Mitä kertoo naisesta, että toivoo poikalapsia?

En ainakaan minä ajattele ihmisestä mitään erikoista, toivoo sitten vain tyttöjä tai poikia.

Minusta on tavallisempaa että naiset toivovat tyttöjä ja miehet poikia. Vanhemmalla on yleensä kaipuu elää omaa lapsuuttaan uudelleen ja on luontevaa toivoa samaa sukupuolta olevaa lasta ikäänkuin itsensä jatkeeksi. Tietenkin harva suoranaisesti näin ajattelee mutta nämä ovat alitajuisia toiveita missä ei ole mitään pahaa. Mutta en tiedä miksi sitten joku toivoo vastakkaista sukupuolta, se onkin mielenkiintoisempi kysymys?

ja ajatteli tyttöjen olevan hankalia kiukuttelijoita (eikä heitä kai onneksi saanut).



Hän oli hyvin naisellinen nainen, ja piti toisia naisia kilpakumppaneinaan. Ystävyytemme lopulta hiipui, kun hän tulkitsi minua niin usein väärin - etsi sanoistani aina loukkauksia itseään kohtaan.



Uskon, että hänellä oli naisena huono itsetunto, eikä hän arvostanut naiseutta yhtä paljon kuin miessukupuolta. Syytä en osaa sanoa, mutta luulen, että hän toivoi poikia siksi itselleenkin.

Mun mies toivoi tyttöjä ja hänelle syynä oli jonkinlainen "miesten maailman" karsastaminen. Inhoaa kaikkea miesten keskinäistä kilpailua, uhoamista yms. Kokee "pehmeämmät arvot" itselleen läheisemmäksi ja jotenkin sitä kautta ajatteli tulevansa paremmin toimeen tyttöjen kanssa. Ystävistäänkin suurin osa on naisia.

Minusta on tavallisempaa että naiset toivovat tyttöjä ja miehet poikia. Vanhemmalla on yleensä kaipuu elää omaa lapsuuttaan uudelleen ja on luontevaa toivoa samaa sukupuolta olevaa lasta ikäänkuin itsensä jatkeeksi.

Ehkä olet yhteiskunnan aivopesemä sen suhteen, että pojat olisivat jotenkin parempia, "pojasta polvi paranee" ja sillain. Itsessäkin huomasin samaa itsessäni odotusaikana, ja mietin mistä johtuu. Sain pojan ja nyt kyllä kaipaisin vielä tyttöä. En sillä etteikö poikani olisi kaikin puolin rakas, mutta ajattelen tulevaisuutta ja sitä, että äidin puolen isovanhemmat ovat yleensä läheisempiä.

sillä ei viitata sukupuoleen vaan nimenomaan sukuPOLVEEN.

Ehkä olet yhteiskunnan aivopesemä sen suhteen, että pojat olisivat jotenkin parempia, "pojasta polvi paranee" ja sillain. Itsessäkin huomasin samaa itsessäni odotusaikana, ja mietin mistä johtuu. Sain pojan ja nyt kyllä kaipaisin vielä tyttöä. En sillä etteikö poikani olisi kaikin puolin rakas, mutta ajattelen tulevaisuutta ja sitä, että äidin puolen isovanhemmat ovat yleensä läheisempiä.

miksi jotkut naiset eivät tulee toimeen naisvaltaisella alalla?

miksi jotkut naiset eivät tulee toimeen naisvaltaisella alalla?

Sama vastaus kuin edelliseen. Ei tulla toimeen, jos toisia pidetään kilpailijoina. Onneksi näitä on vähemmistö omalla työpaikallani. T: hoitaja

sillä ei viitata sukupuoleen vaan nimenomaan sukuPOLVEEN.

Ehkä olet yhteiskunnan aivopesemä sen suhteen, että pojat olisivat jotenkin parempia, "pojasta polvi paranee" ja sillain. Itsessäkin huomasin samaa itsessäni odotusaikana, ja mietin mistä johtuu. Sain pojan ja nyt kyllä kaipaisin vielä tyttöä. En sillä etteikö poikani olisi kaikin puolin rakas, mutta ajattelen tulevaisuutta ja sitä, että äidin puolen isovanhemmat ovat yleensä läheisempiä.

Nimenomaan sillä tarkoitetaan, että pojasta se uusi sukupolvi "paranee". Tytöstä ei ole ennen ollut niin väliksi, kun muuttaakin aikuistuttuaan miehelään, eikä jää omaan sukuun. Näin siis ennen ja kaikuja näkyy nykyäänkin.

Minulla on neljä poikaa ja yksi tyttö. Kuusivuotias tyttö sanoi eräänä päivänä itsekin että minä rakastan enemmän meidän poikia. Myönsin että näin on.



