tulipahan sanottua ystävälle rumasti
Mulla oli lapsuudessa hyvä ystävä ja sitten elämä vei meidät toisiin kaupunkeihin, ystävyys jäi.
3 v sitten tajuttiin asutaan samalla paikkakunnalla ja kumpikin raskaana. Lapsilla 3 kk ikäeroa ja ollaan tosi paljon tekemisissä, oikein mukavaa on ollut. Hänen tyttönsä on tosi rauhalline ja osaa tehdä kaikki ns etuajassa, esim oppi syömään n vuoden iässä, kuivaksi n 1,5 v iässä ja mun poika osaa vain kiivetä ja juosta.
Olen aina säännöllisin ajoin antanut ymmärtää etten halua kuulla moisia vertailuita " ai eikö vieläkään osaa tehdä sitä jne ".
Oltiin eilen puistossa ja tämä tyttö puhui kuin papupata ja juttuhan ei tietenkään 2 vuotiaalla ole aina maailman fiksuinta ja mielenkiintoisinta. Siinä kun ystäväni jälleen kerran arvosteli kun poikani ei puhu, tokasin rumasti tosin, kumman ottaisit ? Papupadan, jonka jutut ovat ihan päättömiä vai hiljaisen lapsen ?
Ystäväni ihan selvästi veti herneet nenään, lähtivät kotiin hyvin pian tämän jälkeen ja laitamme yleensä joka pv yhden tekstiviestin, tänään ei kuulunut kummaltakaan mitään.
Ajattelin että laittelen maanantaina viestiä mitä tekevät tänään ja toivon että asia unohdetaan sitä enemmän vatvomatta.
Mutta oikeesti, ärsyttää moinen vertailu !
Ja ei, ystäväni ei käy täällä.
Kommentit (15)
Miksi ap:n pitäisi olla se joka on hienovarainen ja myötäilevä?
En tajua. Et varmaan tarvitse tuollaista ystävää.
lapsilla oli kehitys rinta rinnan, mitä toinen oppi oppi toinen sen 3 kk sisällä. Nyt viimeisen vuoden aikana on tyttö oppinut vaikka mitä ja poikani vaan juoksee ja kiipeilee.
Mua ei tämä tietenkään haittaa ja ekaa kertaa sanoin asiasta suoraan. Tähän mennessä olen kauniisti vihjaillut, mutta ei mennyt jakeluun.
Ja kyllä, tyttö puhuu kuin papupata ja olen oikeasti tyytyväinen tuppisuu poikaani.
ap
Sanoisit, että sori kun tuli töksäytettyä, mut sulle tulee kaverin vertailuista kurja fiilis. Luulis ymmärtävän ja myös jättävän vertailut jatkossa vähemmälle. Pojat oppivat ainakin tuon pottahomman usein tyttöjä myöhemmin.
voi välillä kertoa, mitä oma lapsi osaa, mutta jatkuva vertailu ei tosiaan ole kivaa eikä kohteliasta.
Jos olisit kypsempi kuin hän, myötäilisit hänen iloaan ja ylpeyttään ja miettisit itseksesi, että kyllä tuo oma poika tuosta vielä ehtii.
Jos olisin ystäväni olisin nauranut sinulle päin naamaa ja sanonut, etten vaihtaisi kyllä tuppisuuhun omaa rakasta höpöttäjääni ja että olen pahoillani, jos sua harmittaa, mutta yleensä tässä vaiheessa tytöt kehittyvät nopeammin.
sekä sinä että ystäväsi olette lapsia vielä..ikää oli jo...??Jokainen jolla tietoa,käsittää että tytöt ja pojat kehittyvät eri tahtiin..hohhoijaa
Että pojat oppivat nuo jutut myöhemmin. Itsestäni myös kurjaa kun meillä sisaruksilla poika ja tyttö samanikäisiä ja meidän poika ollut paljon hitaampi kaikessa. Mutta nyt kun lapset kasvaneet niin enään ei tule pahoitettua mieltä kun ovat aika samanlaisia 7v.
