Milloin ihmiselle tulee sielu? Syntymässäkö vai jo ennen sitä?

Aluksi vauvan synnyttyä sielu saattaa hengailla muilla tasoilla, kokee ahdistavaksi olla niin pienessä kehossa avuttomana. Kiinnittyy loppullisesti aukileen sulkeutuessa. Hopealanka seuraa aina mukana toisilla tasoilla vierailtaessa.



Kätkytkuoleman yksi syy: sielu päättääkin yllättäen jäädä toiselle tasolle. Tod. näk. kuitenkin sekin jo ennalta sovittu vanhempien kanssa.

Katolisen kirkon mukaan miespuolisilla sikiöillä muodostuu sielu 30vrk ikäisenä (siis hedelmöityksestä 30vrk). Naispuolisilla sikiöillä sen sijaan 90vrk ikäisenä. Reilua... ;)



Mutta oikeasti. Vaikea sanoa. Tuntuu tavallaan että jotta sielu on olemassa pitää olla tietoisuus. Tietoisuutta ei taas sikiöllä ole ennen kun aivot ovat tarpeeksi kehittyneet ja poimuuntuneet (n. rv30 mennessä).



Eipä osannut sairaalapastorikaan tätä minulle kertoa kun surin rv19 menettämääni lasta ja mm. tämä sieluasia painoi mieltäni.

" Jo äitisi kohdussa minä sinut näin". Uskon, että hedelmöitys on se hetki.

Eli ihan vasta loppuvaiheessa alkaa ihminen olla valmis, niin ruumiiltaan kuin sielultaan.

vanhemmat lapsensa. Jo ennen tänne inkarnoitumista tehdään sielusopimukset "tämän kierroksen" kumppaneista ja näytelmän vastanäyttelijöistä.



Sielun siirtyminen sikiöön riippuu myös sielun iästä. Nuoremmat sielut kiinnittyvät aiemmin. Vanhat sielut seilaavat eestaas loppumetreille saakka.

Vaeltava sielu syntyy yhä uudestaan valmiin aloittamaan juuri hänelle tarkoitetun uuden elämän. Siksi siihen elämään ei pitäisikään puuttua väkivalloin.

valitsee vanhempansa ja lähtee uudelle matkalleen taivaasta (uudelleen syntyminen?) ja siirtyy alkioon. Jokainen sielu rakastaa vanhempaansa vaikka se abortoitaisiin, sielu on tiennyt tämän jo etukäteen ja antaa anteeksi ja rakastaa silti. Näin on enkeleitä hiuksissa kirjassa

mut joidenkin mielestä sopivasti vasta viikolla 13,heti kun lakisääteinen abortointi raja ylittyy.

Abortin tehneiden mielestä varmaan syntymässä.

Uskon, että hän valitsi niin.

Jotka pahoinpitelevät lapsensa hengiltä tai ovat hyväksikäyttäjiä. Hylkäävät lapsensa tai vastaavaa. Näitäkin ikävä kyllä on. :(

syntymähetkestä siis siitä kun vauva tulee maailmaan,näin minä uskon.Astrologia myös tukee tätä,luonneanalyysein.

Jotka pahoinpitelevät lapsensa hengiltä tai ovat hyväksikäyttäjiä. Hylkäävät lapsensa tai vastaavaa. Näitäkin ikävä kyllä on. :(

Sieltä hän tulee tänne maan päälle saamaan ruumiin ja oppimaan ja kehittymään. Sitä missä vaiheessa henki liittyy ruumiiseen en tiedä (enkä tiedä tietääkö kukaan muukaan)



Job 38:4-7

4 Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!

5 Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli?

6 Mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,

7 kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat (ja tyttäret) huusivat ääneen iloaan?



Jer. 1:4-5

4 Minulle tuli tämä Herran sana:

5 -- Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.



Ef. 1:4

4 Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina.

Sielua sen perinteisessä merkityksessä (Raamatun mukaan) Ei ole edes olemassakaan, tietoisuus kyllä, kuolematon sielu on uskovaisten kuolemanpelkoa varten kyyhätty Taru.

Ajattelensiisolen kirjoitti:

Sielua sen perinteisessä merkityksessä (Raamatun mukaan) Ei ole edes olemassakaan, tietoisuus kyllä, kuolematon sielu on uskovaisten kuolemanpelkoa varten kyyhätty Taru.

Mikä nyt ei olisi uskovaisten kuolemanpelkoa varten kyhätty... Koko uskonto perustuu siihen.

Jännä kysymys. Itse törmäsin aiheeseen, kun menin kerran uteliaisuudesta meediolle. Meedio kertoi oma-aloitteisesti, että ”sinulla on kolme lasta, joista keskimmäinen on jo tuonpuoleisessa. Hän saapui nyt tähän paikalle.” Odotin ilmeettömällä mielenkiinnolla jatkoa, sillä en paljastanut mitään meediolle. ”Tämä pieni henki on... poika. Näen Jukka Kuoppamäen laulamassa Stuttgartin festivaaleilla laulua Pieni mies.” Tästä yllätyin, sillä olimme mieheni kanssa tosiaan ajoittaneet vauvan alullepanossa poikaa. Sain tuolloin keskenmenon viikolla 7. Tämän jälkeen tulin raskaaksi ja sain toisen pojan. Hänelle lauloin tätä Kuoppamäen laulua... Ja meedion kertomat asiat todellakin pitivät paikkaansa. Hän ei voinut tietää yhtään mitään etukäteen.

Kyllä se mykisti.

Eli sielu on olemassa jo tuolloin.

Vierailija kirjoitti:

Vaeltava sielu syntyy yhä uudestaan valmiin aloittamaan juuri hänelle tarkoitetun uuden elämän. Siksi siihen elämään ei pitäisikään puuttua väkivalloin.

Mutta eikö sekin ole osa sielun elämän käsikirjoitusta, jos sikiö joutuukin abortoiduksi? Että sielu valitsi juuri tämän kokemuksen olla pieni alku, joka keskeytetään? Ja vanhemmille on tuokin asia tärkeä elämänopetus, joka kasvattaa henkisesti.

Sielu sanana nyt on vähän lapsellinen. Kyse on enemmänkin yksilöllisyydestä ja oman itsen ymmärryksestä.

"Sielu" syntyy ihmiselle (tai koneelle) sitten, kun aivot ovat kehittyneet riittävän pitkälle. Sitä ennen otus vastaa lähinnä kasvia. 

Ps. Abortti ei ole murha.

Jaa-a.

Mikäli sellaista on olemassakaan, se varmaan kehittyy elämisen, elämänkokemuksen myötä.

Termi haiskahtaa uskonnolliselle, ja sellaisena karsastan sitä.

Jostain henkisestä olemuksesta kai on kyse?

Jostain mikä koostuu kognitiosta ja luonteesta.

Jossain määrin eläimillä on sitten sielu siinä missä ihmiselläkin.

Jotenkin järkyttävää, millaisilla asioilla ihmiset vaivaavat itseään, käyvät meedioilla ja pastoreilla hakemassa apua tai "tietoa".