteja, kun tiesi, että oltiin entisiä työkavereita. Tämänkin kuulin luotettavasta lähteestä.

Suututtaa ja surettaa. Koskaan ei ole tuon ihmisen kanssa ollut mitään erimielisyyttä ja tosiaan luulin, että ollaan ystäviä, kun ollaan töiden ulkopuolellakin oltu yhteydessä säännöllisesti. Nyt surettaa ja mietityttää vaan, että mitä kaikkea on puhunut kenellekin ja kuka uskoo nuo p#skat nyt todeksi.

Minkä ihme saa ihmisen toimimaan noin p#skamaisesti ja potkimaan työkavereita ja kavereita päähän? Oma työpaikkansa ei ollut koskaan uhattuna, joten siitä ei voi olla kyse.

Poistin kaikki yhteydet elämästäni tuohon ihmiseen ja en halua olla enää missään tekemisissä hänen kanssaan.
Tekis mieli kostaa ja varoittaa muitakin tuosta ihmisestä.

[/quote]

Tosi surullista! Jos vain voit niin unohda! Olisi parempi itsesi kannalta! Kostamisesta saattaa olla sinulle itsellesi pahat seuraukset. Minulle tapahtui kerran , kun olin töissä päiväkodissa, niin työkaverini valehteli minusta kaikille kaikkea pahaa. En kuulemma osannut ollenkaan olla lasten kanssa. Olin jopa hänelle ihan haukkunut erästä työkaveria. Sanonut, että lastentarhanopettaja on ihan perseestä jne. En ollut mitään tällaisia puhunut. Kaikki muuttuivat minulle ilkeiksi ja piikikkäiksi. Olin aivan ihmeissäni. En ttiennyt että mistä on kyse. Kaikilla m uilla heillä oli omia lapsia, mutta ei minulla. Alkoivat haukkumaan minua, että en osaa olla lasten kanssa jne. Hermostuin heille ja sanoin, että olette kateellisia minulle, kun olette itse väsyneitä töissä, kun kotona on vielä omia lapsia. Puratte väsymyksenne minuun. Sanoin myös, että te olette lihavia, kun olette tehneet lapsia. Jouduin johtajan puhutteluun ja lensin saman tien pihalle.

Minun on ilmeisesti alettava uskoa että paskojakin ihmisiä todella on. En ole koskaan kohdannut paskoja enkä syvemmin ihmisiin tutustu tai aukeudu heille. Ehkä vaistomaisesti tiedän paskuuden vaaran lähelläni. 

Ehkä syvällä lapsuudessani olen tahrautunut pahasti paskasta ja sen takia olen varpaillani. 

Toisaalta uskon ettei toista voi koskaan oppia tuntemaan niin hyvin langettaakseen toisen päälle mahtavan paskan tittelin. 

Olen pahoillani ap:n puolesta. Toivottavasti en itse koskaan syyllisty paskuuteen tai kohtaa paskaa elämäni tiellä. 

Näitä persoonallisuushäiriöisiä kyllä riittää työelämässä. Parasta on, jos voi ottaa tällaisen ihmisen luokalle ryhmässä, jossa voi todentaa, mitä, kuka ja milloin on puhunut. Usein se on mahdotonta, mutta koska suurin osa ihmisistä on kuitenkin rehellisiä kunnon ihmisiä, ei pidä antaa yhden sairaan tyypin kaapata valtaa.

Itsellänikin on kokemusta tällaisesta ja kauan se vei, mutta kun en antanut periksi vaan vedin sekä luottamus- että työsuojeluasiamiehet ja ylimmän esimiehen mukaan, asiat tulivat käsitellyiksi. Iso paska valehtelija väärintekijä (ja myös entinen esimies) siirrettiin sivuun lopulta.

Vieläkin kärsin väsymyksestä, kun useamman vuoden jouduin hänen sikamaisuuksistaan kärsimään, mutta lopulta sain oikeutta.

Tsemppiä kaikille työpaikkakiusaajista kärsiville!

[quote author="Vierailija" time="28.01.2013 klo 17:54"]

siellä oli muutama henkilö, jotka ottivat kiusaamiseni oikein elämänsä tehtäväkseen.

Minut savustettiin ulos, maineeni mustamaalattiin ja uuteen duuniin soiteltiin uudelle esimiehelle, jossa minun kerrottiin olevan mm mielisairas ja sekaisin.

Työt meni alta ja sekosin.. joudin osastohoitoon vakavan masennuksen vuoksi (oli psykoottisia vainoamispiirteitä mukana)

Nyt elelen kelan rahoilla ja odottelen uudelleen koulutuspäätöstä.

Ai, että vieläkin sattuu.

Mikä saa ihmiset toimimaan noin? En tiedä.. en ole sitä onnistunut selvittämään tämän parin vuoden aikana.

Pelkään liikkua tuolla kaupungilla; jätti sellaiset jäljet sieluun =((

Voimia sinulle

Tuli kyllä surullinen olo sun puolesta. :(
Toivon, että pääset tuosta yli ja haavat sielussa paranee.
Paljon voimia sinulle! Sinä selviät tuosta!

mutta jo asian miettiminen saa aikaan ahdistusta. En usko selviäväni tuosta koskaan. Luottamukseni ja uskoni ihmisiin sai pahan kolauksen. Voipi olla että työkyky meni loppuiäksi.

Aikani jaksoin puolustella itseäni ja olla katkomassa juoruilta siipiä, mutta jokaisella on murtumispiste ja minulta se löytyi. Voi tuota pahuuden määrää. En toivo kenellekään tätä taivalta kuljettavaksi, se on ollut maanpäälinen helvetti. En yhtään ihmettele miksi vaivuin psykoosiin. Hätä oli valtava. Olin tappaa itseni monta kertaa, mutta siinähän olisi vain kiusaajat saaneet voiton ja lapseni menettäneet.

Töitä en pysty vieläkään ajattelemaan, se saa vatsani kääntymään nurin. Olen tämän sairastumiseni aikana joutunut myymään omaisuuteni, koska Kelan päivärahoilla ei eletä ja maksella asuntovelkoja.

Ymmärrän sinua, olen itse kokenut saman helvetin. Pienellä paikkakunnalla maineeni mustattiin ja leviteltiin perättömiä juoruja. Työpaikka meni alta valheiden mukana. Muutin pois ja olen nyt kunnossa. Siitä on jo yli kymmenen vuotta ja joka päivä asia tulee mieleeni. Lähetin parille tyypille kortit ja haistatin pitkät ja kerroin, että miten hyvin on nyt asiani. Kiittelin, että ilman teidän apuanne ei asiani olisi nyt näin hyvin. Luottamus on mennyt täysin ihmisiin, miten tuollaisia ihmisiä voi edes olla. Toivon, että kuolisivat syöpään. kaikki piruilivat minulle valheiden vuoksi.