Synnärillä ei muisteta tuoda lääkkeitä
Sain vauvan tällä viikolla, oli toinen sektio minulle. Osastolle pääsin aika huonokuntoisena, oli kaikenlaista komplikaatiota. Jouduin kyselemään kätilöiltä, jatkuuko minulla sama lääkitys kuin raskausaikana ja sit kun tarkistivat lääkäriltä niin joo, jatkuu vielä. Kivuista kysyttiin, tarvitsenko lääkkeitä ja alkuun ei ollut kipuja yhtään ja sanoin ei. Jossain vaiheessa ihmettelin, että miten voikin olla näin kivuton tuo sektioarpi kun ekan sektion jälkeen oli hirveän tuskallinen. Kysyin, eikö tosiaan anneta automaattisesti mitään kipulääkettä jos ei ole kivulias ja kätilö sanoi että kyllä ne annetaan ihan tulehdustakin estämään. Sain siis ekat parasetamolit ja ibuprofeenit yli vuorokausi leikkauksen jälkeen, eikä senkään jälkeen ole pahemmin annettu ellen ole itse pyytänyt. Kolmantena päivänä kysyin, pitäisikö niitä ottaa kaksi vai kolme kertaa päivässä kun olen muistanut pyytää vain kahdesti, ja kätilö vastasi että pitäisi ottaa kolme tai neljä kertaa päivässä. Sen jälkeen olen yrittänyt muistaa pyytää niitä ainakin sen 8h välein, mutta kun vauvakin valvottaa niin en aina edes muista milloin olen sen ottanut. Ja kun kipuja ei pahemmin ole niin senkään puolesta en aina tajua.
Onko tämä tosiaan normaalia, että minun pitäisi potilaana kysellä mitä lääkkeitä tarvitsen, ja sitten muistaa ne säännöllisesti pyytää? Tai minun pitäisi tietää ja muistaa mitä ekan sektion jälkeen ehkä kerrottiin vuosia sitten. Ei selvästikään ole yksittäisistä kätilöistä kiinni vaan koko sairaalassaoloajan ollut sama juttu.
Kommentit (6)
Jos ne menee "listalla" ne pitäisi tuoda sinulle automaattisesti. Jos et ole ollut kipeä, niitä ei ehkä ole sitten laitettu sinulle "listalle".
omia lääkkeitä osastolle. Vastoin kansanterveyslakia.
Verenpainelääkkeet sain milloin sattuu. Usein jouduin niitä pyytämään, kun päässä alkoi heittää.
Eka sektio eli en tiennyt siitä mitään. Olin kivulias ja pyysin kipulääkkeitä, mutta minulle siis kuului ihan peruskipulääkekin (?), jota toivat kolme kertaa päivässä ja sen päälle lisää buranaa (?), en muista tarkkaan mitä.
Eka päivä sujui muuten, mutta kyselin hoitajilta, että lääkäri oli maininnut sektiossa jotain tukisukista, että pitäisikö sellaiset olla. No, pitäisi. Toisena päivänä ihmettelin, kun ei ollut niitä peruslääkkeitä, illalla kävi ilmi, että ne oli unohdettu tuoda (olivat siis valmiina mitattuina mutta ei vain oltu tuotu). Vauvalta piti ottaa verikoe, illalla sitten ihmettelin, että koska oikein tulee. Oli jo tullut ja mennyt, meidän vain jäänyt välistä. Piti erikseen hälyttää joku labrasta iltasella ottamaan ne kokeet, kun oli pakko saada lääkärille tieto.
Sitten kotiutumispäivänä kun oltiin ulkovaatteet päällä ja lähdössä niin toivat taas unohtuneet lääkkeet (koko päivän). Kysyin sitten Klexanesta, että lääkäri oli siitä puhunut mutta kun ei ole reseptiä. Sitä sitten lähdettiin hakemaan. Oli oudoin kokemani sairaalareissu!
Mieheni kysyi, miksei päivän lääkkeitä jaeta aamulla valmiiksi, vastattiin että aiemmin niin tehtiinkin mutta jotkut potilaat söivät kerralla kaikki. Luulisi että voisi silti jakaa esim. nuo verenpainelääkkeet.
Tässä on kyllä pää sekaisin kun vauvan kanssa valvonut yli 20h/vrk ja yrittää koko ajan muistaa että vauva söi kuudelta vasenta tissiä, seitsemältä tulee sitten näytteenotto, puoli kahdeksalta aamupalaa, kasilta ne lääkkeet ja myöhemmin toiset... Olis kiva jos henkilökunta voisi edes lääkkeet muistaa.
Itse olen törmännyt siihen, että lapsivuodeosatolla annetaan ymmärtää, että äidillä olisi omat lääkkeet mukana. KYsymyksessä oli ihan yliopistollinen sairaala.