Lue keskustelun säännöt.
Rintasyöpä ja omaine
26.02.2011 |
Eli tässä nyt kirjoittaa mies "naisten palstalla". Vaimollani todettiin pari viikkoa sitten rintasyöpä, ja nyt on leikkaus ohi. Jouduttiin toinen rinta poistamaan. Leikkaus meni hyvin, mutta nyt alkaa todennäköisesti pahin vaihe; solusalpaajahoidot ja pelko uusiutumisesta. Olen itse yrittänyt puhua sen puolesta että uusiutuminen on harvinaista ja solumyrkkyhoitojen varalta on nykyään hyviä lääkkeitä sivuvaikutuksia vastaan. Rinnan menetys tietysti on myös iso asia, siinä olen yrittänyt olla tukena niin paljon kuin vain osaan. Eikä se ollut minun mielestäni loppujen lopuksi edes niin iso asia kuin pelkäsin. Mutta neuvoja toivoisin kuolemanpelon lievittämiseen. Meillä on pieni lapsi, 3v, ja tuntuu että vaimollani on suurin huoli hänestä ja pelko ettei näe hänen kasvavan. Mitään viitteitä ei ole uusiutumisesta tai leviämisestä vielä, mutta pelko kaivaa häntä pahasti. Niin tietysti minuakin. Neuvoja kaipaan.
Kommentit (6)
ja vartijaimusolmuketutkimuksesta ei ilmeisesti saatu juuta eikä jaata.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja vartijaimusolmuketutkimuksesta ei ilmeisesti saatu juuta eikä jaata. - ap
Sehän on hyvä jos siinä ei mitään ollut?
syöpä olisi kainalon imusolmukkeissakin, se voidaan monesti parantaa täysin. Alkuaika on melkoista tunnemyllerrystä. Helpottaa, kun hoidot alkavat. Rintasyöpään on nykyisin hyviä hoitoja eikä niitä sytostaattejakaan kannata pelätä. Rankkoja ne ovat, mutta kyllä niistä selviää.
Vaimo voisi kysyä syöpäyhdistyksen tukihenkilöä, vertaistuki on arvokasta.Netistä löytyy keskustelupalstoja. Kun hoidot ovat päättyneet, voisitte harkita sopeutumisvalmennuskursseja.
Voimia!
ja vartijaimusolmuketutkimuksesta ei ilmeisesti saatu juuta eikä jaata. - ap
Sehän on hyvä jos siinä ei mitään ollut?
vartijaimusolmuke ei "värjäytynyt", eli syöpäkudos saattoi estää merkkiaineen kulkeutumisen. Tuota pitää vielä selvittää ja kysyä uudelleen että mitä se tarkoittaa. Poisti kuitenkin patologisen näköiset imusolmukkeet.
Kannattaa varmasti syöpäyhdistykseen olla yhteydessä, sieltä voi vaikka löytyä tukihenkilö tai muuten vertaistukea. Ja varmasti myös sairaalassa tulette tutustumaan vastaavanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin.
Mutta lohduttaisin myös, että ennusteet ovat varmasti hyvät ja niistäkin, kuten myös peloista kannattaa puhua lääkäreiden kanssa rehellisti, sekin voi auttaa.
Alkushokki on aika pahin. VOIMIA!
Terveisin syöpälapsen äiti
niin ennuste lienee hyvä.
Mutta voimia teille, sitä tulette kaikki tarvitsemaan.