Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä? Kiristääkö mulla pipo vai onko oikeasti syytä närään? Miehestä...
11.09.2010 |
Olemme olleet jo 15 vuotta yhdessä. Mieheni on pohjimmiltaan tosi kultainen ja ihana, hyväsydäminen. Toisaalta kuitenkin usein aika itsekäs. Aika pitkään tuo itsekkyys oli poissa, esim. raskausaikoina oli todella hellä ja huolehtiva ja vauva- ja taaperoaikoina oli aivan innoissaan lastensa kanssa ja perheenä tehtiin paljon.
No tuossa pari vuotta sitten tuli joku vaihe. Mies ryhtyi "vähän" toteuttamaan itseään. Ensimmäisenä irtisanoutui ihan hyväpalkkaisesta vakityöstään ja ryhtyi freelanceriksi. Tunsi kuulemma olevansa ihanan vapaa niin ja voivansa päättää omista asioistaan. Tämä ihan ok, tosin palkka laski reippaasti ja joinain kuukausina jo silloin elättiin minun tuloilla. No tämän jälkeen mies päätti että tahtoo alkaa opiskella uutta alaa. Opiskelee nyt iltaisin ma-ti-ke-to-pe niin että on arki-iltoina kotona vasta 22 aikaan kun lapset jo nukkuu. Aamuisin tosin hoitaa heidän päivähoitoon viennin, sen jälkeen tekee töitä jos niitä on tai sitten "toteuttaa itseään" tai tekee koulujuttujaan. No meillä on nyt sitten rahat tiukilla, elämme nykyään lähinnä minun tuloilla, miehelle tulee tosi vähän, jos tulee.
Mies sitten omat vähät rahansa tuhlaa surutta itseensä. Eli sen lisäksi että ei ole kotona juuri koskaan ja ei osallistu meidän arkeen eikä tuo yhteistä leipää pöytään, hän vielä törsää ne vähän roponsa itseensä. Minulla ei ole varaa ostaa mitään omaa ihanaa vaan joka sentti menee siihen että lasken miten saisin vielä halvempaa ruokaa perheelle niin että selvitään taas loppukuu.. kiertelen kirppiksiltä vaatteita yms. Mies taas on parikin kertaa ex tempore ilmoittanut lähtevänsä äkkilähdölle kaverin kanssa, minä tosin en olisi oman palkkatyöni vuoksi lähteäkään mukaan ja lapsia ei ole tahtonut ottaa mukaan, eihän se tietty oliskaan hänelle sitten lomaa. Mies myös ostaa pamautti taas tällä viikolla itselleen ison läjän merkkivaatteita, ostaa niitä muutenkin säännöllisesti kaupasta hintaan katsomatta. Ostaa Visalle ja makselee pikkuhiljaa pois, hänen rahat menee niihin, minä elätän perheen, maksan pakolliset tylsät maksut yms.
Silloin harvoin kun mies on kotona lasten kanssa, on yleensä ihan hyvä isä, tosin ei yhtä paneutunut lapsiin kuin joskus. Lähinnä vaan jos hällä on vapaa-aikaa niin buukkaa nykyään siihen sitten kavereidensa tapaamista, jotain työtä tai opiskelua. Minulta tahtoo kyllä seksiä säännöllisesti, tulee kärttyiseksi ilman.
On kertonut elävänsä nyt tämmöistä vaihetta kun opiskelee yms ja että rankkaa se hänellä on. Raha-asioista kiistellään tosi usein. Ehkä eniten kuitenkin harmittaa että tuntuu että perhe on joteinkin toissijalla.
Mitä mietteitä herättää tämä? Onko meidän liitto mennyttä vai onko tämä ihan normaalia keski-ikäistyvän miehen käytöstä?
