Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomien suusta kuultua:
07.07.2006 |
" Miksi pitää olla niin orjallinen lapsen päivärytmin kanssa?"
" Tyhmää, että koko elämä menee vain lapsen ehdoilla. Kyllähän ne mukulat siinä mukana kasvavat ilman suurempia elämänmuutoksiakin"
" Ei lapsen sukupuoli lapsen käytöstä ohjaa, vaan kasvatus"
Suupieliini karehti vieno hymy, kun muistin omat viisaat ajatukseni ennen lasten saamista. Niin ne vaan ajatukset muuttuu käytännön kokemuksen myötä :)
Kommentit (54)
Onneksi ei meidän lapset ei ole tarhassa niin eivät saa apinakohtausta jos menee yli tunnilla ohi " rytmi" .
SÄÄLI !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ja ap, mene itseesi, sinun tapasi kasvattaa lapsi, on VAIN sinun tapasi,
Vaikka muillakin olisi kellontarkka rytmi, heillä on MYÖS OMA TAPA Kasvattaa lapsi.
ja kaikki tapahtuu lapsen parhaaksi.
Jos sinulla on elämässä aikaa kauhistella muiden tapoja niin sinulla on IHAN LIIKAA AIKAA ELÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin itsekin olla lunkisti ottava, rutiineja karttava äiti, ja yritin vastata nimenomaan lapseni tarpeisiin eikä kellon. Mutta kas vaan, kun opin tulkitsemaan lapsen tarpeita, ne sattuivatkin kummasti yksiin tiettyjen tuntimäärien (ei niinkään kellonaikojen) kanssa. Eli nälkä on silloin, kun heräämisestä on kulunut tunti, taas on nälkä siitä kolmen tunnin jälkeen, tunti sen jälkeen unettaa, unien jälkeen on taas nälkä jne.
Jos ehdotan lapselle rataskävelyä, ja saisi nukkua rattaissa samalla kun kävelemme kylille ostamaan jätskiä, niin lapsi kitisee " eiku nukutaan kotona päikkärit" . Hän on väsynyt ja haluaa rutiinin tuoman turvan.
Ja voi minua rutiinifoobista äitiä... :D
nuorin muuten alle 2-v ei sitten mitään tilattiin pitsat ja kaikilla oli kivaa syödä koko perheen voimin...
ja kukaan ei kitissyt.
Meillä on rytmi, mutta se heittää aina vähintään tunnilla koska ei elämstä tule mitään jos joku lapsista vaatii just tasan siihen kellon lyöntiin jotain.
No löytyihän täälät samanlaisia kummajaisia, joilla rutiineja on :)
Lapseni ovat nykyisin tarhassa, mutta 5 vuotta olin kotiäitinä ja kyllä meillä silloinkin oli rutiinit ihan samalla tavalla kuin heillä nyt on tarhassa.
Omissa lapsissani huomasin, että he olivat paljon tyytyväisempi heti, kun aloin rukata rutiineja säännöllisemmiksi (rutiinifoobikkona myöskin koetin alussa vetää omaan tahtiini). Pieni lapsi ei ymmärrä kellonajoista ja vuorokauden ajoista paljonkaan. Samankaltaisina toistuvat rutiinit tuovat turvaa ja jatkuvuutta elämään.
Odottelen tässä innolla, että lapset kasvavat isommiksi ja voin pikkuhiljaa palata omaan epätasaisempaan elämääni :)
Tässä muuten tulikin yksi asia, mikä on muuttunut lasten myötä elämässä (lausahdus nro 2 liittyen siis). Ennen elämäni oli epäsäännöllisempää ja impulsiivisempaa. Nykyisin suunnitelmallisempaa ja rauhallisempaa. Vaikka mikään baarikärpänen en minäkään ole ollut koskaan.
ap
En ole tässä ketjussa ollenkaan saarnaamisasenteella mukana. Pyydän anteeksi, jos minusta sellaisen kuvan on saanut. En kai ole sanonut, että ajattelisin oman tapani ajatella olevan ainoa oikea? Kerroin vain kuinka minä ajattelen ja samalla ihmettelen muiden tapoja, mutta ei se mitenkään pahansuopaa tai moittivaa pohdiskelua ollut.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kumastuttaa pientä kulkijaa :)
ap
Vierailija:
Onneksi ei meidän lapset ei ole tarhassa niin eivät saa apinakohtausta jos menee yli tunnilla ohi " rytmi" .SÄÄLI !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ja ap, mene itseesi, sinun tapasi kasvattaa lapsi, on VAIN sinun tapasi,
Vaikka muillakin olisi kellontarkka rytmi, heillä on MYÖS OMA TAPA Kasvattaa lapsi.ja kaikki tapahtuu lapsen parhaaksi.
Jos sinulla on elämässä aikaa kauhistella muiden tapoja niin sinulla on IHAN LIIKAA AIKAA ELÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita hyväksyä silti se tosiasia, että muitakin lapsia on,
he eivät kitise jos ateria heitää parilla tunnilla, tau unirytmi, he ovat silt ihan normaaleja ja vähintään yhtä kehittyneitä kuin muut.
