Lapsettomien suusta kuultua:
" Miksi pitää olla niin orjallinen lapsen päivärytmin kanssa?"
" Tyhmää, että koko elämä menee vain lapsen ehdoilla. Kyllähän ne mukulat siinä mukana kasvavat ilman suurempia elämänmuutoksiakin"
" Ei lapsen sukupuoli lapsen käytöstä ohjaa, vaan kasvatus"
Suupieliini karehti vieno hymy, kun muistin omat viisaat ajatukseni ennen lasten saamista. Niin ne vaan ajatukset muuttuu käytännön kokemuksen myötä :)
Kommentit (54)
Olen eri mieltä! No, toki kasvatus ja kasvuympäristö vaikuttavat lapsen luonteeseen ja käytökseen ihan hirveästi. Mutta kyllä sukupuoli on iso osa lapsen käytöksessä!
Minulla on kaksi tyttöä ja yksi poika. He ovat olleet aivan erilaisia jo pienestä asti. Sukupuoli ohjaa lapsen käytöstä jo aika pienestä asti. Yleensä ottaen pojat ovat enemmän toiminnallisia ja tytöt hoivaavia.
ap
Kysyi sitten kahvipöydässä
- No oletko baarissa käynyt?
Luulin tätä vitsiksi mutta onneksi en pyrskähtänyt nauramaan, sillä hän olikin ihan tosissaan.
Juu toki, heti synnäriltä lähdin baariin!!!
" no hei, kyllä se sun lapses nyt pärjää, mitä sä oikein holhoat"
" minä osaan kyllä hoitaa lapset kuin lapset, olen hoitanut sukulaisia monta kertaa"
" mitä sä siinä mietit sitä lastas nyt ollaan bilettämässä, ei se haittaa jos se vähän itkeskelee siellä hoidossa"
" toihan on vaan vähän tollasta kiukkuitkua"
" sun lapses on varmaan autistinen"
ymsyms
Poika on rauhallinen ja ns. kiltti. Haluaa olla paljon sylissä ja halia ja pusutella. Tyttö taas on kauhean kova menemään, kiipeää mihin vaan eikä juurikaan sylissä viihdy.. Poika 4v ja tyttö 3v.
Vierailija:
" Miksi pitää olla niin orjallinen lapsen päivärytmin kanssa?"
" Tyhmää, että koko elämä menee vain lapsen ehdoilla. Kyllähän ne mukulat siinä mukana kasvavat ilman suurempia elämänmuutoksiakin"
" Ei lapsen sukupuoli lapsen käytöstä ohjaa, vaan kasvatus"
Suupieliini karehti vieno hymy, kun muistin omat viisaat ajatukseni ennen lasten saamista. Niin ne vaan ajatukset muuttuu käytännön kokemuksen myötä :)
Itse olen aika samoilla linjoilla ekan ja viimeisen lausahduksen kanssa. Keskimmäinenkin ei ihan pelkkää huuhaata ole.
että jokaisellahan on omat luulonsa asioista, joita ei ole käytännössä vielä kokenut. En maininnut noita ivallisessa mielessä, vaan kaihoisasti noita omia hassuja ajatuksiani lapsettomilta ajoilta muistellen.
Silloin kun esikoinen oli vauva, muistan ajatelleeni, että
" kiukutteleva ja huutava 2-vuotias on takuulla merkki välinpitämättömistä kasvattajista ja virikkeettömästä ympäristöstä"
" Miten ihmeessä joku voi olla väsynyt kotiäidin hommiin?? Tämähän on niin mukavaa ja helppoa, koti kiiltää ja saan ulkoilla lapsen kanssa..." (Helppoa sanoa vasta 4 kk kotiäitiyden jälkeen! 5 vuoden kuluttua ja kolmen lapsen jälkeen mielipiteeni h i u k a n muuttuivat :D)
Ja ihan tuo sama kuin lapsettomien suusta: " ei elämän tarvitse niiiin paljon muuttua lasten myötä, sama elämä jatkuu, mutta vaan lasten kanssa"
ap
minkä ikäisiä lapsenne ovat?
Päivärytmi on teillä siis ihan mitä sattuu ja lapset ovat tyytyväisiä?
Ette ole muuttaneet elämäänne lasten vuoksi ollenkaan?
ja nro 2:
Minullakin on poika herkempi, kaipaa sylittelyä ja hellyyttä enemmän kuin tytöt, jotak ovat ronskimpia luonteeltaan. Mutta SILTI, tytöt ovat hyvin tyttömäisiä ja poika hyvin poikamainen.
ap
Vierailija:
" Miksi pitää olla niin orjallinen lapsen päivärytmin kanssa?"
" Tyhmää, että koko elämä menee vain lapsen ehdoilla. Kyllähän ne mukulat siinä mukana kasvavat ilman suurempia elämänmuutoksiakin"
" Ei lapsen sukupuoli lapsen käytöstä ohjaa, vaan kasvatus"
Suupieliini karehti vieno hymy, kun muistin omat viisaat ajatukseni ennen lasten saamista. Niin ne vaan ajatukset muuttuu käytännön kokemuksen myötä :)
Kysyisin samaa sinulta nyttenkin... -kahden lapsen äiti-
minkä ikäisiä lapsenne ovat? 12, 6 ja 3,8 eli siis 3
Päivärytmi on teillä siis ihan mitä sattuu ja lapset ovat tyytyväisiä?
lapset heräilevät puolenpäivän korvilla ja sitten tehdään mitä sattuu. Siis vapaalla olessa, syödäänkin vasta illan korvilla.
Ette ole muuttaneet elämäänne lasten vuoksi ollenkaan? Tämmöistä väitettä ei ollut aloituksessa. Mutta ei me kaksintaan mitään ihmeellistä tehty, missä ei lapset voisi mukana olla.
