Otin loparit!

varsinkin jos on yksin eläjä, mutta perhelelisenä pitäisin työpaikan, kunnes uusi löytyisi.

Eihän sitä ihminen voi luonteensa vastaista työtä tehdä kovin pitkään. Mutta kannattaa kyllä alkaa miettiä sitä mitä jatkossa oikeasti haluaisi, että jotain muuta työtä vai lähtisikö ihan opiskelemaan.

kuukauden loman, sitten uuteen työhön. :)

Tuleehan sitä tukia kuitenkin

hajuakaan jatkosta, mutta illalla uusi työnantajani soitti minulle suoraan kotiin. Olin aiemmin hakenut työpaikkaa, mutta sen oli saanut joku toinen. Sitten se toinen lähti pois ja soittivat kysyäkseen sen hetkistä tilannetta.

en ole päivääkään katunut, päinvastoin tuo on ollut elämäni paras päätös.



Siihen loppui ahdistus ja alkoi elämä.



Rahasta nykyisin aina pula, mutta sen hinnan maksan, että voin nyt henkisesti paremmin kuin koskaan

Mutta kun on tuo asuntolaina, niin ei pysty. Työstäni en tykkää, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla lyhyellä tähtäimellä juuri nyt...

Lomailen ensin :-)

Huippuaikaa kotona lasten kanssa reilu puoli vuotta ja nyt uudessa kiinnostavassa työssä! Mahtavaa! Uskaltaaa oikeasti !

Oikein! Jos ei nappaa niin ei nappaa. Mitä sitä kärvistelemään työssä, jota ei vain kestä? Luopuu suosiolla siitä ja antaa toiselle mahdollisuuden siinä paikassa, ja etsii itselle parempaa tekemistä. Ei tästä maailmasta työ tekemällä lopu.

Säästän jotta on varaa karenssista selvitä. Taidan tehdä noin, jos en raiskaudu ennen kevättä.





Tehköön joku muu nämä hommat.