Miksi työharjoittelua vastustetaan?
On osoitettu tieteellisesti että työharjoittelu on työttömien elämänhallinnan ja pitkäjänteisyyden kannalta välttämätöntä toimintaa.
TE-keskuksille, sosiaalivirkailijoille ja työelämänpalvelukeskuksille on annettava riittävät resurssit ja sanktio-keinot joilla työttömät voidaan aktivoida. Mielestäni moniportainen harkinnanvarainen karenssi aina -80% asti, antaisi virkailijkoille enemmän "paukkuja" työllistää nämä hankalatkin tapaukset
Elämänhallinnan ja säntillisyyden parantaminen tarkoittaa että työtön ei voi nukkua puolille päiviä asti, ryystää kaljaa ja pelata pleikkaria, vaan hänen on herättävä aamulla töihin, mentävä harjoittelupaikalle ja tehtävä töitä. Kaikki työttömät eivät tule pitämään aktivointitoimenpiteistä, se on selvää, ja siksi ankarampia karenssiehtoja tarvitaan (-40% lisäksi -80%). Itse olen omassa työssäni nähnyt ettei työtön ota harjoittelupaikkaa vastaan ilman karenssin uhkaa. Kyllä työttömien tekemä vähäinenkin työ on parempi kuin pelkkä lorvailu, sillä se tuottaa tuloja yhteiseen kassaan jolla hyvinvointivaltiota ylläpidetään. Tieteellisiä tutkimuksia joissa aktivoinnin merkitystä korostetaan, ja joissa on osoitettu pitkittyneen työttömyyden vaarantavan työttömän sosiaalisenkehityksen, on paljon.
Kommentit (11)
Mutta, se onkin iso mutta. Nyt jo harjoittelijoita käytetään palkattujen työntekijöiden sijaan, ihan oikeina työntekijöinä, ilman palkkaa. Ei ne työttömät saa jalkaansa oven väliin ja mahdollisuutta työllistyä tällä systeemillä. Kun se harjoittelu on ohi, ottaa firma uuden harjoittelijan... ja kierre jatkuu. Työtön on taas työttömänä, kunnes saa uuden harjoittelupaikan...
Firmoille hyvä systeemi.
En kyllä tiedä miten tän saisi toimivammaksi.
että firmat ja julkishallinto käyttävät ilmaista työvoimaa törkeästi hyväkseen. Teettävät työt ilmaiseksi harjoittelijoilla, kun muuten joutuisivat palkkaamaan lisää työntekijöitä. Eli kun on ilmaista työvoimaa saatavilla, palkallisia työpaikkoja ei avaudu. Kenen kannalta tämä on hyvä asia?
työharjoittelua voidaan myös käyttää väärin, eli haalitaan harjoittelijoita eikä palkata ketään hoitamaan hommaa jotta päästään halvemmalla.
Tai jos työharjoittelu on paikassa josta ei todennäköisesti ole mitään hyötyä työllistymisen kannalta (no tätä nyt ei tapahtuisi mutta jos vaikka työtön matematiikan opettaja laitettaisiin harjoittelijaksi varastohommiin siirtelemään laatikoita).
Niin ja kaikki työttömät eivät vaan "lorvi kotona"., osa tekee esim. vapaaehtoistyötä.
On osoitettu tieteellisesti että työharjoittelu on työttömien elämänhallinnan ja pitkäjänteisyyden kannalta välttämätöntä toimintaa.
TE-keskuksille, sosiaalivirkailijoille ja työelämänpalvelukeskuksille on annettava riittävät resurssit ja sanktio-keinot joilla työttömät voidaan aktivoida. Mielestäni moniportainen harkinnanvarainen karenssi aina -80% asti, antaisi virkailijkoille enemmän "paukkuja" työllistää nämä hankalatkin tapaukset
Elämänhallinnan ja säntillisyyden parantaminen tarkoittaa että työtön ei voi nukkua puolille päiviä asti, ryystää kaljaa ja pelata pleikkaria, vaan hänen on herättävä aamulla töihin, mentävä harjoittelupaikalle ja tehtävä töitä. Kaikki työttömät eivät tule pitämään aktivointitoimenpiteistä, se on selvää, ja siksi ankarampia karenssiehtoja tarvitaan (-40% lisäksi -80%). Itse olen omassa työssäni nähnyt ettei työtön ota harjoittelupaikkaa vastaan ilman karenssin uhkaa. Kyllä työttömien tekemä vähäinenkin työ on parempi kuin pelkkä lorvailu, sillä se tuottaa tuloja yhteiseen kassaan jolla hyvinvointivaltiota ylläpidetään. Tieteellisiä tutkimuksia joissa aktivoinnin merkitystä korostetaan, ja joissa on osoitettu pitkittyneen työttömyyden vaarantavan työttömän sosiaalisenkehityksen, on paljon.
muuten on hyvin epätodennäköistä niin ok. Pakotetaan harjoitteluun, jotta hänen mielenterveyskin pysyisi paremmin kasassa.
Mutta ammattiin valmistuneen harjoittelut on syvältä! Tuttava, jonka koulutus: amis, amk, josta jatkoi yo opinnoilla ylempään korkeakoulututkintoon, ilmoittautui työttömäksi.
Ensimmäiseksi hänelle tarjottiin työharjottelua alalta, jolle hänellä oli amis-koulutus. Eli siis kuukaudeksi kurssille, ja sen jälkeen yritykseen tekemään ilmaiseksi työtä, josta hänellä oli kokemusta ja jonka hän hallitsi. Tämä oli siltä alalta, jolta hän oli opiskellut itsensä pois, eli amk&yo-opinnot eri alaa.
