Mitä IHMETTÄ keksin 5-vuotiaan poikani kanssa? Hänestä tulossa hyvää vauhtia pelikonsoliaddikti
Poika ei tekisi mitään muuta, kuin pelaisi pleikkarilla, x-boxilla, tai tietokoneella. Yritän pitää peliaikaa (max. 2 h päivässä tietokoneella) mutta käytännössä se venyy melkein aina pidemmäksi, syistä että 1) poika hiipii itsekseen pelaamaan, kun silmäni välttää ja teen jotain muuta tai 2) en jaksa tapella pojan kanssa ja riistää häntä pois pelikonsoleilta, koska mulla ei ole tarjota hänelle mitään muutakaan tekemistä! :O
Poika on ainoa lapsi. Lähistöllä ei asu muita samanikäisiä, naapureissa ei ole lapsia, kavereillani on samanikäisiä, mutta lähimmät kaverit asuvat 20 km päässä eikä minulla ole autoa. Kyläillään toki, mutta ehkä 1-2 x/kk.
Asumme rivarissa, pihallamme ei ole mitään tekemistä. Keinu on ja liukumäki, mutta ei poika niistä jaksa kauaa innostua. Lisäksi en uskalla häntä vielä yksin pitää ulkona, lähellä on vilkasliikenteinen tie. Ja minä olen surkean laiska lähtemään ulos pojan kanssa, pihalla ei talvisin ole mullekaan mitään tekemistä, seison sitten vaan paikallani ja katson, kuinka poika laskee pari kertaa liukumäestä, sitten potkii lunta ja valittaa kuinka ei ole tekemistä ja haluaa sisälle pelaamaan.
Mä en todellakaan ole mikään leikkivä äiti, no eilen sentäs pelasin pojan kanssa lautapeliä pari kertaa ja kävimme yhdessä saunassa, siinä meidän hurjat yhteiset tekemiset. Olen ostanut legoja yms. rakentelujuttuja pojalle, että mielummin leikkisi niillä, mutta ei se jaksa innostaa poikaani, tarvitsisi kaverin! Ja minä en jaksa legoilla leikkiä...
Osa-aikatyössä käyn, poika on tällöin kyllä päiväkokdissa (luojan kiitos!) eli pari kertaa viikossa. Siellä onneksi on kavereita ja tekemistä! Onneksi ensi vuonna alkaa eskari, sitten on joka päivälle pojalle jotain tekemistä!
Ja siis en mä ole mikään surkea äiti noin muuten, meillä on siistiä, terveellistä ruokaa, pojasta huolehdin muuten hyvin, mutta tämä ulkoilu ja tekemisen puute on kompastuskivemme.
Ja sitten poika "eksyy" pelikonsolien ääreen ihan liian usein ja liian pitkiksi ajoiksi.
Olisiko neuvoja? En halua pojan oikeasti addiktoituvan tietokoneisiin tai peleihin yhtään tämän enempää!
Kommentit (25)
Ihan oikeasti, tämä kuulosta minusta juuri sellaiselta tilanteelta, jolloin se virikehoito olisi tarpeen. Lapsi tarvitsee ikäistään seuraa. Jos lapsi ei osaa leikkiä, hänen pitää se ihan opetella, siihenkin tarvitsee muiden lasten seuraa.
Poika on masentunut jo nyt. Yksin pitäisi olla eikä ole leikkiseuraa. Kotona vain apaattinen, laiska ja saamaton äiti :,(
ei ihme että on vanhemmuus hakusessa.
Ei tosiaan ole siitä kiinni osaako lasta kasvattaa vai ei.
t.nro 22 ja olen 25 vuotias.
että vain antaa lapsen pelata.
Ja vaikka se ulos lähteminen onkin ärsyttävää ja tylsää, niin ärsyttävää ja tylsää sekin on, jos lapsesta tulee peliriippuvainen ennen kuin on koulussakaan.
Keksikää jotain sellaista kivaa ulkona, mistä pidätte molemmat. Esim. nyt voi tehdä lumitöitä ja tunneleita, lumimajoja, siinä aika vierähtää hyvin pihalla.
Ja kannattaa tosiaan pyytää niitä lapsia teille vieraisille päiväkodista. Sekä ottaa lasta mukaan kotitöihin.
Harrastuksia ei tuon ikäinen vielä välttämättä oikeasti tarvitse.
Ja olla vaan tiukka peliajoissa, tuo on kuitenkin pieni asia, jos siinä antaa periksi, voi olla vaikea isommissa asioissa saada lasta kunnioittamaan auktoriteettiasi.
t. itse tekosyitä helpommalla pääsemiseen keksinyt
Mutta eivät vingu ja vongu että saisivat pelata. Eivät edes koske konsoleihin tai tietokoneisiin ilman lupaa.
Kato, kasvatuksesta kiinni! Suoraan sanottuna.
Esikoinen on 5 vuotias, kuopus 1v. No okei, kuopus vielä koskee tietokoneisiin, ei pelatakseen, kunhan vain hakkaa näppäimistöä jos pääsee liian lähelle :D
Laita ne pelikoneet heti pois.