Minä inhoan naisten maailmaa. Naiset on nipottavia kotkia. Miehet on ihania. Erityisesti nuoret miehet ja teinipojat on aivan syötäviä. Erityisesti saan kiksejä siitä että voin "hallita" noita kesyttämättömiä villieläimiä. Määräillä heitä, saada heidät tekemään erilaisia asioita, saada heidät luottamaan minuun. Siinä on tosiaan jonkinlaista leijonankesyttäjän meininkiä. Elämäni on ihanaa, töissäni yläkoulun ja lukion opettajana saan pyörittää heitä ja kotona sitten ikiomia nuoria uroksiani ;D

tykännyt "naisten jutuista": kauneudenhoidosta, meikkaamisesta, muodista, kampauksista, hajuvesistä, koruista, juoruilusta, ym. Sain tytön ja näin vauva-aikaan se menettelee, mutta kyllä vähän mietin, pitääkö sitten oikeasti jatkossa ostella jotain hemmetin hellokittyjä, meikkipäitä ja vaaleanpunaisia glitterpaitoja, voi yökötys.

Googlaapa huviksesi eri yhteyksiä missä tuota sanontaa käytetään.

Se on vastaava kuin "omena ei ole pudonnut kauas puusta" mutta käänteisesti.

sillä ei viitata sukupuoleen vaan nimenomaan sukuPOLVEEN.

Ehkä olet yhteiskunnan aivopesemä sen suhteen, että pojat olisivat jotenkin parempia, "pojasta polvi paranee" ja sillain. Itsessäkin huomasin samaa itsessäni odotusaikana, ja mietin mistä johtuu. Sain pojan ja nyt kyllä kaipaisin vielä tyttöä. En sillä etteikö poikani olisi kaikin puolin rakas, mutta ajattelen tulevaisuutta ja sitä, että äidin puolen isovanhemmat ovat yleensä läheisempiä.

Nimenomaan sillä tarkoitetaan, että pojasta se uusi sukupolvi "paranee". Tytöstä ei ole ennen ollut niin väliksi, kun muuttaakin aikuistuttuaan miehelään, eikä jää omaan sukuun. Näin siis ennen ja kaikuja näkyy nykyäänkin.

ja vaikka aina olen toivonut poikia ja ne on mulle tosi tärkeät, en koskaan ikinä antaisi tytön sitä huomata, päinvastoin.

kun äiti on tytärelleen tuollainen hirviö.

Minulla on neljä poikaa ja yksi tyttö. Kuusivuotias tyttö sanoi eräänä päivänä itsekin että minä rakastan enemmän meidän poikia. Myönsin että näin on.

Minulla on neljä poikaa ja yksi tyttö. Kuusivuotias tyttö sanoi eräänä päivänä itsekin että minä rakastan enemmän meidän poikia. Myönsin että näin on.

Minä inhoan naisten maailmaa. Naiset on nipottavia kotkia. Miehet on ihania. Erityisesti nuoret miehet ja teinipojat on aivan syötäviä. Erityisesti saan kiksejä siitä että voin "hallita" noita kesyttämättömiä villieläimiä. Määräillä heitä, saada heidät tekemään erilaisia asioita, saada heidät luottamaan minuun. Siinä on tosiaan jonkinlaista leijonankesyttäjän meininkiä. Elämäni on ihanaa, töissäni yläkoulun ja lukion opettajana saan pyörittää heitä ja kotona sitten ikiomia nuoria uroksiani ;D

Jos naiset on nipottavia kotkia, niin silloinhan sinä itsekin olet sellainen. Eikö? Et taida itseäsikään kovin korkealle arvostaa, kun kerran naisia halveksit.

Ja sain kaksi. Minulla on koko ikäni ollut huono suhde omaan äitiini. Siitä syystä pelkäsin kamalasti, että saisin itse tytön.

sen pikkulikan takia, ja kaltaistensa, olen onnellinen että meillä on poika.

oli vaikea lapsuus ja nuoruus nimenomaan tyttönä. Siksi ajattelen, että poikani pääsevät helpommalla. Joutuvat kuitenkin olemaan suvun kanssa jonkinverran tekemisissä. Olisin ollut onnellinen tytöstäkin, mutta en koe puutteena sitä, että minulla ei tyttöjä ole.

kun äiti on tytärelleen tuollainen hirviö.

Minulla on neljä poikaa ja yksi tyttö. Kuusivuotias tyttö sanoi eräänä päivänä itsekin että minä rakastan enemmän meidän poikia. Myönsin että näin on.

Mutta koska meidän iskä ilmiselvästi palvoo tuota ainoata tytärtään poikien kustannuksella, niin minulla oli hänelle selitys valmiina: äideillä on tapana rakastaa poikiaan ja iseillä tyttäriään enemmän. Sitä hän ei vielä tajua ettei ei ole universaali totuus.

Yritän toki huomioida tytönkin, mutta niin se vaan on että ne pojat on ne jotka sydäntä sykähdyttää :)

Ehei, "poika" tarkoittaa tuossa vain yleisesti jälkeläistä

Siksipä onkin niin merkittävää, että jälkipolvesta käytetään nimenomaan sanaa POIKA. Voisi siis ajatella, että poika on ainoa, jolla on merkitystä jälkeläisenä. Onhan toinenkin vanha sanonta, "tyttö syntyi, tyhjä syntyi".