Nyt neuvoja kehiin, mitä te tekisistte?

Mitä jos istuisitte pöydän ääreen ja puhuisitte, miettisitte että onko ero molemmille se paras vaihtoehto.

Mies vaan toteaa, ettei hän nyt parempaan pysty ja näyttää välinpitämättömyytensä meidän suhdetta ja minua kohtaan. Ja tät on jatkunut tosi kauan, ehkä olisi paras erota ja aloittaa elämä alusta! Tähän mieheen joka on minuun on ihastunut sen varaan en mitään laske, pärjään hyvin yksinkin, eihän siinä ole mitään uutta, yksin olen nytkin!



ap

Jos lopullinen ero tulee, niin se olisi tullut muutenkin.



Nyt jompikumpi etsimään asuntoa.

Mielipiteitä on varmaan yhtä monta kuin on antajaakin. Tässä mun:



* kissa pöydälle - tilanne ei varmasti voi jatkua tuollaisena



* parisuhteessa pitää pystyä puhumaan pelisäännöt - ei ole normaalia, että ei tiedä missä kumppani on ja mitä hän puuhaa, mikäli mies ei halua kertoa, niin sitten on syytä miettiä, että miksi moisen hyväksyy vai onko niin, ettei halua hyväksyä, mutta on vain ajautunut tilanteeseen, usein ihmisiä kohdellaan niin kuin heitä annetaan kohdella.



* pettäminen ei ole oikein oli sitten vanha suhde miten huono tahansa - ensin tehdään voitava vanhan pelastamiseksi ja jos se ei pelastu vaikkapa ulkopuolisenkaan avun turvin, niin sitten erotaan ja sitten vasta voi kehitellä jotain uutta, minusta uudellekaan ei ole oikein, että jotain vanhaa ja käsittelemätöntä on vielä olemassa



Ei muuta kuin uusi kurssi elämässä, vanha ei voi jatkua. Kenen kanssa se uusi kurssi on, niin sen aika sitten näyttää.

Tuo peli ei ole arvoistasi! Ite vähän samanlaisessa tilanteessa. Kunpa joku, tulisi minulle sanomaan nuo järjen äänet..

Mietin kans samaa, tämä ei voi olla oikein;( Vaikka uuden miehen kanssa ei tapahtuisi mitään ikuista niin ehkä hän näyttää sinulle tien parempaan. Tsemppiä parempaan!

Täytyisi vain riuhtaista itsensä irti, tiedän, että parin vuoden kuluttua elämä on aivan toista!

Säälittää vaan lapset, nyt asumme maalla, he joutuisivat kerrostaloon ja kaupunkiin tai ainakin kirkonkylään, jossa ei tunneta paljon ketään. Minä en varmasti saa täältä mitään, joutuisin kaikki hankkimaan itse tai kerjäämään jostain. Minulla ei ole sukulaisia enää elossa, olen todella yksin. En saisi edes muuttoapua mistään, kaikki tehtävä itse, mutta kait se sit kannattaisi!



ap

että miehelläsi on suhde jonkun tai joidenkin muiden naisten kanssa (tai miesten ei sen puoleen...). Mitäpä tuollaisessa tilanteessa tekisi kuin eroaisi?? Jos miehesi on jatkuvasti omilla teillään päiviä (tai vaikka olisi vain iltojakin) ei kyllä kannata kärsiä kauheasti huonosta omatunnosta, jos heilastelet itse jonkun muun kanssa. Sen sijaan tuota liittoa ei kannata jatkaa, jos mies ei kerran tosiaan halua. On aika selvästi osoittanut sen. Ei tuo musta ole tavanomaista erilleen kasvua vaan mieshän elää jo jotain toista elämää. Eli eropaperit vetämään ja alat elää tyynesti uutta elämää tapaamasi miehen kanssa (en siis tarkoita muuttamista yhteen vaan yleensä sitä, että tapailet, jos haluat!).

Minusta sinun ei kannata pettää ja tulla avioerossa leimatuksi siksi aviorikkojaksi, ihan vaan noin jatkon kannalta. Sinun pitää loppuun asti näyttää, että olet ollut uskollinen ja lojaali. Silloin on paremmat saumat vaatia lapsia sinun luoksesi asumaan ja jopa niin, että teillä on rajoitettu yhteishuoltajuus.