Kommentit (34)
Lopputulos on aina se että "MULLA on ollut paha päivä ja pinna kireänä" ja että mulle itselleni tulee tunne että täytyy pyytää mieheltä anteeksi kun sillain avauduin. Mies saa mut hetkeksi "ymmärtämään" että hänen täytyy nyt toimia näin ja että hirveän rankkaa se on hänellälkin. Hän sanoo että voin minäkin tavata kavereita ja mennä ja tehdä ja senkus lähdet sinäkin. Ja kun valitan tiukkaa rahallista tilannetta niin sanoo että "no myydään kämppä". Jolloin saa minut aina hiljaiseksi ja sanomaan että "no sitä mä en kyllä tahdo...". On myös sanonut että noi hänen ostokset tulee todella tarpeeseen. Käy muuten myös todella usein ulkona syömässä, muu perhe ei nykyään periaatteessa koskaan (no ehkä kerran/2 kk jolloin mies tarjoaa meillekin, yleensä syö itsekseen/kavereiden kanssa/töitä tehdessään). Äh, en tiedä. Jotenkin vaikea selittää tilannetta, mutta kuin olisimme umpikujassa ja keskusteluista jää mulle aina se maku kuin olisin syyttänyt miesparkaani turhasta ja että minä se tässä olen joka pääsee helpommalla..
ap
kuulostaa siltä, että mies elää ihan omaa elämäänsä ja käy ns. valmiiseen pöytään kun kyse ruokailuista, seksistä yms. Nyt on vakavan keskustelun paikka tai liittonne on kohta ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen jälkeen kokisin toisen vapaamatkustajaksi. Olisin ehkä jo sanonut heippa.
lisäksi pilkkoo takkapuut meidän takkaan ja hoitaa remontit sun muut. Näitä tietysti on aika harvoin, mutta puolustautuu näillä että tekee kyllä osansa. Noin muuten minä teen kyllä kaiket kotityöt ja hoidan lapset.
ap
Kauanko miehesi opiskelut vielä kestävät? Minusta olisi kohtuullista että miehesi ottaisi myös perheensä huomioon. Visa pois, jotta ymmärtäisi todellisen taloudellisen tilanteenne. Maksatko myös miehesi laskut?
Av(i)o on yksikkö, jossa kumpikaan ei voi varata itselleen enempää oikeuksia ja etuoikeuksia, kuin niitä on toisellakin. Jos niin tekee, on se merkki itsekkyydestä, itsekeskeisyydestä ja puolison arvon väheksymisestä. Teillä on palaverin paikka. Suunnittele valmiiksi, mitä aiot sanoa, äläkä anna miehen puhua suutasi tukkoon. Hän on väärässä, et sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä maksan kuitenkin lainanlyhennyksen (joka miehen opiskelujen ajan on vain pieni), sähkön, veden, vakuutukset, kaikki lasten vaatteet, suurimman osan ruoista. Mies maksaa omat kulunsa kyllä ja Visa-laskunsa on hänen henkilökohtainen. Minä olen se joka olen vastuussa siitä että meidän perheen laskut on ajantasalla ja ne saadaan maksettua, koska miehellä on se tilanne ettei pysty niihin osallistumaan... Mutta pystyy siis ostelemaan itselleen kaikkea kivaa, mihin itse en mitenkään pysty. Mies myös saattaa ostaa enempiä pohtimatta jotain kallista, minä harkitsen, stressaan, kiertelen ja ostan vain mitä on ihan pakko ja vertailemalla saan hyvän hinta-laatusuhteen, yleensä alennuksesta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän lopettaisi sen. Nyt hän saa tehdä kuten lystää ja käytännössä kaikki vastuu yhteisestä perheestä on sulla. Mies elää "sinkkuna" samassa taloudessa perheensä kanssa. Ainakin tällaisen kuvan tekstistäsi saa. Kaiken lisäksi taidat olla joko ns. kiltti tyttö tai huonolla itsetunnolla varustettu, että annat tuon jatkua ja tunnet vielä syyllisyyttä.
