Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pahasti lihoneet - hävettääkö teitä tavata vanhoja tuttuja/välttelettekö noita tilanteita?
04.07.2011 |
Olen onnistunut kerryttämään itselleni 40kg lisää vajaassa kymmenessä vuodessa. Eli esim. opiskeluaikanani näytin aivan erilaiselta kuin nykyään, saati kouluaikoina. Useampi poikaystävä on tuntenut minut varsin erikokoisena kuin nykyään jne. Häpeän lihomistani niin paljon, ja jotenkin vasta nyt näissä lukemissa tajuan, mitä on tullut itselle tehtyä. En pysty laihduttamaan tätä määrää pois noin vain (jos koskaan), siinäkin on tekemistä ettei paino enää nousisi. Häpeää kestää hyvässäkin tapauksessa vielä vaikka kuinka kauan, jos siis onnistuisinkin laihtumaan niin ei se hetkessä käy.
Monien muiden ongelmien lisäksi nyt pinnalla on tämä, että mä en kehtaa nähdä ketään ihmisiä, siis sellaisia, joiden kanssa en ole ollut tiiviissä tekemisissä parin viime vuoden aikana. Välttelen tapaamisia, en todellakaan halua tavata esim. toisella puolella Suomea asuvia sukulaisia, joita en ole nähnyt pian kolmeen vuoteen jne. Ja pelko siitä, että törmään joihinkin noihin vanhoihin koulukavereihin tai exiin on ihan lamauttava!!! Ikimaailmassa en menisi luokkakokoukseen, se olisi nöyryytyksen huippu. Ja joka ikinen exä taatusti huokaisisi helpotuksesta, ettei päätynyt kanssani naimisiin ja lapsia tekemään, kun minusta tulikin tällainen.
Inhoan itseäni niin paljon, että olen tehnyt itselleni tämän. Ja missä harhoissa olen ollut aiemmin, kun olen vaan ajatellut että olen vähän pöristynyt. Nyt en enää löydä vaatteita mistään ja näytän ihan kamalalta, ihan valtavalta.
Onko kellään muulla runsaasti lihoneella näitä pelkotiloja vanhoihin tuttuihin törmäämisestä ja miten olette asian ratkaisseet?
Kommentit (18)
Ei se toisen ihmisen lihominen juuri ketään kummemmin hetkauta, tai sitten on tosi pinnallisia tuttavia sinulla ap.
Älä nyt häpeä itseäsi, vaan yritä tehdä olosi mahdollisimman mukavaksi tuossa painossasi ja sitten vaan laihduttelemaan. Käy kampaajalla ja osta uutta huulipunaa ja tarkasta tyyliäsi. Oletko naisellinen vai poikamaisempi tyyliltäsi? Kauniit mekot voisivat sopia runsaammalle figuurillesi. Ja kauniit kengät muutaman sentín korolla olisivat varmasti imartelevat. Ja osta uudet alusvaatteet ja uikkarit oikean kokoisina - nyt on kesäalet meneillään. Älä odota laihtumista, vaan ala pitää itsestäsi jo nyt :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulikin oikeastaan laihduttamisesta. Olen saanut muutamia kiloja pois, ja valtavasta alkupainosta huolimatta muutamankin kilon pudotus on ollut todella vaikaa ja etenkin aivan piinaavan hidasta. Tämä pieni laihtuminen ei ole siis toiminut mulla motivaationa, vaan lähes lamauttimena, kun olen todella tajunnut, että tämä on ihan tajuton urakka ja vaikka olen jo laihtunut vähän, niin se ei ole mitään. Kukaan ei huomaa, en edes minä itse, vaikka jo kuukausia olen kamppaillut joka päivä. Tämä totuus lihomisesta valkenee vasta nyt, kun yritän saada edes viittä kiloa pois, ja sekin on niin helvetin vaikeaa, ja niitä viisiä kiloja on ihan järjetön määrä kadotettavana.
On tiettyjä syitä, miksi olen lihottanut itseni, mutta en halua niitä eritellä nyt. Samat syyt vaikeuttavat myös laihuttamistani, tai siis saavat minut palaamaan herkkujen äärelle pikaista lohtua saamaan. Tiedän kyllä hyvin, mikä minut on lihottanut.
Mutta tämä ei sinänsä ollut se pointti vaan tuo ihmisten kohtaaminen. Miten te muut paisuneet olette kohdanneet exänne ja koulukaverinne? Ettekö te häpeä?
