Järisyttävin rukousvastauksesi??

Ja heti sen jälkeen koko Afrikka oli kylläinen.



Sitten rukoilin itselleni paljon rahaa. Tilipäivänä sainkin sitten heti pari tonnia.

Olin hankkimassa kissaa, jota en ollut koskaan nähnyt. Lupauduin vain sen ottamaan. En omasta mielestäni ollut allerginen, kunnes päivää ennen kissan hakemista olin taloudessa, jossa oli erittäin hento- ja runsaskarvainen kissa. Turkki oli siis sellaista pölyhuiskamaista, joka aiheutti todella vahvat allergiaoireet.



Kissaa hakiessa sitten rukoilin, että kissalla ei tällaista turkkimallia olisi. Taivaalla näin pilvenhattaroita, jotka muodostivat sileän, turkkimaisen kuvion. Jostain syystä ymmärsin sen olevan viesti, että kissalla ei ole tällaista pörröturkkia.



Ja totta tosiaan, sain syliini sopivan karheakarvaisen tyttökissan, josta ei tule minkäänlaisia oireita.

neuvottiin kirjoittamaan rukous (toive) munanmuotoiselle lapulle ja laittamaan se kirjan väliin. Kirjoitin lappuun: "Hyvä jumala, anna minusta tulla opettaja".



Lukion jälkeen en hakeutunut opettajakoulutukseen, lastentarhanopettajaksi kylläkin, mutta en päässyt. Päädyin ihan toiselle alalle. Nyt nelikymppisenä olen kuitenkin opettaja. Olen kouluttautunut oman alani opettajaksi ammattikorkeakouluun.

se piti olla just munanmuotoinen lappu?



Mulla yksi työpaikka: mietin suihkussa, että voikohan olla mahdollista saada se. Kuin play-nappia painamalla alkoi mielessä soida laulusta Jumala rakastaa maailmaa (?) se kertosäekohta "Jumala voi!"



Ei kuulostane juuri miltään, mutta tunnekokemus oli voimakas. Seuraavana päivänä selvisi, että voihan se.

vaikka olin vakavasti sairaana kahdesti.



Lisäksi monia muita merkittäviä vastauksia ovat rukoukset tuoneet.

ja rukoilin että tunnusluku olisi helppo. Olihan se - 0000.

ja rukoilin että tunnusluku olisi helppo. Olihan se - 0000.

koska olen sen tänne jo monta kertaa kirjoittanutkin :)



mutta kerrotaan nyt eilisen rukousvastaus, joka ei ehkä muista kuulosta järisyttävältä, mutta mulle se oli ihmeellinen.



Sain puhelun aamulla, mun piti lähteä auttamaan erästä henkilöä, mua tarvittiin tueksi yhteen asiaan. Lupauduin, mutta hyvä jos sain puhelun loppuun, kun valahdin ihan voimattomaksi ja pelokkaaksi, apuna oleminen tarkoitti että mun piti olla sellaisessa tilanteessa, joka itsellenikin on älyttömän vaikeaa henkisesti, olla oikeasti tukena tukea tarvitsevalle ihmiselle. Oikein parahdin Jumalalle, että tarvitsen apua NYT, en selviä omin voimin, hyvä jos pysyn koossa kun edes ajattelen asiaa ja sitten pitäisi pystyä olemaan se, joka tukee sitä toista! (olin fyysisestikin suorastaan ihan lamaantunut kauhusta, mahaan alkoi sattua ja tunsin itseni niin heikoksi että olin itkuun purskahtamaisillani)



Ja kas, ihan yhtäkkiä mut täytti rohkeus, sellainen todella ihana varmuus ja itsevarmuus, ei enää pelottanut yhtään vaan oikein puhkuin tarmoa ja tiesin että pystyn olemaan tukena. Ja niin pystyinkin :)