En sano, että JSSAP, mutta tuo teidän juttu ei ole avioliitto. Miehellä on perhe ja ensisijaisesti hänellä on vastuu (myös taloudellinen) perheestään ja jos tämän jälkeen jää varaa ja resursseja toteuttaa itseään opiskelemalla ja matkustelemalla, voi hän sen tehdä. Ymmärtäisin vielä tuon opiskelun, jos hän edes ne vähäiset rahansa käyttäisi lasten elättämiseen, mutta jos todella törsää kaiken itseensä ja vielä kiukuttelee ellet levitä jalkojasi, niin joko mies on narsisti tai todella keskenkasvuinen ja huomannut, että et todellisuudessa vaadi häneltä mitään.
minä teen lapsille ja itselleni ruokaa tarjousjauhelihasta senttejä laskien.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken lisäksi taidat olla joko ns. kiltti tyttö tai huonolla itsetunnolla varustettu, että annat tuon jatkua ja tunnet vielä syyllisyyttä.
ap
Mulla on ollut aika samaan tapaan toimiva mies. Vuosien varrella hän on onneksi muuttunut "parempaan päin". Silti vieläkin välillä tunnen itseni hyväksikäytetyksi taloudellisessa mielessä.
Ei mulla valitettavasti mitään oikeita neuvoja ole :( jotenkin pitäisi saada mies ymmärtämään miten koet tuon kuvion. Itse kirjoittelin miehelle sähköposteja, kun en muuten saanut asioita sanottua niinkuin halusin. Meillä mies jotenkin osasi johdatella keskustelut sellaisille urille, että loppupeleissä olinkin turhasta nalkuttaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelisin myös keskustelemaan asioista vakavasti miehesi kanssa. Jos miehesi ei pysty opiskelujen ohessa tekemään töitä, tulisi hänen mielestäni vähintäänkin käyttäytyä taloudellisen tilanteen mukaan, niinkuin muukin perhe tekee. Toki myös yhteinen aika perheen kanssa on välttämätöntä yhteisen perhe-elämän säilymiseksi.
turhasta nalkuttaja. Ei jää käteen kuin paha mieli molemmille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tilanne ei ole lainkaan reilu. Valitettavasti vain ajan kanssa varsinkin se siivellä oleva osapuoli alkaa nähdä kaiken ihan normaalina olotilana. Kuulostaa siltä, että itsekin mietit aina lopulta että syytät miestä turhaan.
Ei todellakaan pidä olla niin, että toisella (=sinulla) on noin paljon enemmän vastuuta. Vaikka mies sanoo, että senkus menet, niin jonkunhan täytyy perheessä kantaa vastuu. Ethän aidosti voisi lähteä iltaisin huitelemaan, onhan miehesi omissa menoissaan. Kummallista, että hänestä ylipäänsä on ollut kohtuullista jättää kaikki yhteiset kulut sinulle ja käyttää rahat itseensä.
Valitettavasti tilanne ei todennäköisesti ole reilummaksi tulossa. Onhan miehesi tottunut tähän uuteen "tasapainoon", eikä varmasti saavutetuista eduista luovu. Pelkään, että kun aikaa kuluu, niin alat katkeroitua (syystä) ja epäreiluus senkun kasvaa. (Kokemusta on samankaltaisesta asetelmasta.)
Mieti, jaksatko - ja ennen kaikkea haluatko - loppuelämäsi olla äitinä myös miehellesi, vai olisiko kiva saada tasavertainen parisuhde. Se voi ihan oikeasti olla mahdollista, mutta lähes varmasti vain jonkun muun kanssa. Vaikutat mukavalta ja työteliäältä ihmiseltä. Ansaitset samanlaisen parin.
joka ilta koko viikon?
Jos et ole provo niin avaa nainen silmäsi, miehelläsi on toinen nainen, mihin muuhun hän tarvitsee kasan merkkivaatteita?
Kokemusta on.