Tämä palstakin on vaikuttanut itsetuntooni. En ennen tajunnut, että niin moni inhoaa läskejä ja todella tuntee suurta vastenmielisyyttä minuakin kohtaan. Olen ajatellut että tämä on henkilökohtainen asia, mutta ei se olekaan, vaan hyvin julkinen.
ap
lakkaisit sen häpeämisen ja tekisit asialle jotain? Eihän se hetkessä lähde, mutta jos oikeasti haluat kiloista eroon, niin 35 kiloa onnistut kyllä kadottamaan, kun oikein yrität. Jätetään ne 5 kiloa ikäkiloiksi. Pyydä ammatti-ihmisiltä apua, jos et itse keksi, että missä kohden pahiten mättää eli mistä ne kilot tulevat ja mitä pitää muuttaa, että ne lähtevät...
Mulle paino on tullut n. 25 vuodessa, olen siis 168/80 kg, ennen - siis nuorena olin todella hoikka. Ja kun kun käyn kotikaupungissani, en kehtaa mennä mihinkään, kun pelkään tapaavani tuttuja. Siis tiedän, että on ihan sairasta - tämä häpeä - mutten voi sille mitään.
Ennen olin tosin alipainoinen ja hyvä vaan, että olen saanut painoa lisää, mutta liika on liikaa.
vaikka lihoin 'vain' 20 kg.
Puolet ylipainosta olen nyt vuoden aikanan saanut pois ja uskon vakaasti saavani toiset 10 kg pois ensi kesään mennessä.
Nyt oloni on oikein ihana viime kesään verattuna :) mikä tietenkin lisää motivaatiota tavoitepainon saavuttamisesta.
Muistan kuinka vuosi sitten kauhistuin saadessani hääkutsun vanhalta ystävältäni. Tuli semmoinen olo etten kehtaa mennä 'tämännäköisenä' häihin :(
Menin kuitenkin ja kivaa oli, vaikka oma ulkomuoto harmitti.
Uskon, että sinäkin ap onnistut painon pudottamisessa. PIenilläkin muutoksilla voi saada näkyviä tuloksia aikaan. Tsemppiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todellakin välttelen paikkoja missä olisi vanhoja tuttuja.
Tällä palstalla inhotaan melkein KAIKKIA ihmisiä. Läskien lisäksi esim. akateemisia, lähihoitajia, helsinkiläisiä, isorintaisia, lestadiolaisia, tatuoituja, persuja, kokoomuslaisia, leggingsinkäyttäjiä ja ulkona jäätelöä syöviä.
Ymmärrän että paha lihominen ahdistaa (itseänikin ahdistaa vaikken lihonut "kuin" 15 kg), mutta älä anna hyvä ihminen tämän palstan pahentaa tilannetta.
Tämä palstakin on vaikuttanut itsetuntooni. En ennen tajunnut, että niin moni inhoaa läskejä ja todella tuntee suurta vastenmielisyyttä minuakin kohtaan. Olen ajatellut että tämä on henkilökohtainen asia, mutta ei se olekaan, vaan hyvin julkinen. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen normaalikokoinen mutta en tosiaan ajattele pahasti jos joku on lihonut, sellaista elämä vaan joskus on. On sairauksia, masennusta, kaikkea mikä nyt vaan voi lihottaa.
Sulle suosittelisin laihdutusleikkausta, se on todella tehokasta. Varaa aika tk-lääkärille ja pyydä lähete sairaalaan arvioon sovitko leikkaukseen. Siinä laitetaan sellanen panta mahalaukun ympärille ettet vaan voi enää syödä paljoa. Kannattaa!!!
Tällä palstalla inhotaan melkein KAIKKIA ihmisiä. Läskien lisäksi esim. akateemisia, lähihoitajia, helsinkiläisiä, isorintaisia, lestadiolaisia, tatuoituja, persuja, kokoomuslaisia, leggingsinkäyttäjiä ja ulkona jäätelöä syöviä.
Jokainen tietysti poimii ne itseään koskettavat kohdat (minäkin löydän tuosta heti kolme :D)
Ap:lle pari juttua: Ensiksi, muut eivät mieti sinua yhtään niin paljon kuin luulet. Jonkun vanhan koulukaverin mielessä voi käväistä ajatus "Onpas tuokin lihonut kouluajoista, kiva nähdä, että muillekin voi käydä noin". Toiseksi: terveelle ihmiselle kohtuullinen laihdutus EI OLE ylivoimainen juttu, eikä vaadi suuria uhrauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme jos yli 20 kg saaneita hävettää.
Olet arvokas itsenäsi, sellaisena kuin olet.
