Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä IHMETTÄ keksin 5-vuotiaan poikani kanssa? Hänestä tulossa hyvää vauhtia pelikonsoliaddikti
08.12.2012 |
Poika ei tekisi mitään muuta, kuin pelaisi pleikkarilla, x-boxilla, tai tietokoneella. Yritän pitää peliaikaa (max. 2 h päivässä tietokoneella) mutta käytännössä se venyy melkein aina pidemmäksi, syistä että 1) poika hiipii itsekseen pelaamaan, kun silmäni välttää ja teen jotain muuta tai 2) en jaksa tapella pojan kanssa ja riistää häntä pois pelikonsoleilta, koska mulla ei ole tarjota hänelle mitään muutakaan tekemistä! :O
Poika on ainoa lapsi. Lähistöllä ei asu muita samanikäisiä, naapureissa ei ole lapsia, kavereillani on samanikäisiä, mutta lähimmät kaverit asuvat 20 km päässä eikä minulla ole autoa. Kyläillään toki, mutta ehkä 1-2 x/kk.
Asumme rivarissa, pihallamme ei ole mitään tekemistä. Keinu on ja liukumäki, mutta ei poika niistä jaksa kauaa innostua. Lisäksi en uskalla häntä vielä yksin pitää ulkona, lähellä on vilkasliikenteinen tie. Ja minä olen surkean laiska lähtemään ulos pojan kanssa, pihalla ei talvisin ole mullekaan mitään tekemistä, seison sitten vaan paikallani ja katson, kuinka poika laskee pari kertaa liukumäestä, sitten potkii lunta ja valittaa kuinka ei ole tekemistä ja haluaa sisälle pelaamaan.
Mä en todellakaan ole mikään leikkivä äiti, no eilen sentäs pelasin pojan kanssa lautapeliä pari kertaa ja kävimme yhdessä saunassa, siinä meidän hurjat yhteiset tekemiset. Olen ostanut legoja yms. rakentelujuttuja pojalle, että mielummin leikkisi niillä, mutta ei se jaksa innostaa poikaani, tarvitsisi kaverin! Ja minä en jaksa legoilla leikkiä...
Osa-aikatyössä käyn, poika on tällöin kyllä päiväkokdissa (luojan kiitos!) eli pari kertaa viikossa. Siellä onneksi on kavereita ja tekemistä! Onneksi ensi vuonna alkaa eskari, sitten on joka päivälle pojalle jotain tekemistä!
Ja siis en mä ole mikään surkea äiti noin muuten, meillä on siistiä, terveellistä ruokaa, pojasta huolehdin muuten hyvin, mutta tämä ulkoilu ja tekemisen puute on kompastuskivemme.
Ja sitten poika "eksyy" pelikonsolien ääreen ihan liian usein ja liian pitkiksi ajoiksi.
Olisiko neuvoja? En halua pojan oikeasti addiktoituvan tietokoneisiin tai peleihin yhtään tämän enempää!
Kommentit (25)
Ja muutamaksi vuodeksi saman tien. Tietokoneella annat pelata vain opettavaisia romppuja, niitä saa esim. kirjastosta.
Puuhavihkoja, askartelutavaroita, leimasimia, rullamitta, keittiövaaka, leikkikahvinkeitin, leikkimikro, leikkiteltta, piilosta, kirjan katselua, pannareiden tekoa, sämpylöitä. Ota lapsi mukaan tekemään jotain hyödyllistäkin eli esim. leipomista. Kaverit tosiaan olisivat tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1-2 päivänä viikossa. Pidä huoli, ettet itsekään istu tietokoneella muuten. Yritä järjestää niitä kaverikyläilyjä enemmän.
päiväkotiin joka päivä puoleksi päivää, vaikka siis olisit kotonakin.
Nuo pelilaitteet menevät "rikki" joksikin aikaa.
Päiväkodista kutsutte jonkin kaverin teille leikkimään. Voitte esim. ehdottaa, että haette jonkun kaverin teille puolen päivän aikaan.