Rytmittömät onkin nyt ihan holtittomia vanhempia, eivätkä edes ruoki lapsiaan, vaikka nämä huutavat nälkää... Eihän se nyt sitä tarkoita! Meillä ainakaan ei vaan ole niin turhan tarkkaa, onko ruoka klo 10.30 vai 11.30. Yleensä jossain vaiheessa joko huomaa lapsesta, että on nälkä, tai sitten poika itse sanoo. Suurimman osan ajasta äiskä on niin fiksu, että osaa ennakoida nälän tulon ja tekee ruuan tarpeen mukaan. :)
Näin kesälomalla saatetaan lähteä rantaan ja ottaa eväät mukaan, vaikka ruoka-aika osuu siihen kohdalle. Paremmin syödään sitten, kun ollaan tultu takaisin. Päiväunet (n. 2h) nukutaan välillä 13.00-17.00. Joskus on käynyt niinkin, ettei lapsi ole nukkunut ollenkaan, mutta se otetaan kiinni sitten yöunissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikasta nappiin kirjoitit. Minäkin ennen lapsia olisin halunnut " rutiineista irti olevan elämän " , mutta totuuden nimissä rutiin tuovat lapselle turvaa ja säännöllinen uni ja ruoka " levollisuuden " .
Eikös se aikasta tunnettu lastenpsykiatri J. S juuri lehdessä kirjoittanut, että monen ns ylivilkkaan lapsen takana on väsymys ja nälkä, jo0ka johtuu rytmittömästä elämästä.
Meidän uhmaikäisen oikuttelut nousee puolella , jos jostain syystä ruokailut venyy tai kunnon päiväunia yritään korvata torkuilla autossa tai rattaissa.
En väitä, ettikö voisi olla lapsia jolile jonkinlaiset rytmit eivät mitään merkkaisi, mutta silti uskallan väittää, että useammat lapset voisivat paremmin jos vanhemmat viitsisivät rutiinit luoda.
Yritin itsekin olla lunkisti ottava, rutiineja karttava äiti, ja yritin vastata nimenomaan lapseni tarpeisiin eikä kellon. Mutta kas vaan, kun opin tulkitsemaan lapsen tarpeita, ne sattuivatkin kummasti yksiin tiettyjen tuntimäärien (ei niinkään kellonaikojen) kanssa. Hän on väsynyt ja haluaa rutiinin tuoman turvan.
Ja voi minua rutiinifoobista äitiä... :D
[/quote]
Itsehän väitit että sukupuoli vaikuttaa lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja käyttäytymiseen. Ei vaikuta. Toki on juttuja joista perinteisesti on tytöt tai pojat kiinnostuneempia, mutta nykyään yhä vähemmän on niin.
Ja kerropa vielä miten ajattelet sukupuolen vaikuttavan lapsen käytökseen? Itsehän sanoit, että tytöt ovat hoivaajia, itse en tunne tällä hetkellä yhtään hoivaajatyttöä, mutta pari poikaa kyllä. Mikä siis on mennyt pieleen?
Vierailija:
Voi, kuinka väärässä oletkaan!
Kyllä meillä saa lapset sukupuoleen katsomatta rymytä ja haaveilla ihan luonteensa mukaisesti, sukupuoleen katsomatta! Sekä tytöt että poika saavat leikkiä itselleen luontaisia leikkejä, kaikenlaisia leluja tarjotaan kaikille.
Miksi muuten ajattelet, että poikamaisuus on pelkästään villiä menoa ja tyttömäisyys rauhallista pohtimista?
Poikani on eloisa, mutta paljon herkempi kuin tytöt yhteensä!En ymmärrä, mitä ahdistavaa on siinä, että sanoo ääneen faktan: tytöt ja pojat OVAT erilaisia! Siinä ei ole mitään pahaa tai epätasa-arvoista. Naisten ja miesten kuuluukin olla hukan erilaisia.
ap
Vierailija:
Todennäköisesti olette sitten juuri niitä äitejä, jotka eivät anna poikien olla hiljaisia haaveilijoita, ja jotka nalkuttavat vain tyttärilleen vaatteiden sotkemisesta tai riehumisesta...Itse olen ollut varsin riehakas tyttölapsi, veljeni oli se hiljainen ja kiltti. Ja oma esikoispoikani on herkkä ja rauhallinen tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aika tarkat ruokaajat kaksosten kanssa, niin eihän se sitä tarkoita
että emme koskaan voisi nauttia ruokia muualla kuin kotona. Ja minuuttiaikataulua tuskin kellään on, mutta jos aamupala on n. 7.30 on lounas viim klo 11, muuten ei jakseta. Ja sekin miksi parin kolmen tunnin välein haluan tuokaa antaa, vaikkakin joskus eivät tuntuisi nälkäisiltä, säännollisesi on se, että lasten verensokeri laskee nopeasti, mahalaukku on pieni, eli se tarvitsee usein pieniä aterioita voidakseen hyvin. Kerran päivässä pizza ei tee aikuiselle hyvää, tuskin lapsellekaan. Syököön isona sen pizzan jos tykkää kuten vanhempansakin joskus, mutta ei kyllä ihan taaperoikäisenä kuitenkaan. Yritän samalla opettaa parempia ruokatapoja kuin itselleni aikoinaan. Ja kotoahan se kaikki lähtee.
