olen välillä väsynyt ja tunnen itseni vanhaksi

Kohta jo viisikymmentä.

Sä olet jo melko iäkäs. Vanhat ei jaksa pienten lasten kanssa.

Haluan tehdä kaiken viimeisen päälle ja itse sekä pitää kaiken kunnossa kotona ja mökillä. Meillä käy myös aika paljon vieraita tai vierailemme paljon muualla. Tiedän, että nuo jutut rasittaa liikaa, mutta kun olen perfektionisti. En osaa olla tekemättömänä, vaikka pitäisi.

että sinun tosiaan täytyisi hidastaa ja luopua perfektionistisista vaatimuksista itseä kohtaan. Mitä ikävää siitä voisi seurata jos relaisit vähän? Mielenrauha ei löydy suorittamisesta.

Tiedän, että teen liikaa kun nautin siisteydestä ja tunteesta kun kaikki on järjestyksessä lelukasoja lukuun ottamatta. En vain pääse irti tuosta tekemisestä, sukuvika. Joskus mietin, että jos ostan siivoojan kerran parissa viikossa, mutta se tuntuu hölmöltä ajatukselta. Miten pääsen eroon tuosta suorittamisesta ja olisin laiskempi?

Ja joka päivä otat laiskottelutuokion vaikka kun lapset päiväunilla.

Tunnen itseni väsyneeksi ja vanhaksi. Pieniä lapsia 2kpl ja kaikki kaaoksessa.

Tunnen itseni väsyneeksi ja vanhaksi. Pieniä lapsia 2kpl ja kaikki kaaoksessa.

"Kiva" tietää, että on paljon nuorempiakin, joilla samoja ajatuksia. Yritän muistaa tuon kun olen väsynyt kaiken työnteon jälkeen. Helpottaa hieman.

Muistan kuinka alle 20-vuotiaanakin olin tosi väsynyt välillä kun tein liikaa töitä, en osaa kuitenkaan suhteuttaa kuinka paljon ikä vaikuttaa.

ja tunnen itseni satavuotiaaksi. Kaksi pientä lasta, ja sen lisäksi perinnön kautta yhtäkkiä saatu omaisuus joka sitoo ja josta on hirveästi hommaa ja joka vie kaikki rahat (jota ei tällä hetkellä voi myydä sattuneesta syystä. Pidän elämästäni, mutta tämän riitaisin perinnönjaon ja sen seuraukset voisin milloin vain vaihtaa johonkin muuhun.



Vuoden päästä pitäisi alkaa opiskella uusi ammatti, ja mä koen että olen ihan liian vanha siirtymään taas opiskelijaelämään melkein nollatuloilla, käyttämään tuhansia tunteja elämästäni sellaisen teorian opiskeluun, josta tiedän tarvitsevani vain kymmentä prosenttia...aargh. Ja minä kun luulin parikymppisenä valinneeni fiksun ammatin jossa varmasti riittää töitä. Elämä tuntuu olevan yhtä välitilassa olemista jossa odotetaan koko ajan jotakin; perinnönjaon lopullista selviämistä, taloustilanteen paranemista, opintojen aloittamista...ei tämä vastaa ollenkaan sitä mielikuvaa millaista elämää kuvittelin tässä vaiheessa eläväni.



Juuh, kiitos kun sain valittaa.

Täytin juuri 46v. ja lapset on 7v. ja 9v.

Kyllä kolmas lapsi jäi tekemättä.

7v. lapsi ehkä vähän liian energinen mulle.

Enään en jaksaisi taapero ikäistä.

9v. on lievä kehitysvamma ja tarvii hiukan apua.

Ap minkä ikäisiä ovat lapsesi?

Olen 46-vuotias alle kouluikäisen äiti ja kun viime yönäkin valvoin kolmeen netissä ja koiria kävelytin vielä kahdelta niin arvaa väsyttääkö?

Sä olet jo melko iäkäs. Vanhat ei jaksa pienten lasten kanssa.

Olen siis 46v enkä YHTÄÄN YÖTÄ ole kai ikinä valvonut lapsen vuoksi! Lapsi ei väsytä! On aina ollut loistonukkuja tämä lapsi, 10-12 tunnin yöunet ja päikkärit pienempänä siihen päälle ja nekin kolme tuntia putkeen. Omaa aikaa on riittänyt!

Mutta kun yökaudet puuhailen niitä näitä nauttien siitä, että saan olla yksin ja tehdä mitä haluan, niin väsyttää!!

Varmaan olisi väsyttänyt kakskymppisenäkin vetää muutama vuosi putkeen neljän tunnin yöunilla keskimäärin.

tai muuten olet kohta lihavakin.



Viittaan ketjuun younien puutteesta ja lihomisesta.



Sitten sina vasta sipissa olet hyva ihminen.



terveisin ystavasi ameriikasta

Mun lapset on 5-, 3-, ja 1-vuotiaita. Minäkin tapaan puuhata omalla ajallani kun lapset nukahtaa klo 21.00 ja menee usein pikkutunneille kun teen kaikkea kivaa kun muuten ei pysty.



Aamulla sitten ylös hyvissä ajoin ja päikkäreitä en nuku. Viikonloppuisin saan nukkua pitkään eli klo 10.00 kun mies hoitaa lapset. Nukun hyvin vaikka olisi mikä, joten siksi kai ne 7-8 tunnin unet riittää, vaikka normaalisti tarvin 9 tuntia unta.

tai muuten olet kohta lihavakin.

Viittaan ketjuun younien puutteesta ja lihomisesta.

Sitten sina vasta sipissa olet hyva ihminen.

terveisin ystavasi ameriikasta

Kieltämättä, vähän tuohon keskivartalolle on kertynyt! Ihan vähän, onneksi.