Minä laittaisin pelit kaappiin niin kauaksi aikaa, että ne ovat unohtuneet. Silloin alkaa legot ja kirjat kiinnostaa. Katsotko muuten itse paljon tv:tä tai vietätkö aikaa paljon tietokoneen ääressä?
etäopiskeluni vuoksi. Ja toki siis itsekin notkun tietokoneella paljon enemmän kuin olisi tarvis.. tekemisen puute äipälläkin siis.. Mutta joo, ehkä x-boxin ja pleikkarin voisin hävittää ainakin hetkeksi!
ap
5 vee ei kykene vielä hahmittamaan aikaa, eikä ymmärrä kuinka pitkä aika viikko on. Jos annat pienenkin peliajan viikossa, niin seurauksena mankuvista ja inttämistä loppuviikoksi.
Olen samoilla linjoilla edellisten kanssa, eli alle kouluikäiselle toimii vain pelin poistaminen (esim. "viety korjaamoon")
1-2 päivänä viikossa. Pidä huoli, ettet itsekään istu tietokoneella muuten. Yritä järjestää niitä kaverikyläilyjä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo pelipäivien ehdottaja on 9,6 ja 4 v. poikien äiti, ja kyllä ne tietävät erittäin hyvin, koska on pelipäivä ja montako päivää siihen on... ja se on nimenomaan siitä hyvä, että eivät koskaan mangu ei-pelipäivänä. Tietävät, ettei se onnistu kuitenkaan.
Ja toki siis itsekin notkun tietokoneella paljon enemmän kuin olisi tarvis.. tekemisen puute äipälläkin siis..ap
:D vitsi ku melkein naurattaa. Itse istut koneella, ja sitten ihmettelet kun poika ei tekisi muuta kun istuisi pelikonsolin/tietokoneen äärellä?
Tietokoneen saa tietysti käyttäjätunnuksen ja salasanan taakse + semmoisen, että jos kukaan ei käytä sitä __minuuttiin, se menee nukkumistilaan, ja silloinkin tarvitaan taas salasana.
Playstation 3 ei ole minulle tuttu, saako siihen käyttäjän yhteyteen salasanavaatimuksen? Tiedän että siellä on esim. lapsilukkoja elokuviin/peleihin, ettei tietyn ikärajan ylittäviä esitetä, mutta muuten en tunne laitteen rajoituksia. Virtajohto irti muina kuin peliaikoina?
Nuo ovat vain rajoittamiskeinoja, mutta mielestäni tärkein ensiaskel on nyt miettiä, mitä voit tarjota pelien/koneen sijaistoiminnaksi. Et voi vaan viedä lapselta ainoaa viihdykettä, johon myös itse turvaat (!!!) ja sitten ajatella lapsen maagisesti kehittävän itse tekemistä tuolle ajalle. Mielestäni pelaaminen passivoi aikuistakin hyvin nopeaan, joten menee aikansa ennen kuin "luontaiset" leikkimisjutut palaavat. Joo- et ole leikkivää tyyppiä, mutta paranee sitten opetella jos kerta et halua lapsen olevan sohvavihannes...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on 5-v. poika ja toinen 8-v. Meillä on kaikenlaista konsolia (Wii, Xbox kinect, PSP3, tietsikka- ja kännykkäpelit) ja umpikin olisi kyllä peliaddikteja, jos annettaisiin mutta ei anneta. Vanhemmistahan se on täysin kiinni! Meillä on sovittu, että arki-iltaisin ei pelata ollenkaan, silloin leikitään muita juttuja ja viikonloppuisin on peliaikaa, joka ostetaan ulkoilulla. Toki meillä pojista on toisilleen kavereita ja omakotitaloalueella on päiväkoti- ja koulukavereita muutenkin, joten ei ole ihan äidistä tai isästä kiinni kaikki muu tekeminen. Mutta tänä vuonna molemmat pojat laitettiin yhteen haluamaansa harrastukseen (aloittivat molemmat jalkapallon) ja lisäksi käydään uimassa, laskettelemassa, luistelemassa, kirjastossa ym.
Eli kyllä se pojan tulevaisuus on nyt kyllä ihan sinusta kiinni. Jos päästät asiat siihen, että ajatuksissa ei liiku mikään muu kuin peliukkelit ja räiskinnät, ei sinne mitään muuta koskaan kehitykään. Kouluiässä viimeistään näkee, ketkä on pelanneet liikaa.
Otat itseäsi nyt niskasta kiinni ja keksit teille joka illalle jotain tekemistä. Vaikka just uimahallireissu, kirjastoreissu, kutsut teidät kylään jollekin lapsen päiväkotikavereista tai jonkun kaverin teille kylään. Jätät itsekin netin vähemmälle, ei ole sullekaan mitään haittaa! Pelata saa vaikka lauantaisin.
