Jätätkö ostamatta vaatteita itsellesi sen vuoksi, että ajattelet lapsesi olevan tärkeämpi

Harvoin itselle mitään ostan.

Ostan itselleni ja lapselle myös. Mies ostaa omansa

Lykkään omia vaatehankintoja jos lapset tarvitsevat jotain. En myöskään raaski ostaa itselleni esim. niin kallita kenkiä kuin lapsille. En ikinä maksa omista kengistä 70€ mutta lapsille (3 kpl) ostan kyllä sen hintaisia kenkiä.

Lapset ensin!

lihavassa kunnossa. Eihän silloin huvita ostaa itselle. Lapsi saa varmasti aina tarvitsemansa ja kirppareiltakin löytyy, jos ei olisi varaa uusiin. Paksuäitille ei niin vaan löydy sieltäkään : D



Terv. Silloin tällöin lihava ja joskus hoikempi, jolloin omat vaatehankinnat tärkeytyy

että en omista yksiäkään ehjiä housuja eikä mitään tietoa milloin voin edes yhdet uudet housut ostaa :D

mutta lapselle on kivaa ostaa kaikkia värikkäitä nättejä mekkoja joita en voisi kuvitellakaan pistäväni päälleni.



Just tyhjentelin omasta kaapista kaikenlaisia käyttämättömiä...mitä niitä ostamaan jos tynkää mieluiten pukea farkut ja mustan paidan. Panostan sitten mieluumin muutamiin hyvin istuviin farkkuihin ja jätän loput kauppaan.



Lapsi tarvitseekin enemmän...itse en onneksi tarvitse joka vuosi isompia ja isompia vaatteita.

Eikä tosiaan ole rahasta kiinni, molemmat saa vähintään tarvitsemansa.

Ja ei ole vain rahakysymys, sillä minulla/meillä olisi varaa ostaa kaikille tarpeellinen ja hieman ylikin. Itselle ostamisessa olen vain huomattavasti pihimpi kuin lapsille/miehelle ostaessani. En vain mahda tälle mitään, mutta aina tulee mieleen, että voisihan rahan säästääkin ja että pärjään entisillä..Tosin varallisuutta meille onkin kertynyt, vaikka ollaan juurikin 30v. En tiedä, tekeekö se meitä sen iloisemmiksi/onnellisemmiksi kuin jos ei olisi varallisuutta, mutta joka tapauksessa.

Ostan omat vaatteet kirpputorilta lähes poikkeuksetta. Kenkiä ostan joskus harvoin uutena ja käytän niitä sitten vuosikausia. Teinille on vaikea löytää mitään sopivaa kirpputorilta, hupparit ovat ainoat jotka pojalle kelpaavat. Niidenkin täytyy olla Bronxin tai muun vastaavan jotka uutena maksavat yli 50 euroa. Skeittikengistä joutuu pulittamaan 60-80 euroa, jotenkin nyppii kun tiedän että ne ovat käytössä vain muutaman kuukauden kunnes hajoavat tai jäävät pieniksi. Joskus ärsyttää tämmönen "uhrautuminen", ja tekisi mieli hassata muutama satanen säästötililtä ja uusia koko oma vaatekaappi :D

Mutta lapsille ostan ihan pakosta, koska he kasvavat ja tarvitsevat kokoajan uusia vaatteita ja kenkiä. Paljon ostan käytettyinäkin ja saamme isovanhemmilta ja muilta lahjaksi.

Kyllä minä itsellenikin ostan vaatetta nyt kun olen päässyt eroon raskauskiloista. Ennen laihtumista en halunnut ostaa mitään, koska tiesin etten jää siihen kokoon..

Mies ostaa vaatteensa ihan itse, harvoin uskallan ostaa hänelle mitään, ettei tartte vaihtaa kun hän on niin kranttu.

niin pitkälle kun voi. Poikien verkkarit kuluu nopeasti, sitten ompelelen niitä kokoon. Harmittaa kun uudet verkkarit voi heti mennä polvesta rikki. Ei saada mistään sukulaisilta, kaikki pitää hankkia.

varsinkin kun olen niin lihva, etten saa mitään kaupasta halvalla