Vierailija:
" kiukutteleva ja huutava 2-vuotias on takuulla merkki välinpitämättömistä kasvattajista ja virikkeettömästä ympäristöstä"Niin minustakin... :) Omani täyttää ensi viikolla 3.
Minunkin suustani olisi kolme vuotta sitten kuullut mm.
- Ei ole olemassa " tyttöjen" ja " poikien" leikkejä
- Minä en ikinä pukisi tytärtäni vaaleanpunaiseen enkä sallisi prinsessahepeniä
- Pojatkin voivat käyttää punaisia vaatteita
HUOM: oikein hävettää, miten nämä mielipiteet ovat liuenneet... nykyään oletan, että kaikki punapukuiset ovat tyttöjä ja ihmettelen, miten " puna-poikien" äidit sietävät/haluavat, että poikaa luullaan tytöksi...
- Minä en miksikään kotiäidiksi alkaisi - niille tarhantädeillehän maksetaan lapseni hoitamisesta ja ne ovat siinä hyviä, kun taas minä olen hyvä omassa palkkatyössäni, tehdään kaikki sitä missä ollaan hyviä
- Minä en mihinkään purkkiruokiin sorru.
- Minä en mihinkään nakkeihin ja ranskalaisiin sorru.
- Minun lapseni ei tule näkemäänkään McDonaldsia ennen 18. ikävuotta. (No ehkä vähän liioteltuna)
Meidän tyttömäinen poikamme tykkää halia, askarrella, jaksaa keskittyä, on kehittyneempi vaikka on nuorempi, on kauhean kiinnostunut kukista ja oikeasti huomaa jos jollain on uusi vaate tai kampaus. Korut ja meikit on kiinnostaneet aina. Nyt kohta ikää 6v
Vierailija:
minkä ikäisiä lapsenne ovat? 12, 6 ja 3,8 eli siis 3Päivärytmi on teillä siis ihan mitä sattuu ja lapset ovat tyytyväisiä?
lapset heräilevät puolenpäivän korvilla ja sitten tehdään mitä sattuu. Siis vapaalla olessa, syödäänkin vasta illan korvilla.Ette ole muuttaneet elämäänne lasten vuoksi ollenkaan? Tämmöistä väitettä ei ollut aloituksessa. Mutta ei me kaksintaan mitään ihmeellistä tehty, missä ei lapset voisi mukana olla.
Kylläpäs oli aloituksessa sellainen väite! : " Tyhmää, että koko elämä menee vain lapsen ehdoilla. Kyllähän ne mukulat siinä mukana kasvavat ilman suurempia elämänmuutoksiakin"
Täytyy kyllä sanoa, että olette kummallinen perhe. Minä en pidä rutiineista, mieluummin olisin ilman. Mutta käytännössä olen huomannut, että meillä lapset tarvitsevat säännöllisen päivärytmin. Varsinkin ollessaan pienempiä.
14, todellakaan en keksinyt mitään uusia juttuja! Ihan noin hassusti minä ajattelin, kyllä, myönnän!
ap
t:15
Muksut meillä on varmaan onnellisimpia kuin monessa keskivertoperheessä.
Jos jokin konsti toimii meillä, niin tottahan se toimii kaikilla muillakin.
Ei meillä asiasta ole koskaan ollut ongelmaa (nukkuminen, syöminen, kiukuttelu, uusiin tilanteisiin suhtautuminen, oikeastaan ihan mitä vaan). Se on kasvattajasta kiinni. (Lapsethan ovat tunnetusti kaikki samanlaisia tarpeineen herkkyydeltään, luonteiltaan ja temperamentiltään)
Totta turiset, raivostuttavan yleistä tuollainen on! Klassinen esimerkki on kai potalle opettaminen :D Jos heillä vaiposita on opittu pois viikossa vaan ottamalla vaippa pois 2-vuotiaalta, TOTTA KAI se käy samoin kaikilla muillakin. Ja jos ei, vanhemmat ovat vain liian laiskoja paneutumaan asiaan...juupa juu.
ap
Tuon väitteen tueksi olisi mielenkiintoista tehdä teidän perheeseen tutustumiskäynti ;D Saako tulla observoimaan teitin elämää päiväksi-kahdeksi? Oispas tässä jo pienen lomareissun tarviskin...heh.
ap
Vierailija:
Tuon väitteen tueksi olisi mielenkiintoista tehdä teidän perheeseen tutustumiskäynti ;D Saako tulla observoimaan teitin elämää päiväksi-kahdeksi? Oispas tässä jo pienen lomareissun tarviskin...heh.
ap
kuvittelevat ettemme viihtyisi lastemme kanssa. että emme malta odottaa pääsevämme baariin ja shoppailemaan ja kahdenkesken miehen tai ystävän kanssa jonnekin. minä haluan, että elämäni on erilaista kuin lapsettomana. haluan olla perheeni kanssa ja siihen kuuluvat lapset enne kaikkea. nautin lasteni seurasta. enkä hermostu vaikka he joskus kitisevät tai huutavat, mutta lapseton suorastaan odottaa koska otan " tuhmuuksiaan tekevää" lastani niskavilloista kiinni. sitten jos lapseni on " tuhmana" , niin väkinäinen hymy kyllä paljastaa mitä mieltä lapseton on lapsestani ja hiljaa mielessään huokaa, että " jos minulla olisi lapsi, niin pitäisin sen kurissa ja opettaisin käyttäytymään jne" juu juu niinhän uhmaikäisen voi kouluttaa...
" Ei lapsen sukupuoli lapsen käytöstä ohjaa, vaan kasvatus"
]