Reilua, eikö totta? jos on just saanu paperit yo:lta ulos ja valmistunut vielä tavoiteajassa niin ei voida varmaan puhua syrjäytymisen estämisesta vaan vaikka ihan hyväksi käytöstä...
Ei muuten ottanut paikkaa vastaan...
Miksi työttömän pitäisi työskennellä ilmaiseksi, kun toverit ympärillä saa palkkaa? Useinkaan harjoittelusta ei työllistytä palkkatyöhön. Itse voisin mennä parin viikon harjoitteluun, jos se todella olisi vain työtehtäviin ja työpaikkaan tutustumista... Ei niin, että tekisin kuukausi tolkulla töitä kuten muutkin, mutta ilman palkkaa! Onko täällä muita innokkaita harjoitteluun menijöitä kuten AP? Veikkaan, että ei.
Nämä (työnantajalle) ilmaiset työntekijät vääristävät työmarkkinoita, ja niiden mukana on tullut mm. se ilmiö, että yhdistykset toimivat nykyään työnantajina pyörittäen mm. iltapäiväkerhotoimintaa, kotihoitoa jne. Ongelma on se, ettei yhdistyksien rakenne ja alkuperäinen toimintaidea ole koskaan ollut työntantajana toimiminen tai voiton tavoittelu, mutta niille vaan on ulkoistettu tästä yhteiskunnasta mm. sellaisten työttömien aktivointi, jotka oikeasti eivät ole työkuntoisia. Tämän seurauksena työtön joutuu työhön, josta hän ei saa mitään hyötyä (ei taloudellista eikä ammatillista, eikä se edistä hänen työllistymistään avoimille markkinoille), joka ei kuntouta häntä (koska työnantajalla ei ole siihen mitään valmiuksia) ja joka voi monella tapaa vaikeuttaa hänen elämäänsä. Yhdistyksen toiminnassa se taas näkyy niin, että toiminta on lyhytjänteistä, toiminnanjohtajalla menee hirveästi aikaa uusien työttömien löytämiseen ja työn jälki on sitä sun tätä.
Mä olen nyt muutaman vuoden katsonut tätä soppaa, ja vuosi vuodelta ymmärrän vähemmän ja vähemmän tällaista älytöntä ihmisten pompottelua.
Minut saisi töihin jos siellä olisi nättejä mukavia 20-35v naisia. Suihinotto tai käsityöt heiltä riittäisivät palkaksi oikein hyvin :)
Pahimmassa tapauksessa työtön vie ihan oikean työn toiselta työttömältä. Mikään työ ei ole oikea työ, jos siitä ei olla valmiita maksamaan kunnon palkkaa.
Itse olin työttömänä pari vuotta sitten.
TE-keskuksessa valittelivat huonoa työtilannetta, ja ehdottivat työharjoittelua. Sanoivat kuitenkin suoraan, että heillä ei ole minun osaamistani vastaavia paikkoja joten joutuisin itse hakemaan työharjoittelupaikkaa yrityksistä. (Paitsi että miksi hakisi harjoittelupaikkaa tilanteessa jossa hakee oikeaa työpaikkaa.)
Päivärahan määrääkin tämmöinen työharjoittelu olisi laskenut. Siinä kun oli silloin joku kattosumma minkä yli ei makseta. Pienen päivärahan saajan tukea työharjoittelu olisi nostanut, mutta minun tapauksessani tulot olisivat tippuneet.
En tietenkään alkanut hakemaan mitään työharjoittelupaikkaa, vaan jatkoin töiden hakemista aivan normaalisti. Ja sain työpaikan aivan normaalisti. Varmaan olisivat ottaneet harjoittelijaksikin jos olisin semmoista mennyt ehdottamaan.
Ymmärrän työharjoittelun jos ei koskaan ole ollut missään töissä, tai on vaihtamassa alaa.
Mutta mielestäni on törkeää ehdottaa että työttömäksi jääneen pitäisi alkaa tekemään vanhoja hommiaan 'harjoittelijana'.
mutta käytännössä jos harjoittelijaa käytetään korvaamaan oikeaa työntekijää ilman, että on tarkoitustakaan palkata oikeasti, mennään metsään. Harjoittelun ideaan kuuluu, että työtä ollaan siis vielä opettelemassa, mutta iso osa harjoittelijoista on koulutettuja kyseiselle alalle ja jo kokemustakin saaneita, ja toimivat täysin itsenäisinä työntekijöinä. Harjoittelun ilmaisuutta voidaan perustella sillä, että harjoittelijan ohjaamiseen menee työvoimapanosta, mutta jos harjoittelija työskentelee käytännössä muiden rinnalla, niin tuokaan peruste ei päde.
Harjoitteluilla pitäisi aina olla selkeä tavoite: jos on vähän työkokemusta, niin harjoittelu on itsessään hyvä, mutta jos työkokemusta on jo kertynyt, niin harjoittelu pitäisi voida sallia ainoastaan silloin kun se johtaa työpaikkaan.
Ja lisäksi tietysti se, että harjoittelijaa eivät koske mitkään normaalin työntekijän etuudet, ei työterveyttä, ei vakuutuksia, parin päivän sairastuminen kesken harjoittelun voi johtaa taloudelliseen katastrofiin kun kaikki tuet katkeavat kerralla ja päätöksiä jahkaillaan ikuisuus jne. Nämä riskit voisi hyväksyä, jos niiden voisi osoittaa johtavan työllistymiseen, mutta usein harjoittelu johtaa vaan uusiin harjoitteluihin.
Pienellä korvauksella raataa ja tekee usein ihan samaa työtä kuin muutkin.
Harjoittelupaikat vähentävät oikeita työpaikkoja, työnantajat ottavat mieluummin ilmaisen harjoittelijan niin ei tarvitse palkkaa maksaa.