Todella epäreilulta kuulostaa. Sen toki suon, että jos vielä aikuisena tosissaan haluaa opiskella lisää ja vaihtaa alaa, niin kyllä se pitää järjestää. Mutta ei niin, että tilanne yhtäkkiä vaan on tuo kuin ap:lla, vaan yhdessä etukäteen suunnitellaan asian taloudellinen puoli koko perheen kannalta. Totta kai työssäkäyvä silloin maksaa enemmän, mutta niin myös opiskelevan vähäkin ylimääräinen raha menee yhteiseen pottiin ja extraa jaetaan kaikille tasapuolisesti.
Joku sanoi hyvin, että jos olis kyse ikäkriisistä tai muusta, ei se monta kuukautta jatku. Ja jos perhe on tärkeä, ei sitä noin kohtele kuin tuo mies. Itse en tuollaista katselisi ja varsinkin siksi on vaikea ymmärtää, kun ap ei edes ole taloudellisesti riippuvainen lapsimiehestään kuten monet hoitovapaalla olevat naiset, joilla ei ole vakituista työsuhdetta.
ÄLKÄÄ MYYKÖ KÄMPPÄÄ! Pian mies nekin rahat käyttää ja sitten kyllä häviää sulta pelimerkkejä ja valinnanvapautta.
olen aina ollut vähään tyytyväinen, sopeutuvainen. Tavallaan nautinkin siitä ettei elämä ole aina helppoa ja että minun täytyy nähdä vaivaa asioiden eteen ja sitten kiitos seisoo. Nautin myös hirveästi siitä että läheiseni voivat hyvin.
Mies taas ei voi elää sellaista kituuttavaa elämää. Pää hajoaa jos ei näe kavereita, pääse tuulettumaan, saa tehdä välillä jotain hauskaa ja jos pitäisi joka sentti laskea.
Mä olen välillä miettinyt että mitä mä oikein tahdon? Ja lopulta päätynyt siihen, että tavallaan olen ihan tyytyväinen nykyiseen elämääni, mutta välillä ärsyttää hirveästi (kuten nyt miehen pistettyä uudet hienot merkkivaatteensa pesuun minun pestäväkseni) juuri se miten paljon mies saa ja miten vähän minä.
Ymmärrän, että itse olen tähän taipunut, mutta samalla että aika hyvin tähän pystyn ja jos en tekisi näin niin meillä ei olisi oikein mitään, asiamme olisi huonolla tolalla. Jotta voimme säilyttää sen mitä meillä on, minun on oltava vahva. Ja jotenkin tuo vahvuus ja myötäileminen on minun vahvuus... mutta silti :(
Jotain tällaista.. Vähän on kyllä sekavat kuviot omassakin päässäni.
Kiitän!
ap
ONKO miehessäsi vikaa....? Totta helvetissä on, ja paljon onkin! Ihan samanlainen mätämunaluuseri kuin oma exäni, joka opiskeli / oli työtön ja muka niin helvetin köyhä, ettei voinut perheen yhteisiin kuluihin osallistua MUTTA joka sitten tuosta vaan ostaa pamautti itseen 1000 euron fillarin (vaikka olemassa oli entinenkin fillari), jolla ei tietenkään voinut lapsia kuljettaa vaan se oli herran oman fyysisen kunnon ylläpitoon. Ja monia muita esimerkkejä. Tietenkin se vielä valehteli kaikista näistä hankinnoistaa, kuten tämä hiton kallis fillarikin maksoi vain "muutamia satasia"....
Mies myös saneli oman elämänsa aikataulun, hänellä oli oikeus tulla ja mennä miten häntä huvitti. Oli omat kaveriporukat, joita ei koskaan perheelle esitelty (vaikka mun kaverit olivat tietenkin meidän yhteisiä kavereita)....
Sanomattakin lienee selvää, että tästä tyypistä tuli exä hyvin nopeaan.
kuulostaa siltä, että mies elää ihan omaa elämäänsä ja käy ns. valmiiseen pöytään kun kyse ruokailuista, seksistä yms. Nyt on vakavan keskustelun paikka tai liittonne on kohta ohi.