Ymmärrän että lapsella voi olla tylsää, mutta kyllä terve lapsi puuhaa keksii jossain vaiheessa. Minäkään en pahemmin leiki 5-vuotiaani kanssa, tämä lähinnä touhuilee viereisessä huoneessa kun minä surffaan netissä ja jutteleee leikkiensä lomasta. Kyselee kyllä että katsotaanko/pelataanko netissä jotain, mutta ymmärtää että aina ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta tekniikkalegoja. Vaikka ne olisis isommillekkin tarkoitettuja. Voitte yhdessä rakentaa ohjeiden mukaan. Uskoisin että kiinnostaa poikaa kuin poikaa.
miks 5-vuotiaalla ylipäätään pitää olla mitään pelikonsoleita? vanhemmat ite ne lapsilleen hankkii ennen ku lapsi ees ymmärtää niistä mitään ja sit ihmetellään miks ei ne mitään muuta tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohjaat maalaamista, tehtäväkirjojen täyttämistä, piirtämistä ja askartelua, niin ei tarvitse leikkiä.
Luette kirjoja, lähdette kotipihaa kauemmas ulkoilemaan, menette uimaan yms.
Meillä sai kotona pelata eka kerran vasta viisivuotiaana. Kaverit on saaneet pelata jo aiemmin, joten siellä saanut joskus ( harvoin ) ennen viittä ikävuotta pelata.
Nyt on kuusi ja pelaa ehkä kerran kahdessa/ kolmessa kuukaudessa. Pleikkari on muun ajan kaapissa. Joskus pelaa iskän puhelimella lyhyitä aikoja, tyyliin max vartin.
Koneella on yhtä harvoin kuin pleikalla.
Periaatteessa sais pelata kerran viikossa ( su ) max tunnin, mutta se aina unohtuu, kun on muuta tekemistä. Naapureissa ei kavereita, mutta leikkii itsekseen ja siskon kans sekä kyläillään lapsiperheissä ja puuhaillaan perheellä paljon. On ollut aina hyvä mielikuvituksellinen, että keksii itsekseen leikkiä, jo ennen siskon syntymään. Perheellä pelaillaan lautapelejä ja korttipelejä. Piirtää ja askartelee itsekseen ja siskon kanssa mielellään. Eikö pojalla ole harrastuksia? Jotain liikunnallista, missä näkis samalla ikätovereita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin 2h/pvä tietokonepelejä tuon ikäiselle on aivan liikaa!!
Miten ihmeessä sä olet niin saamaton ja laiska? Painu ulos pojan kanssa; luistelemaan, hiihtämään, pulkkamäkeen (tuosta kai lähes kaikki lapset tykkäävät), tai sitten vaikka uimahalliin.
Keksitte yhdessä jonkun kivan harrastuksen pojalle; temppujumppa, jalkapallo, muskari tms, kerta/vko varmaan ihan riittävä.
Tärkeintä on että otat itseäsi niskasta kiinni ja rupeat touhuamaan lapsesi kanssa. Totta hitossa se tylsyyttään pelaa tietokonepelejä vaikka koko päivän, jos ei kerran muuta tekemistä ole.
Meillä sai kotona pelata eka kerran vasta viisivuotiaana. Kaverit on saaneet pelata jo aiemmin, joten siellä saanut joskus ( harvoin ) ennen viittä ikävuotta pelata.
Nyt on kuusi ja pelaa ehkä kerran kahdessa/ kolmessa kuukaudessa. Pleikkari on muun ajan kaapissa. Joskus pelaa iskän puhelimella lyhyitä aikoja, tyyliin max vartin.
Koneella on yhtä harvoin kuin pleikalla.
Periaatteessa sais pelata kerran viikossa ( su ) max tunnin, mutta se aina unohtuu, kun on muuta tekemistä. Naapureissa ei kavereita, mutta leikkii itsekseen ja siskon kans sekä kyläillään lapsiperheissä ja puuhaillaan perheellä paljon. On ollut aina hyvä mielikuvituksellinen, että keksii itsekseen leikkiä, jo ennen siskon syntymään. Perheellä pelaillaan lautapelejä ja korttipelejä. Piirtää ja askartelee itsekseen ja siskon kanssa mielellään. Eikö pojalla ole harrastuksia? Jotain liikunnallista, missä näkis samalla ikätovereita...
