G: Te, joilla vähintään kolme lasta

En muista että kauheasti olisi mitään kommentoitu sukupuolesta. En ainakaan loukkaantunut mistään.

Kolmatta odottaessa sain kuunnella erilaisia versioita aiheesta "Oliko vahinko?".



Keskimmäisellä ja nuorimmalla ikäeroa 11 v. joten tosi monet olettivat että on vahinko. Harvalle kerroin että raskaus oli hartaasti vuosia toivottu.

Kyllähän sitä kolmatta odotellessa kuuli, että nytkö yritämme sitä toista.

Juu ei, vaan ihan vain vauvaa.

Eikä juuri ihmetelty, kun sanoin, että neljäskin voisi tulla, ellei oltas jo vanhoja. Suurimmalla osalla kavereitani on 3 lasta, osalla jopa neljä, viisi tai kuusi.

kolmatta odottaessa sanoin naapurille, et poika on taas tulossa. Naapuri sanoi, ettei hän usko millään, tyttö maha mulla kuulema on!

Vieläkin kuulen, et kai te nyt viidennen teette, että tytönkin saatte!

Lapsiluku on nyt täynnä, tyttö olis ollut ihan kiva, mutta pojatkin on kivoja.

Muut eivät kommentoineet paitsi appivanhemmat, joiden mielestä jo eka olisi saanut olla poika. No, kaikki ovat tyttöjä. Anopin sitä tuskaillessa ääneen oli tietysti pakko sanoa, että neljäskin voisi tulla, jos jostain saisi takeet, että on tyttö.

tyttö,poika ja tyttö. Raskaana en kuullut mitään päivittelyjä tai erikoisia kommentteja. Ennen raskautta oli puhetta erään tutun kanssa että halutaan 3-4 lasta ja silloin tämä tuttu ihmetteli että miksi vielä halutaan lapsia kun on saatu jo molempia sukupuolia...

tyttö, poika, tyttö, poika, tyttö :)

Ei mitään kommentteja tullut 3. odottaessa.

kolme seuraavaa tyttöjä.

Mutta poika syntyi kuolleena, joten näitä eläviä odottaessa kukaan ei ole uskaltanut kommentoida mitään paitsi että "toivottavasti kaikki sujuu hyvin".

pikkusiskon tuplana.

Sen jälkeen tulee kysymyksiä (ehkä kuitenkin lähinnä vanhemman puoleisilta ihmisiltä) tyyliin: "Kait te vielä pojan teette?"



No en todellakaan tee, tässä mitään poikia enää kaivata! (Pian niitä saa kuitenkin hätistellä ;)

eka poika, sitten kaksi tyttöä, nyt toivottavasti tulossa poika :)



Onnitteluja tuli, nyt ei enää neljättä odottaessa, siinä taitaa se raja mennä.

poika - tyttö - poika



kaikki syntyneet kolmen vuoden välein



Kolmatta odottaessa yksi työkaveri kysyi, että miksi kolmas, kun kaksi vanhinta on eri sukupuolta :)

ja muutamia kommentteja tuli siitä, että tyttöäkö odottelette...mutta sitten odottelimme jo neljättäkin ja enää ei tullut kommentteja :-)

laitaan kommentteja, mutta en niistä kyllä mieltäni pahoittanut. :)

eikä tullu mulle mittään kommentteja! tai no yks tuttu kehuu mua "suurperheen äidiks"!!! ite en semmosta koe, normi neliovisella autolla kuljetaan, ei ees tarvinnu isompaa autoo hommata. neljännestä haaveilin mutta isäntä pudotti maan pinnalle ja sanoi että ajattele vielä, jouduttais tupaa laajentaan, ostaan isompi auto ym ym. no jätin haaveilut sikseen. =)

keskimmäinen on tyttö... eli se kolmas. Ja tulihan noita kommmentteja, ikinä ei ole meidän lasten saaminen kaikkia miellyttänyt. Kaikkein pahin on kuitenkin tämä "pääasia että lapsi on terve"- kommentti. Entä jos lapsi synnyttyään osottautuukin vammaiseksi? Tai joskus myöhemmin, kouluiässä esim? Lakkaako lapsi sitten olemasta toivottu, oma ja rakas?



Meillä on siis kaksi erityislasta, toinen on diagnosoitu 19- vuotiaana, toinen 7-vuotiaana... Ja ihan yhtä toivottuja ja rakkaita ovat olleet ihan syntymäsään asti.

ja kaksi jälkimmäistä tyttöjä. Toki jo ekan jälkeen kovasti luultiin että tyttöä kaivataan mutta tosiasiassa halusinkin ehkä enemmän poikaa tuolloin. Mutta olihan se neljäs aivan ihana prinsessa sitten. Ja tämä iltatähti myös. Mutta kaikki kuitenkin niin erilaisia että sukupuolella ei niin väliä. Ainut asia mikä ehkä "satutti" niin oli tosiaan toi onnittelujen uupuminen noissa viimosissa raskauksissa. Mulle kuitenkin kaikki lapset erittäin rakkaita ja toivottuja tietenkin.

Ei tullut kommentteja, koska kakkonen ja kolmonen tulivat samalla kertaa.

Ei mitään ihmeempiä kommentteja