Sukulaistädistä, onko syytä huoleen?

VUorokausirytmi on yhteydssä aineenvaihduntaan ja joihinkin sairauksiin, mutta sillä on vähemmä väliä kuin sillä, onko asia tädin itsensä mielestä ok. Muusta maailmasta poikkeava vuookausirytmi voi johtaa syrjäytymiseen ja yksinäisyyteen, mutta jos tätisi saa käytyä kaupassa ja tapaa ihmisiä niin ei tilanne silloin paha ole.

Sosiaalisen elämän hän hoitaa iltaisin. Kaupassa voi käydä myös iltaisin. Hän nukkuu sen ajan kun muut ovat työssä.

Muiden ihmisten kanssa eläminen voi olla aika haastavaa tuolla vuorokausirytmillä. Vaikka tätisi ei välttämättä seuraa kaipaisi, niin hän voi vieraantua aika lailla normaalista elämästä ja yhteiskunnasta. Ja vaikka täti ei tuntisi itseään nyt yksinäiseksi, hän voi tuntea myöhemmin. yksinäisyyttä on vaikea hoitaa siinä vaiheessa, kun kaikki ystävät ovat kaikonneet.

Jokaisella ihmisellä on oma vuorokausirytminsä, ja se ei todellakaan ole kun harvoilla yhteiskunnan pakottama 8-16 rytmi...!



Itse teen iltatöitä ja elän elämäni onnelisinta aikaa, kun aamulla saa herätä omaan tahtiin ilman herätyskelloa, yöllä voi valvoa myöhään jne. Tosin tähän tullee muutos tulevan lapsen (ja toivottavasti lisääkin saamme) myötä, viimeistään lapsen mennessä kouluun ei ole ideaalia että äiti on illat töissä =en oikeastaan näkisi lasta kun vapaapäivinä.



Ole aina ollut yökyöpeli, yöllä on mukavan rauhallista jne, todella vaikea selittää. Olen myös luovimmillani yöllä, aamulla taas olen ihan muissa maailmoissa puoleen päivään (vaikka univelkaa ei olisi). On hyvä asia että muutaman vuoden olen saanut elää minulle sopivinta rytmiä, kouluaikana se ei onnistunut.

Mulla on aina lomalla tuo rytmi, ja jos en yhtään vahdi nukkumisiani niin luisuu helposti sinne neljään viiteen ainakin. Ei kai sitä sosiaalista elämää tarvitse aamulla hoitaa. Miksi herätä aikaisin, jos ei ole pakko?

On vähän mietityttänyt se, että onko hyväksi, ettei hän näe päivänvaloa talvisin ollenkaan. Tai melkein ollenkaan. Jos menee aamuseiskalta nukkumaan ja herää joskus neljän jälkeen iltapäivänä, jäähän se valoisa aika lyhyeksi, joulu-tammikuussa sitä ei ole käytännössä ollenkaan. Että masentaako se sitten. No, voihan Lapissakin elää, ei sen puoleen.

Jos aamupimeällä menee töihin, ja pääsee siellä neljän maissa niin ei valoa näe ollenkaan. Toki jos vaikka ajaa aura-autoa tmv. että ulkona on niin valoa näkee. Mutta useimmissa toimistoissa ja kaupoissa ei ne työntekijät ole panoraamaikkunoiden edessä töissä vaan hautautuneina kauas toimiston/kaupan syövereihin etäälle ikkunoista...

Totta turiset.

aamuyöstä esimerkiksi kolmen-neljän aikaan ja menevät tietty nukkumaankin sitten aikaisin esimerkiksi jo kuudelta. Ihan yhtä ihmeelliseltä tämä kuulostaa, mutta jos se on henkilölle itselleen ok, niin mikäs siinä :)

Kiitos vastauksista. Kovasti huojensi mieltäni :) Olin suunnilleen ajatellut, että hänellä on ote täysin herpaantunut elämästä jne., mutta tosiaan nythän hän voi pitää itselleen sopivampaa rytmiä, kun työvuosina piti aina mennä työaikojen mukaan. Ehkä hän kärsi siitä ja nauttii nyt, kun ei ole kellon orja.