Jos iso kuntokuuri masentaa, aloita pienillä elämäntapa muutoksilla. Kilot eivät ole hetkessä tulleet, joten ne eivät hetkessä lähdekään. Ole armollinen itsellesi, jokainen yksikin kilo on voitto kotiin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kohtalontoverisi :(
Ihan samat aatteet minulla, sen lisäksi eh kehtaa muutenkaan enää oikein liikkua missään kun tiedän että ihmiset miettivät että miten lihava toikin (siis minä) olen :(
Ja vielä tuskaa lisää se että aviomieheni jätti minut toisen (laihan) naisen vuoksi 12 vuoden liiton jälkeen. Erosta olen jo toipunut, lihavuudesta en :(
Sympatiahalit sinulle...ja voimia :)
josta en meinaa päästä mitenkään eroon, muuten olen hoikka. Kai mä olen nyt sellainen laihaläski. Tää röllykkä jäi kolmannen lapsen synnyttämisen jälkeen. Siis ihan kauheeta, en pääse tästä eroon sitten millään ja kyllä mua hävettää. Nyt kesällä varsinkin on kiusallista kun näyttää että olisin vieläkin raskaana.
Asiaa ei tee yhtää helpommaksi se että eräs kaveri huomattelee siitä jatkuvasti, koomisinta tilanteessa on se että sillä on aina aikuisiällä ollut lievää ylipainoa ja on sitä vatsaa jne. Kai siitä on nyt sitten mukavaa kun minäkään en oo enää täysin kuosissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä palstalla inhotaan melkein KAIKKIA ihmisiä. Läskien lisäksi esim. akateemisia, lähihoitajia, helsinkiläisiä, isorintaisia, lestadiolaisia, tatuoituja, persuja, kokoomuslaisia, leggingsinkäyttäjiä ja ulkona jäätelöä syöviä.
Ymmärrän että paha lihominen ahdistaa (itseänikin ahdistaa vaikken lihonut "kuin" 15 kg), mutta älä anna hyvä ihminen tämän palstan pahentaa tilannetta.
Tämä palstakin on vaikuttanut itsetuntooni. En ennen tajunnut, että niin moni inhoaa läskejä ja todella tuntee suurta vastenmielisyyttä minuakin kohtaan. Olen ajatellut että tämä on henkilökohtainen asia, mutta ei se olekaan, vaan hyvin julkinen. ap
Oikeestaan ihmisen, jolla on jostakin syystä huono itsetunto, ei kannattaisi palstailla täällä ollenkaan :/. Paskaa tulee niskaan vähän väliä.
Älä ajattele mitä muut miettivät, koita tehdä niin, että itsellä on hyvä olla. Tsemppiä!
Samassa veneessä ollaan ap!
Nyt on taas kesäloma, ja ollaan lähdössä toiselle puolelle Suomea kotipaikkakunnalle. Siellä näkee sukulaisia ja tuttavia joita ei ole vuoteen nähnyt.
Viime vuonna mulla oli vielä vauva jota käytin tehokkaasti tekosyynä läskeihini..nyt kun tämä "vauva" on jo lähemmas kaksi vuotta niin toi sama selittely raskauskiloista ei taida enää toimia :)
Parhaimmillaan olin lukiossa mitoissa 160/58, nyt vaaka näyttää 96kg. Kyllähän se masentaa ja hävettää, mun laihdutusyrityksetkin on olleet aika onnettomia.
Nooh, yksi mun entinen heila on menettänyt tukkansa tuuheutta varsinkin ohimoilta aika melkoisesti, entinen koulukaveri on tehnyt lapsia puolelle kylän miehistä, ala-asteen luokkatoveri istuu taposta linnassa jne. Eli on tässä maailmassa muutakin murhetta kun nää mun kilot ja ihmiset muuttuu ajan saatossa.
Kävin ennen lavatansseissa, nyt enää kehtaa. Painoa 73/175.
Moikka! Ite oon 25 vuotias, 165cm pitkä ja painan noin 89kg ( kohta varmasti 90kg ). Oon ollut ylipainoinen 6. luokasta lähtien millon paino alko nousemaan. 18 vuotiaana painoin 70kg ja nyt tän verran. Mun läheiset on sanonu että mun olis jo aika laihduttaa, oon kyllä niin samaa mieltä. Liikuntaa harrastan kyllä mutta päivittäisessä työssä maha on kyllä tiellä. Tsemppiä sinnekkin päin laihduttamisen kanssa!
Alue: Aihe vapaa
lakkaisit sen häpeämisen ja tekisit asialle jotain? Eihän se hetkessä lähde, mutta jos oikeasti haluat kiloista eroon, niin 35 kiloa onnistut kyllä kadottamaan, kun oikein yrität. Jätetään ne 5 kiloa ikäkiloiksi. Pyydä ammatti-ihmisiltä apua, jos et itse keksi, että missä kohden pahiten mättää eli mistä ne kilot tulevat ja mitä pitää muuttaa, että ne lähtevät...