imetyksen vaikutukset??

Rintaruokinnalla on yhteys lapsen kyynisyyteen, epäluuloisuuteen ja vihamielisyyteen aikuisena. Tämä ilmenee psykologian maisteri Päivi Merjosen tuoreesta väitöksestä, joka tarkastetaan ensi keskiviikkona. Tutkimuksesta kertoi sunnuntain Aamulehti.



Merjonen havaitsi tutkimuksessaan, että rintaruokinta ennusti lapsen vähäisempää vihamielisyyttä aikuisena. Merjosen tutkimustulokset tukevat nykyisiä kansallisia imetyssuosituksia, joissa suositellaan 4–6 kuukauden täysimetystä ja osittaisen imetyksen jatkamista vuoteen asti.



Tutkimuksessa seurattiin yli 3 500 ihmisen elämää vuodesta 1980 lähtien. Ilmeni, että lapsilla, joita oli imetetty noin 4–6 kuukautta, oli aikuisena vähemmän kyynisyyttä, epäluuloisuutta ja vihamielisyyttä kuin lapsilla, joita ei imetetty lainkaan tai joita oli imetetty yli vuoden ajan.



Tutkimuksessa lähes kaikki muut imetyksenkestoa kuvaavat ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi ei-imetettyjen ryhmästä paitsi yli 12 kuukautta imetetyt.



Imetyksen yhteys myöhempiin vihamielisyyden tunteisiin on uusi havainto. Vihamielisyyden tiedetään vaikuttavan moniin terveydellisiin ongelmiin, kuten masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.



Merjonen tutki vihamielisyyteen mahdollisesti vaikuttavia perinnöllisiä ja varhaislapsuuteen liittyviä tekijöitä. Vihamielisyyden syitä etsittiin geeniperimästä, varhaisista ympäristötekijöistä ja geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta.



Tutkimus ei kuitenkaan vielä pystynyt vastaamaan siihen, miksi imetys vaikuttaa lapsen myöhempään vihamielisyyteen. Vihamielisyydellä saattaa olla perinnöllistä taustaa, mutta eniten perinnöllisyydellä näytti olevan vaikutusta kyynisyyteen ja epäluuloisuuteen, Merjonen kertoi Aamulehdessä. Myös äidin lämpimien tunteiden vähyys aiheutti aikuisena vihamielisyyttä.



Väitös on osa lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä selvittävästä tutkimuksesta (LASER).



Oikaisu: Uutista on korjattu jälkikäteen. Uutisen otsikossa kerrottiin virheellisesti, että liika imettäminen tuottaa vihaisia aikuisia. Näin Päivi Merjosen tutkimuksessa ei kuitenkaan väitetä.



..