Meillä pojalla nyt harrastuksina ( eskarin lisäksi ) taidekoulu, eräs urheiluharrastus, sekä uinti. Eipä siinä sitten perheajan jälkeen jääkään aikaa pelaamiseen. Ja minäkään en ole leikkivä äiti. Vaikka joskus mukana olenkin, koska lapset siitä selvästi tykkäävät, mutta aika passiivisena olen. :D Olen vaikka heidän ravintolassaan asiakkaana. :D Piirtely ja värittely kyllä sujuu minltakin.
Aktiivisen leikin sijaan otan lapsia mukaan kotitöihin. Pyykkejä ripustamaan, tiskikonetta tyhjäämään, ruuanlaittoon jne. Viisivuotiaskin osaa jo vaikka mitä ruuanlaitossa.
Meillä rajoitus on hyvin helppoa. Ei ole mitään konsoleita ollenkaan! Omassa lapsuudessa meillä säilytettiin pelikonsolit vaatehuoneen ylähyllyllä, josta ne sai viikonloppuisin pariksi tunniksi käyttöön. Ei tarvinnut hiippailla salaa pelaamaan..
Jos olet jo 5-vuotiaan PIKKUPOJAN kanssa pulassa, että mitä IHMETTÄ teet... Miten aikuiset ihmiset on näin kädettömiä, avuttomia ja VETELIÄ nykyään?
Ihan oikeasti, tämä kuulosta minusta juuri sellaiselta tilanteelta, jolloin se virikehoito olisi tarpeen. Lapsi tarvitsee ikäistään seuraa. Jos lapsi ei osaa leikkiä, hänen pitää se ihan opetella, siihenkin tarvitsee muiden lasten seuraa.
Meillä sai kotona pelata eka kerran vasta viisivuotiaana. Kaverit on saaneet pelata jo aiemmin, joten siellä saanut joskus ( harvoin ) ennen viittä ikävuotta pelata.
Nyt on kuusi ja pelaa ehkä kerran kahdessa/ kolmessa kuukaudessa. Pleikkari on muun ajan kaapissa. Joskus pelaa iskän puhelimella lyhyitä aikoja, tyyliin max vartin.
Koneella on yhtä harvoin kuin pleikalla.
Periaatteessa sais pelata kerran viikossa ( su ) max tunnin, mutta se aina unohtuu, kun on muuta tekemistä. Naapureissa ei kavereita, mutta leikkii itsekseen ja siskon kans sekä kyläillään lapsiperheissä ja puuhaillaan perheellä paljon. On ollut aina hyvä mielikuvituksellinen, että keksii itsekseen leikkiä, jo ennen siskon syntymään. Perheellä pelaillaan lautapelejä ja korttipelejä. Piirtää ja askartelee itsekseen ja siskon kanssa mielellään. Eikö pojalla ole harrastuksia? Jotain liikunnallista, missä näkis samalla ikätovereita...Meillä pojalla nyt harrastuksina ( eskarin lisäksi ) taidekoulu, eräs urheiluharrastus, sekä uinti. Eipä siinä sitten perheajan jälkeen jääkään aikaa pelaamiseen. Ja minäkään en ole leikkivä äiti. Vaikka joskus mukana olenkin, koska lapset siitä selvästi tykkäävät, mutta aika passiivisena olen. :D Olen vaikka heidän ravintolassaan asiakkaana. :D Piirtely ja värittely kyllä sujuu minltakin.
Aktiivisen leikin sijaan otan lapsia mukaan kotitöihin. Pyykkejä ripustamaan, tiskikonetta tyhjäämään, ruuanlaittoon jne. Viisivuotiaskin osaa jo vaikka mitä ruuanlaitossa.
Kyllä voi tuon ikäisen peliaikaa rajoittaa. Meillä on joskus sanottu pojalle, että saa olla vaikka Pikku kakkosen sivulla ( juuri viisivuotiaana ) 20 minuuttia. Sitten kun tullut aika tulla pois, niin alkanaut kiukutella. Seuras: ei pääse moneen kuukauteen tietokoneelle. Kyllä oppii tulemaan sovitussa ajassa pois. ;)
Alue: Aihe vapaa
Minä laittaisin pelit kaappiin niin kauaksi aikaa, että ne ovat unohtuneet. Silloin alkaa legot ja kirjat kiinnostaa. Katsotko muuten itse paljon tv:tä tai vietätkö aikaa paljon tietokoneen ääressä?