Meilläkin parhaat unet nukutaan kotona, valitettavasti. Oi miten mukavaa olisi mennä puistoihin ja shoppailemaan uniaikaan. Valitettavasti lapset nukkuvat vaunuissa n. tunnin ja sitä kitinää loppupäivän ei ole kiva kuunnella eikä lapsellakaan ole sillon hyvä olla. Mutta vaikka meillä kivat rytmit on olleetkin melkein synnäriltä asi, ollaan me matkusteltu ja reissattu paljon. Sitä hauskanpitoa voi siis rytmivanhemmatkin :) tehdä.
No kylläpäs tämä keskustelu lähti rönsyilemään :)
Miksi te otatte näistä sanomisistani herneen nenään? Ihan turhaan. En yritä haastaa riitaa, en tuomitse muiden tapoja. Ajatuksia voi vaihtaa erilailla ajattelevatki ihan asiallisesti.
No, minun mielipiteeni on, että sukupuoli vaikuttaa lapsen käytökseen, samoin kuin aikuisenkin. Minusta tuo suunta, että yritetään ängätä tytöt ja pojat samaan " sukupuolineutraaliin muottiin" on huolestuttava. Miksi sukupuolten ero on punainen vaate nykyisin? Tasa-arvo viedään jo liian pitkälle!
YLEENSÄ OTTAEN (kuten kirjoitin aiemmin) tytöt ja pojat ovat erilaisia. Pääsääntöisesti tytöt ovat enemmän hoivaajia ja pojat toimijoita. Vaikkakin molemmissa sukupuolissa löytyy kaikenlaisia piirteitä.
Kun minulla oli vain yhtä sukupuolta olevia lapsia, en minäkään uskonut, että tytöt ja pojat olisivat erilaisia. Ajattelin, että sukupuolen mukainen käytös on vanhempien lapselle opettamaa. Nyt ajattelen toisin. Paljon pystyy ympäristö vaikuttamaan lapsen käytökseen, mutta iso osa on kuitenkin sisältä kumpuavaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole mitään keskustelua, jos vaan toistaa koko ajan omia sanojaan, ollenkaan huomioimatta sitä, mitä muut sinulle kirjoittavat.
Sinähän saat olla ihan mitä mieltä vaan, mutta aika hölmöä se on, jos oma kokemuspiirisi rajoittuu omiin lapsiisi, etkä ota kuuleviin korviisi sitä, että on lapsia, jotka käyttäytyvät täysin omalle sukupuolelleen ominaisten normien vastaisesti. Kysyinkin, mikä siinä on mennyt pieleen? Vai väitätkö, että poika joka on passiivinen ja hoivaajatyyppiä, onkin oikeasti toimijaluonne? Miksi sitä on niin vaikea hyväksyä, että lapset vain ovat erilaisia, ja nykyåään, kun ei nimenomaan tungeta niihin sukupuolisidonnaisiin muotteihin, lapset pystyvät entistä paremmin kasvamaan just sellaisiksi kuin itse haluavat. Ei ole rasavillin tytön pakko istua polvet ristissä kukkamekossa ja hoivaajapoika saa kouluttautua sairaanhoitajaksi.
Tottakai eijemminkin on sukupuolten sisällä ollut laaja kirjo. Tyttöjä on ollut monen laisia ja poika ujoita rasavilleihin. Ei kai tosiaan kukaan ajattele, että tyttö/ poika muotit olisivat noin ahtaita.
Silti ainakin meillä asia oli juuri niin kun ap kirjoitti.
Minäkin _luulin_ että poika varttuu pojaksi kasvatuksen kautta, kunnes kolmen tytön jälkeen sain pojan, joka oli _pikkumies _ jo syntyessään.
En edes voisi kuvitellakaan jos meillä ei kotona 1v kaksosten kanssa olisi rytmiä. Siis että syötäis kun olis ruokaa tarjolla jne. Hah!
Jos ei ruokaa ole 3h välein tarjolla niin lapsi itkee nälkäänsä, eikö
teidän rytmittömien lapset sitten tee niin? Ja jos ei pääse nyt kerran päivässä nukkumaan lounaan jälkeen niin itkeskelee itkuisena ja väsyneenä. Siitäkö pitäisi lähteä vaikka korkeasaareen katselemaan apinoita? Ei meillä, sillon pakko laittaa nukkumaan, jos ei halua lapsia kiduttaa. Tokihan ne voi nukkua niissä rattaissakin unet, mutta siitähän ei ollut kysymys.
Musta olisi kiva tulla kärpäseksi katsomaan joskus teidän ns. rytmittömien elämää, onko se vain tuulesta temmattua legendaa?