Millainen nainen on oikeasti ylpeä siitä, että

Meillä on ollut välillä kotona minä ja välillä mies ja ihan sanomattakin on selvää että se joka kotona on, jättää joksikin aikaa turhat härpäkkeet ostamatta. Asumis- ja ruokakustannukset ovat aina olemassa ja ne eivät muutu, mutta se joka kotona on voi tottavie vähän muuttaa kulutustottumuksiaan. MInä en tajua mitä joku kotiäiti tekee huippukalliilla käsilaukulla jos notkuu päivät hiekkalaatikolla.

molempien yhteinen ratkaisu, jompi kumpi uhraa työvuosiaan, määrävuosikorotuksiaan ja eläke-etujaan, ja hoitaa yhteisiä lapsia, niin reilua olisi, että molemmilla elintaso laskisi, eli yhdessä tingitään, jotta lapsi saa pidempään kotihoitoa. Ja näin valtiokin olettaa, koska kotihoidontuki riippuu sen toisen puolison tuloista.

Meillä ainakin molemmat ovat tinkineet, ja meillä muuten on ollut vuosia tilanne, jolloin minulla on ollut paremmat tulot, ja vuosia tilanne, jolloin miehellä on ollut. Kummassakaan tilanteessa ei isompituloinen ole elänyt leveämmin, vaan rahat ovat tulleet yhteiselle käyttötilille.

Lainaa ja asumisesta aiheutuvia kuluja maksetaan noin tulojen suhteessa. "Omista rahoista" muu. Meillä on myös "sun ja mun lapset", pääsääntöisesti molemmat vastaa omiensa kuluista.



Mä olen pienituloisempi, mutta tuhlaan enemmän ja herkemmin. Mies ei käytännössä osta juuri koskaan itselleen mitään. En haluaisi yhteistä tiliä ja sillä lailla yhteisiä rahoja, se olisi ahdistavaa! Mies alkaisi heti kuitenkin syynätä kaikkia mun ostoksia suurennuslasilla.

Silloinko se olisi ok jos nainen tienaa enemmän? Sekö on hyväksyttävämpää? Pääasia, että molemmat osallistuu perheen kuluihin.

nainen omansa miten tykkää

En mä kyllä siitä koskaan mitenkään ylpeillyt ole. Ihan normaaliahan se on, että aikuisilla on omat rahat. Ei ole koskaan mikään muu tullut mieleenkään.

se on kimppakämppä. Oli sitten kenen tulot tahansa isommat.

mutta laitan vaimon tilille 400 €/kk

En rahan takia, vaan siitä että näinä aikoina on ylipäätään onnistunut saamaan vakiduunin hyvämaineisesta paikasta :).

ollu jo 20v eikä koskaan ole ollut tarvetta laskea sun ja mun rahoja vaikka molemmat olleet vuorostaan opiskelijoita, työttömiä, lasten kans kotona...meille olis täysin absuedi ajatus tässä liitossa alkaa laskeskella kumpi tienaa enemmän, kumpi maksaa mitäkin ja kenen rahoilla ostellaan.

tarkoittaen siis vastuuta, velvollisuutta, oikeuksia, omaisuutta, rahaa...

Yhdessä on oltu yli 30 vuotta.

25v vai?

Alle 40vuotiaat on kaikki velkaisia asunnonomistajia.Yleensä rahaa kertyy vasta myöhemmin.Sukupuolella ei muuten ole väliä.

ain aollu yhteiset tulot ja menot sekä yhteinen tili. Koskaan ei oo ollu tarvetta omille rahoille enkä tajua miksi jossain liitossa olisi...eikös puolisot ole elatusvelvollisia toisiinsa nähden? Meillä ainakin suhde tarkoittaa sitä...

Enkä tarkoita nyt omia tilejä vaan omia rahoja! En voi tajuta sellaista parisuhdetta missä pitää pitää omia rahoja eli esim niin että toinen tienaa toista paljon enemmän mut yhdessä maksetaan kaikki laskut 50/50%, toiselle ei jää mitään käteen kun taas toinen säästää omalle tililleen...minusta on omituista!

Mulla ikää 50 ja meillä on siis omat rahat ja yhdessä on oltu yli 30 vuotta. Me on aina elätetty itse itsemme, ja yhdessä on elätetty lapsemme.

että parisuhteessa molemmat elättää itse itsensä...

ei se tarkoita välttämättä menojen maksamista tasan puoliksi. Meillä molemmat toisella on suurempi palkka ja laskut onkin jaettu site, että molemmat maksavat nettopalkkansa mukaisen osuuden. Näin molemmille jää sitä omaakin käyttörahaa samassa suhteessa omiin tuloihin nähden

arvostava, joka saa itsekin palkkaa yli oman tarpeen.



No en nyt ehkä ylpeä, mutta iloinen kyllä.

vaikka meillä palkat meneekin täysin yhteiselle tilille mistä sitten saa vapaasti maksella ja nostaa rahaa eikä kukaan kyttää.

rahankäytöstä. Luulen, että yhteiset rahat aiheuttaisivat helpommin riitoja ja tiedän perheen, jossa jopa tuhlaamista: "pakko ostaa äkkiä jotain ettei mies ehdi"



t. 17