Sanoisit, että sori kun tuli töksäytettyä, mut sulle tulee kaverin vertailuista kurja fiilis. Luulis ymmärtävän ja myös jättävän vertailut jatkossa vähemmälle.
Ohis
tulossa sanomaan samaa kuin pari muutakin, että tytöthän usein ovat aikaisempia, kuin pojat...
Vaan eipä tuo ystävän kommentointi silti kovin mukavalta kuulosta, jos kaikki puheet ovat vain sitä, mitä hänen tyttönsä osaa paremmin, kuin sinun poikasi. Ymmärrän, että ärsyynnyt.
tai siis olisin sanonut aina kun vertailee, että lapsia ei pidä vertailla. Jos joku oppii jotain aikaisemmin, niin toinen on kehittyneempi toisessa asiassa. Sinun poika on ilmeisesti motorisesti kehittyneempi (ja kiinnostuneempi liikkumisesta) kuin tämä kaverin tyttö.
Keksimäärin lapset oppivat asiat "samaan" aikaan. Eli viisi vuotiaina osaavat käydä potalla, puhua, pukea jne. ;) (ja ennen kuin kukaan ehtii sanoa, että osataanhan nuo nyt jo ennen, niin sitä en tarkoittanutkaan, vaan silloin ollaan "samalla viivalla" vaikka toinen olisi jotain superaikaisin oppinut).
Ottaisin asian ehkä kaverisi kanssa puheeksi. Ehkä hän ei nyt kertakaikkiaan ole ymmärtänyt tätä vertailuaan. En tuon asian takia alkaisi ystävyyttä pilaamaan....
Jos olisit kypsempi kuin hän, myötäilisit hänen iloaan ja ylpeyttään ja miettisit itseksesi, että kyllä tuo oma poika tuosta vielä ehtii.
Jos olisin ystäväni olisin nauranut sinulle päin naamaa ja sanonut, etten vaihtaisi kyllä tuppisuuhun omaa rakasta höpöttäjääni ja että olen pahoillani, jos sua harmittaa, mutta yleensä tässä vaiheessa tytöt kehittyvät nopeammin.
miksi ap:n poika ei "vielä" osaa kaikkea mitä hänen tyttärensä osaa. Sekö sitten on ok ja asiallista?
Etenkin esikoisen kanssa sitä kauheasti kiinnostaa mitä missäkin iässä "pitää" osata ja tulee kyseltyä että osaako se sitä ja tätä, ilman että siinä olisi mitään kilpailuasetelmaa tarkoitus edes hakea. Ja toistaalta jos sillä altavastaajallakin on esikoislapsi niin herkästi ottaa kaikesta vertailusta tulkitsemakseen nokkiinsa.
Olisit voinut ihan vaan sanoa ystävällesi että sinusta ei tunnu hyvältä tuo vertailu, kukin lapsi kehittyy ajallaan.
että ap:lla meni kuppi nurin. Jos on jo vuoden kuunnellut lasten arvostelua (joka muuten ei KOSKAAN ole hyvää käytöstä, sen enempää kuin jos vertailisi aikuistenkaan ominaisuuksia) niin on vaan ihan tervettä ja normaalia että haluaa viheltää pelin poikki. Totta kai sen voisi tehdä rakentavasti ja korrektisti, jos olisi joku täydellinen ihminen, mut me tavalliset kuolevaiset ei sellaisia olla.
Minä ottaisin sellaisen asenteen, että ap:n käytös oli asiatonta mutta siitä ei tarvitse olla mitenkään erityisen pahoillaan, sillä oma lapsi on jokaisen herkkä paikka eikä kukaan kestä kuunnella jatkuvasti tuollaista vertailua.
Jos joku arvostelisi lastani jatkuvasti, en varmasti jaksaisi kuunnella häntä, enkä siis viettäisi aikaani hänen kanssaan.
Jos olisit kypsempi kuin hän, myötäilisit hänen iloaan ja ylpeyttään ja miettisit itseksesi, että kyllä tuo oma poika tuosta vielä ehtii.