Jos olisit suhteellasi aiheuttanut perheen hajoamisen

eiköhän pitäis olla sen verran edes vastuuta, että kantaa seuraukset.



säälittävää.

tai annoin oikeastaan loppusysäyksen mieheni entisen perheen hajoamiseen. Minusta mies sai syyn lähteä sieltä, minua ennen hän pysytteli suhteessa lasten takia ja kävi pettämässä vaimoaan ryyppyreissuilla suunnilleen joka viikonloppu.



En ole kertonut tästä kuin yhdelle kaverilleni ja myöhemmin äidilleni.

joka viikonloppuisilla ryyppyreissuilla ja olette niin onnellisia heti niin että. :D



ihmeellistä että olet edes tuollaisen vätyksen kanssa yhdessä alkanut olla.

Onhan tuo suhde kestänyt jo 15v ja tuottanut kolme yhteistä lastakin.

suhteemme alkaneen miehen vielä ollessa naimisissa.



Kyseessä oli pystyyn kuollut avioliitto jo vuosien ajan.

Ei tosin mun pomona, 20 vuotta vanhempi ja valitsi perheensä eikä mua. Nyt kuitenkin vaimo heitti miehen pihalle. Pelkään että duunikaverit saa tietää. Ta vanhemmat kun ollaan pikkukaupungissa

kannattiko alkaa vehtaamaan sen papparaisen kanssa ja pilata heidän elämänsä?

kannattiko alkaa vehtaamaan sen papparaisen kanssa ja pilata heidän elämänsä?

joka viikonloppuisilla ryyppyreissuilla ja olette niin onnellisia heti niin että. :D

ihmeellistä että olet edes tuollaisen vätyksen kanssa yhdessä alkanut olla.

Ei käy mies enää ryyppyreissuilla kun ei ole tarvetta, kun kotona on pitkästä aikaa mukavaa. Mutta sitähän sinä et usko :P

Eksäni kertoi äidilleni,.omille vanhemmilleen ja suvulle, hänen serkkunsa taas levitteli asiat työpaikalleni. Toki sen varmaan ansaitsin, vaikken pettänyt ja valehdellut, mutta rakastuin kylläkin.



Joo, olen silti katkera.

Eksäni kertoi äidilleni,.omille vanhemmilleen ja suvulle, hänen serkkunsa taas levitteli asiat työpaikalleni. Toki sen varmaan ansaitsin, vaikken pettänyt ja valehdellut, mutta rakastuin kylläkin.

Joo, olen silti katkera.

Itse ryhdyit suhteeseen varatun miehen kanssa ja osallistuit perheen hajoittamiseen. Totta, mies tässä se kusipää oli, mutta olithan sinäkin osallinen ja sotkeuduit soppaan ihan tietoisena ja täysjärkisenä. Ei se rakastuminen oikeuta ihan mihin tahansa.

Minusta sait sen, mitä kerjäsitkin. Toimisin varmaan itsekin samalla tavalla, jos minun mieheni jäisi kiinni pettämisestä. Toki kertomiset rajaisin lähinnä omaan ja miehen sukuun, mutta saattaisin kyllä salarakkaankin suvulle asiasta mainita, jos heidät tuntisin tai tapaisin. Miksi yrittäisin säästää heidän tunteitaan, kun he eivät ole pätkääkään välittäneet minun tunteistani?

Paha saa aina palkkansa. Ennemmin tai myöhemmin.

Paha saa aina palkkansa. Ennemmin tai myöhemmin.

Pelkkää paskan jauhantaa näillä sanonnoilla. Ihme palsta - ei voi muuta sanoa.

Oltiin aika tiiviisti yhdessä mutta kaikkia ärsytti se huoraaminen ja perheenrikkominen, ettei kukaan halunnut pitää enää yhteyttä ko. Tyyppiin.

Mä en vaan koe, että pystyn hallitsemaan tunteitani ihan loppuun asti, että ne olisivat tahdonalaisia täysin. Jos olisivat, niin olisin kyllä valinnut eksäni, sen verran paha paikka ero oli myös minulle henkisesti. Tekojaan pystyy valitsemaan, minä valitsin rehellisyyden silloista puolisoani kohtaan, vaikka olisin päässyt vähemmällä kun olisin keinotellut itseni muuten irti. En "jäänyt kiinni" kun ei ollut mitään mistä kiinni jäädä.

Vaikka syyllisyyttä kannoinkin, en myöskään enää koe olevani yksin vastuussa vanhan suhteen silloisesta jamasta - aika kauan olin yrittänyt yksin, toinen kun ei ottanut puheitani kuuleviin korviinsa.

Yllä mainitussa valossa koen sen, että tarina levisi ympäriinsä toisen versiona ja vääristyi matkalla, kohtuuttomana lisärangaistuksena. Lisäksi rangaistus osui myös lapsiini, joiden on pakko sietää esimerkiksi ukkinsa minuun kohdistamaa vihaa ja panettelua.

Että tällaista. En edes koe olevani kovin paha ihminen, itsekäs tai tunteeton en ole ainakaan - pikemminkin päinvastoin.

Eksäni kertoi äidilleni,.omille vanhemmilleen ja suvulle, hänen serkkunsa taas levitteli asiat työpaikalleni. Toki sen varmaan ansaitsin, vaikken pettänyt ja valehdellut, mutta rakastuin kylläkin.

Joo, olen silti katkera.

Itse ryhdyit suhteeseen varatun miehen kanssa ja osallistuit perheen hajoittamiseen. Totta, mies tässä se kusipää oli, mutta olithan sinäkin osallinen ja sotkeuduit soppaan ihan tietoisena ja täysjärkisenä. Ei se rakastuminen oikeuta ihan mihin tahansa.

Minusta sait sen, mitä kerjäsitkin. Toimisin varmaan itsekin samalla tavalla, jos minun mieheni jäisi kiinni pettämisestä. Toki kertomiset rajaisin lähinnä omaan ja miehen sukuun, mutta saattaisin kyllä salarakkaankin suvulle asiasta mainita, jos heidät tuntisin tai tapaisin. Miksi yrittäisin säästää heidän tunteitaan, kun he eivät ole pätkääkään välittäneet minun tunteistani?

Paha saa aina palkkansa. Ennemmin tai myöhemmin.

5 vuotta, joten eiköhän se ala olemaan menneen talven lumia ja yhteiset ja entiset lapset tulevat hyvin toimeen keskenään. Että sellaista...

Perheessä on aina kaksi aikuista. He ovat vastuussa parisuhteestaan ja perheestään. Ulkopuolisen, vaikka olisikin suhteessa toiseen näistä perheen aikuisista jäsenistä, on turha syyllistyä tai korottaa itseään perheenrikkojan asemaan.

Ei omaa puolisoaan petä jos parisuhteessa kaikki on kunnossa ja molemminuolinen kunnioitus toimii. Toisen alistaminen ja huomioon ottaminen johtaa tyytymättömyyden tilaan ja silloin se on niin helppoo...